Kerava

Kerava (ruots. Kervo) on Suomen mittakaavassa keskikokoinen kaupunki Etelä-Suomen läänissä Keski-Uudellamaalla. Väkiluvultaan se on Suomen 31. suurin kunta ja pinta-alaltaan viidenneksi pienin; Keravan väestötiheys onkin maan kunnista kolmanneksi suurin Helsingin ja Kauniaisten jälkeen.

Keravan kartta.

[muokkaa] Maantiede

Kerava sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa, pääkaupunkiseudun pohjoispuolella Helsingistä 27 kilometriä pohjoiseen. Kerava kuuluu pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Kaupungin läpi kulkee päärata, Lahdentie sekä Keravanjoki, Vantaanjoen sivujoki. Rajanaapurit ovat etelässä Vantaa, lännessä Tuusula ja idässä Sipoo. Kerava muodostaa lähes yhtenäisen taajama-alueen, joka voidaan karkeasti jakaa keskustaan sekä Savioon etelässä ja Ahjoon idässä. Keravan keskustaa ympäröivät useat säteittäiset kadut, ja keskustan halki radan ali kulkee Suomen pisin kävelykatu (850 m).

[muokkaa] Historia

Keravan alueella tiedetään olleen ihmisiä noin 7000 eaa., jolloin se oli vielä muinaisen Ancylusjärven rannikkoa. Ihmiset saivat elantonsa metsästyksestä, ja he liikkuivat paljon vuoden mittaan. Lapilan Pisinmäeltä on löytynyt Keski-Uudenmaan merkittävin kivikautinen jäännös, kolmetoista nuolenkärkeä, jotka ovat peräisin ajalta 6300–5500 eaa. Keskiajalle asti Kerava oli erämaata, kunnes Keravanjoen varteen syntyi kaksi kylää, Ylikerava ja Alikerava. Ensimmäiset merkit vakiintuneesta kyläasutuksesta ovat peräisin 1440-luvulta. 1500-luvun puolessavälissä alueen asukasluku oli noin 160. Tuolloin Kerava kuului Sipoon hallintopiiriin. Kerava liitettiin Tuusulaan, kun Tuusulan seurakunta perustettiin vuonna 1643. Vuonna 1862 avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie, joka toi maatalousvaltaiselle Keravalle nopeasti teollisuutta. Sinne perustettiin muun muassa tiilitehtaita, sekä sementti-, kaakeli- ja rakettitehdas. Rautatieaseman ympärille kehittyi taajama keskustaksi tulevalle kaupungille. Vuonna 1908 perustettiin Keravan puusepäntehdas, ja puuteollisuudesta tuli tärkeä tekijä kaupungin kehityksessä. Ahti Hammarin suunnittelemassa vaakunassa esiintyy puusepän tekemä liitos, sinkkaus.

Vuonna 1924 Kerava erotettiin Tuusulasta omaksi kauppalakseen. Tällöin sen asukasluku oli noin 3 000. 1940–1960-luvuilla rakennettiin Sompion kaupunginosaan pientaloja ja matalia kerrostaloja sekä Kalevaan pientaloja kasvavan väestön tarpeisiin. 1960-luvun lopun ja 1970-luvun huippuaikoina väestö lähes kaksinkertaistui maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien myötä, ja uusia lähiöitä syntyi Kurkelaan, Kiltaan ja Untolaan. Kerava sai kaupunginoikeudet vuonna 1970. 1980-luvulla rakennettiin Ilmarisen ja Pihkaniityn pientaloalueet ja keskustaan lisää kerrostaloja. Yhä nykyään Kerava on pääkaupunkiseudun vanavedessä kasvava kaupunki. Sen väestönkasvu vuoden 2003 aikana oli 1,5 prosenttia. Tällä hetkellä uudisrakentamista suunnitellaan tai tehdään muun muassa Kurkelaan, Kytömaan pientaloalueelle, Ahjoon, Sompioon ja Myllylaaksoon.

[muokkaa] Palvelut ja elinkeino

Keravan keskustaa; näkymä Kauppakaaren ja Paasikivenkadun risteyksestä länteen.

Keravalla on 12 peruskoulua, 2 lukiota (joista yksi aikuislukio), kaksi ammattikoulua ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Yhdistysten ylläpitäminä toimivat lisäksi kuvataidekoulu, musiikkiopisto, tanssiopisto ja kristillinen koulu. Kaupungissa on uimahalli, maauimala ja jäähalli. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimii Keravalla. Kaupungissa on terveyskeskus; lähin sairaala on Peijaksen sairaala Vantaalla, jonne on Keravalta yhteys K-junalla ja linja-autolla numero 873. Keravan uudistunut kaupunginkirjasto avattiin 1. syyskuuta 2003.

Kerava on merkittävä teollisuuskaupunki. Tärkeimmät teollisuusalueet sijaitsevat radan tuntumassa sen itäpuolella. Kaupungissa valmistetaan muun muassa elintarvikkeita, tekstiilejä, metallituotteita ja huonekaluja. Lisäksi siellä on monipuolista pienteollisuutta. Keravan suurimmat työnantajat kaupungin jälkeen ovat Sinebrychoff, Tuko Logistics, Metos, Ifi ja Keravan vankila (perustettu 1927).

[muokkaa] Liikenne

Liikenneyhteydet ovat Keravalla monipuoliset. Kaupunki profiloituu mielellään kevyen liikenteen mallikaupungiksi, mistä se onkin saanut tunnustuksia. Kaupungissa on laajat pyörätiet, jotka aurataan talvisin autoteiden tapaan. Pyörätelineitä on kattavasti ja asukkaita kannustetaan tulemaan junalle pyörällä. Tiiviisti rakennetun keskustan kävelykatu on autoilta kielletty ja sen varrella sijaitsee pääosa kaupungin palvelutarjonnasta. Keskustassa on myös tiukasti säännelty parkkipaikkapolitiikka autoilun vähentämiseksi.

