Stonehenge

Wikipedia

Stonehenge

Stonehenge on hyvin kuuluisa esihistoriallinen monumentti Englannin Wiltshiressa, Salisbury Plain -tasangolla (koord. 51°10′44″N, 1°49′35″W). Se on pystykivistä (megaliiteista) koostuva neoliittinen ja pronssikautinen kivikehä. Stonehengen arvellaan liittyneen uskonnollisiin rituaaleihin, kuten tähtien ja auringon vaiheisiin perustuneisiin kultteihin, se voi olla myös temppeli tai hautapaikka. Stonehenge oli käytössä noin 1 500 vuoden ajan.

Sisällysluettelo

1 Monumentin rakenne
2 Tarinoita ja mielikuvitusta
3 Pronssikautinen yhteiskunta ja kulttuuri
4 Stonehengen kopioita
5 Kuvia Stonehengesta
6 Aiheesta muualla
7 Katso myös

[muokkaa] Monumentin rakenne

Stonehengen pohjapiirros (selitystekstit Commonsissa).

Stonehengen ensimmäinen rakennusvaihe.

Stonehenge on rakennettu vuosien 2750 eaa. – 1100 eaa. välillä kolmessa vaiheessa, joista ollaan ajoitusten pohjalta hahmoteltu alivaiheita.

Noin 3100 eaa tehtiin 110 metrin läpimittainen ympyrän muotoinen kaivanto jonka sisälle syntyivät Aubreyn reiät puisista paaluista. Noin 3000 eaa toisessa rakennusvaiheessa rakennettiin kehäkaivannon sisälle puisia rakenteita, joihin liittyy polttohautausten jäänteitä. Noin 200 vuotta monumentin rakentamisen jälkeen joitain Aubreyn reikiä käytettiin polttohautauksiin.

Suurta Stonehengea, "Stonehenge III":a alettiin rakentaa vasta 2600 eaa., käyttäen kiveä, ei enää puuta. Paikalle tuotiin kiviä jopa 250 km päästä Preseli Hills:istä nykyisestä Pembrokeshirestä Walesista. Näihin aikoihin Stonehengesta näyttää kehittyneen alueen merkittävin kulttikeskus. Tämä Stonehenge rakennettiin mm. 80 kivestä, muttei ollut nykyisenlainen, vaan hieman puolikuuta muistuttava ja sitä pienempi.

Stonehenge 3 II (3b) 2450 - 2100 eaa. muistutti ulkoisesti jo hyvin paljon nykyistä Stonehengea, sillä siinä oli 33 km läpimittainen kivinen rengas, jossa pystykivet kannattelivat kivisiä vaakapalkkeja. Sen sisällä oli kolmipaasista koostuva soikea tai pikemminkin hevosenkengän muotoinen alue. Joihinkin sarsenlohkereisiin on kaiverrettu tikarien ja kirveenterien kuvia.

Stonehengen viimeinen rakennusvaihe, jossa tehtiin sinikivistä hevosenkengän muotoinen kivipaasirakennelma joka peilasi keskustan kolmipaasista koottua havosenkenkää, oli Stonehenge 3V 2280 eaa. - 1930 eaa, jonka kanssa samoihin aikoihin rakennettiin rannikolle Seahenge. Stonehengea ei rakennettu enää vuoden 1600 eaa jälkeen.

Ulompi kehä on halkaisijaltaan 30 metriä, ja sen kivipylväiden korkeus lähentelee viittä metriä. Niitä ovat ennen yhdistäneet useiden metrien mittaiset vaakasuorat kivipaadet, jotka on muotoiltu niin, että ne muodostavat tarkan ympyrän. Sisempi kehä on koillisen puolelta auki, ja se on rakennettu kymmenistä pareittain asetetuista kivipaasista. Jokaisen parin päällä on ollut vaakasuora kivipaasi. Sekä ulomman että sisemmän kehän sisäpuolella on vielä pienemmistä kivistä rakennetut kehät. Sisemmän kehän keskellä on 4,6 metriä pitkä laakea kivi, jota arvellaan alttariksi. Rakennelmaan arvellaan kuuluneen yhteensä 135 kiveä. Stonehengen kivipaasien kiinnityksessä on käytetty sekä tappi-, että ponttiliitosmenetelmää, jotka molemmat ovat puurakennelmien rakennustekniikoita.

Stonehenge on ollut silloisella tekniikalla valtava urakka. Kivet painavat jopa 50 tonnia, ja kaukaisimmat on tuotu paikalle satojen kilometrien päästä. Nykyisin ei tiedetä, miksi juuri kyseinen paikka valittiin tarkoitukseen.

Stonehengea jonkin verran muistuttavia kivikehiä on löydetty muualta Englannista ja Manner-Euroopasta. Englannin suurin kivikehä on yli 300 metrin läpimittainen Avebury Circle. Itäisestä Keski-Euroopasta on löydetty ympyräkaivantoja, joiden sisällä on jätteitä paaluaidoista. Kaivannot muistuttavat Stonehengen ympärillä olevaa kaivantoa.

[muokkaa] Tarinoita ja mielikuvitusta

Arvoituksellisuutensa vuoksi Stonehenge on ollut suosittu pseudotieteellisten oletusten lähde. Aiemmin monumentin rakentajina pidettiin druideja, jotka olivat kelttiläisiä pappeja. James Ferguson ei kuitenkaan hyväksynyt teoriaa barbaarisen kansan rakentamasta tekniikan ihmeestä, vaan tyrmäsi koko väittämän. Toisen kuvitelman mukaan se olisi kuningas Arthurin rakennuttama voitonmerkki. Imigo Jones väitti, ettei pohjapiirustus voi olla muiden kuin roomalaisten arkkitehtien käsialaa. Elliot Smith taas oli aivan varma siitä, että Stonehenge on egyptiläistä tai foinikialaista alkuperää.

Todellisuudessa Stonehenge on kuitenkin syntynyt kaukaisessa menneisyydessä paljon ennen kelttejä, foinikialaisia, roomalaisia tai kuningas Arthurin mahdollista historiallista esikuvaa.

[muokkaa] Pronssikautinen yhteiskunta ja kulttuuri

Stonehengen ympäristöstä on löytynyt paljon pronssikautisia hautoja, joiden tutkimisen jälkeen on voitu todeta että Stonehengen ympäristössä on ollut hierarkkisesti järjestynyt yhteiskunta.

Muiden muassa Gerald S. Hawkingin ja Fred Hoylen kannattaman teorian mukaan Stonehenge oli tähtitieteellinen observatorio.

[muokkaa] Stonehengen kopioita

Stonehengesta on rakennettu eriasteisen tarkkoja ja epätarkkoja kopioita ja "kopioita" eri puolille maailmaa, mm. Virginiaan vaahtomuovinen Foamhenge, ja Nebraskaan autoista Carhenge. Missouri-Rollan yliopisto rakensi UMR Stonehengen, joka on kooltaan puolet Stonehengen koosta.