Norjanvuonohevonen
Wikipedia
Norjanvuonohevonen (myös vuonohevonen) on norjalainen hevosrotu, joka kaikista kesyhevosista muistuttaa siimoineen ja tummaraitaisine jalkoineen eniten alkukantaista mongolianvillihevosta eli przewalskinhevosta. Vuonohevonen on vaaleankellertävän ja mustavalkojouhisen hallakkovärinsä vuoksi melko helposti tunnistettava rotu. Lisäksi vuonohevosten harja on viikinkiajoista lähtien ollut tapana leikata tunnusomaisesti pystyksi siten, että keskellä olevat tummat jouhet tulevat näkyviin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Polveutuminen
Vuonohevonen on ilmeisesti melko alkukantainen rotu ja läheistä sukua przewalskinhevoselle, mahdollisesti myös Euroopassa eläneelle tarpaanille. Viikingit veivät vuonohevosia Skotlannin läntisille saarille ja Islantiin. Vuonohevosia kasvatetaan Pohjoismaissa, pääasiassa Norjassa. Nykyaikoina niitä on viety myös Tanskaan, Saksaan ja muihin Keski-Euroopan maihin, joissa niiden kestävyyttä pidetään suuressa arvossa. Vuonohevoset ovat Keski-Euroopassa jo niin yleisiä, että rotutaustaltaan epämääräisten keskieurooppalaisten hevosten ja ponien hallakkovärisyys on tavallisesti lähtöisin vuonohevosristeytyksistä.
[muokkaa] Ominaisuudet
Vuonohevoset on alkujaan kehitetty työhevosiksi. Tiivisrunkoisina ja vahvoina ne ovat monikäyttöisiä: ne sopivat työhevosiksi vuoristotiloille traktorien asemasta, kuormajuhdiksi vaikeisiin maastoihin ja yhtä hyvin ratsuiksi kuin ajohevosiksikin. Vuonohevoset ovat rohkeita ja lujatahtoisia sekä hyviä rehunkäyttäjiä. Vuonohevosella on lisäksi rauhallinen temperamentti.
Vuonohevosten säkäkorkeus on noin 130–148 cm. Väriltään ne ovat aina hallakoita, yleensä tunnusomaisia ruunihallakoita joiden karva on vaaleankellertävä ja jouhet mustavalkoiset. Myös hiirakoita, rautiaanhallakoita ja voikonhallakoita (kelta- ja valkohallakot, jotka siis ovat yhtä aikaa sekä voikkoja että hallakoita) esiintyy. (Myös kermanvärisiä vuonohevosia on joskus syntynyt, mutta niitä vältetään.)Puna-ja valkohallakot olivat ennen harvinaisia mutta nyt niitä on alkanut esiintyä suomessakin useammin. Vuonohevoset luokitellaan kokonsa vuoksi toisinaan poneiksi, mutta ne ovat tyypiltään hevosia. Suomenhevosen tavoin vuonohevonen luetaan yleisroduksi.
Vuonohevosen tunnetuin tunnusmerkki on ruunihallakon kaksivärinen (mustavalkoinen) harja, joka leikataan pystyyn. (Rautiaanhallakoilla vuonohevosilla keskimmäiset tummat jouhet eivät kuitenkaan ole mustia vaan ruskeita.) Lisäksi vuonohevosella on hallakkoväriin liittyvä tumma siima, joka ulottuu niskasta häntään. Punahallakoilla tätä siimaa ei ole lainkaan. Vuonohevosta ei kuitenkaan ole kovin helppo erottaa muista roduista, jos sen harjaa ei ole leikattu pystyyn.
[muokkaa] Vuonohevonen Suomessa
Vuonohevosten tuontia Suomeen rajoitettiin pitkään, koska vuonohevosten ja muiden yleisrotujen pelättiin uhkaavan suomenhevosen asemaa. Maahan tuotiinkin lähinnä pieniä määriä vuonohevosruunia. EU-jäsenyyden myötä hevosten tuonti on vapautunut, ja Suomessa on nykyisin noin 300 vuonohevosta. Varsoja syntyy vuosittain alle 10. Suomalainen vuonohevoskantakirja avattiin vuonna 2003.