Kävelykatukokonaisuus sai Vuoden ympäristorakenne -palkinnon 1996. Sen suunnitteleminen aloitettiin jo 1962 käydyssä arkkitehtikilpailussa, jossa syntyi idea ydinkeskustan ympäröimiseksi kehätiellä. Rakentaminen aloitettiin 1980-luvun alussa, kun keskustan läpi kulkenut Tuusulantie muutettiin pysäköinti- ja huoltomuutosten jälkeen autottomaksi Kauppakaareksi. Kävelykatu valmistui itäisen osan myötä 1995, mutta se on edelleen kehittämisen kohteena.

Juna-asemia on kaksi, Kerava ja Savio, joita palvelevat pääkaupunkiseudun lähijunat. Syksyllä 2004 valmistunut Keravan kaupunkirata ja sen myötä käyttöönotettu neljäs raide tarjoavat entistä tiheämmät junavuorot Helsinkiin (hitaampi K-juna kuusi kertaa tunnissa Helsinkiin ruuhka-aikoina ja nopeammat H-, R- ja Z-junat kukin kerran tunnissa suuntaansa). Keravalta on rautatieyhteys myös Porvooseen, mutta rata ei ole ollut säännöllisen henkilöliikenteen käytössä vuoden 1981 jälkeen, eikä Porvooseen ole ollut tavaraliikennettä vuoden 1990 jälkeen. Radalle suunnitellaan 20 vuoden aikajänteellä henkilöliikennettä Sipoon Nikkilään, jolloin juna pysähtyisi ainakin Ahjossa.

Porvoon-radasta erkanee toinen rata Sipoon Sköldvikiin, minne on säännöllistä tavaraliikennettä öljynjalostamon tarpeisiin. Nykyään rata risteyskohdasta eteenpäin toimii museoratana, ja kesälauantaisin vanhanmalliset matkustajajunat (Dm7) kuljettavat matkustajia Keravan ja Porvoon välillä.

Keravalta on noin 15 kilometriä matkaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Helsingin suunnan linja-autoista Keravalle kulkevat linjat 632, 633, 637, 643 ja 738 Helsingistä sekä liityntälinjat 873 Koivukylän asemalta ja 873N Korson asemalta. Bussi 833 kulkee Hyrylästä Keravalle. Keravan kaupunki on osallistunut merkittäviltä osin kaupunkiradan rakentamiseen ja sitoutunut siihen, että valtaosa joukkoliikenteestä hoidetaan junalla. Tämä on merkinnyt sitä, että linja-auton asema on heikko ja suoria yhteyksiä Helsingin suuntaan on vähennetty. Sisäisiä bussiyhteyksiäkään ei ole erityisen paljon. Pyörä onkin usein linja-autoa nopeampi kulkuväline rautatieasemalle mentäessä. Kaupungin sisäiset pikkubussit 5 ja 8 korvaavat kaupunkiradan rakentamisen jälkeen heikentynyttä linja-autoliikennettä.

Teitä pitkin Keravalle pääsee joko idän puolelta Lahdenväylältä tai länsipuolelta Tuusulanväylältä. Lahden moottoritie sekä Vanha Lahdentie kulkevat Keravan läpi keskustan itäpuolelta. Kunnossapidettäviä katuja tai teitä oli kaupungissa 211 kilometriä vuonna 2004.

[muokkaa] Merkittäviä tapahtumia

Helmimusiikki helmikuussa
Kerava Jazz kesäkuussa
Tekijä esiin! -kansanmusiikkitapahtuma kesäkuussa
Valkosipulifestivaalit elokuussa
Sirkusmarkkinat syyskuussa

Sampolan alikulku kulkee pääradan ali yhdistäen keskustan ja radan itäpuoliset alueet.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Kävelykeskusta tunnusomaisine katuvaloineen ja useine veistoksineen
Sampolan alikulku (1993), jossa Alpo Jaakolan taideteos Huovintien historiaa vuosilta 900–1990
Keravan kirkko (Ahti Korhonen 1963, lasimaalaukset Lauri Ahlgren 1980)
Keravan taidemuseo
Keravan museo
muita merkittäviä rakennuksia: rautatieasema (K. Nylander 1878), vanha kaupungintalo (Hytönen & Luukkonen 1950), vesitorni (E. Lehtonen 1953), vanha kirjasto (A. Savela 1971), kauppahalli (1985), Suomen pienin kirkkorakennus Valkean Karitsan kappeli
J. K. Paasikiven patsas (V. Leppänen 1970)
Volmari Iso-Hollon patsas (E. Kannosto 1994)
Antti Maasalon veistoksia, kuten Yllättävä kohtaaminen (1994), Ilon hetket (1994), Kirjokansi (1995)
Kari Huhtamon veistoksia, kuten Rohtovehka (1978)
Savion veistospuisto
Tuulipurje (Helsingin teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto 1982)
Aurinkomäki

[muokkaa] Päätöksenteko

Kerava kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Kerava.

Keravan kaupunginosat
Keskusta–Kaleva: Kaleva \| Kilta \| Sompio \| Keskusta Itä-Kerava: Ahjo \| Alikerava \| Heikkilä \| Jaakkola \| Lapila \| Sorsakorpi Savio–Kannisto: Kannisto \| Koivikko \| Myllylaakso \| Savio