Rēzekne

Wikipedia

Rēzekne

56°30′N 27°19′E

Valtio

Latvia

Väkiluku (2004)

37 223

17,48 km²

2 130 as/km²

130 m

Linnakukkula ja ritarikunnan linnan jäännökset

Latgales Mara

Rēzekne on kaupunki Latviassa itäisellä Latgalin alueella. Kaupunki sijaitsee 242 km itään Latvian pääkaupungista Riiasta ja siellä on 37 223 asukasta (tiedot 2004). Se on myös Rēzeknen läänin keskus. Rēzekne on rakennettu seitsemälle kukkulalle ja se sijaitsee vanhan Liettuasta Pihkovaan johtavan reitin varrella, jossa lienee ollut ensimmäisen vuosituhannen lopulta alkaen latgallien linnoitus, jonka rauniot ovat edelleen nähtävillä. Nykyäänkin Rēzekne on liikenteellisesti merkittävä, sillä se sijaitsee kahden pääradan, Pietari–Varsova ja Moskova–Riika -rautateiden risteyskohdassa.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Varhaishistoria

Nykyisen Latgalin alueen keskiosassa Rēzekne oli ensimmäisellä vuosituhannella itämerensuomalaisten asuma-alueen etelärajalla. Balttilaiset latgallit saapuivat seudulle etelästä ja lounaasta viimeistään 700-luvulla. Historioitsijoiden mukaan latgallit perustivat Rēzekne-joen rantaan linnan ehkä 800-luvun loppupuolella, ja se säilyi heidän linnoituksenaan aina 1200-luvun puolivälin saksalaisten hyökkäykseen. Tuolloin Saksalaisen ritarikunnan kanssa yhteistyössä toiminut Kalparitaristo valtasi Latgalin tuhoten Rēzeknen linnan ja käännyttäen latvialaiset kristinuskoon. Ristiretkeläiset pystyttivät tilalle oman linnansa sekä kyläkunnan.

Paikan nimi mainitaan ensi kerran kirjallisissa lähteissä 1285. Saksaksi Rēzekne on Rositten josta myös ensimmäinen venäjänkielinen nimi Розиттен tulee; nimi vaihtui venäjässä 1893 muotoon Режица ja 1917 nykyiseen muotoonsa Резекне joka on suora käännös latinalaisesta nimestä Rezekne. Puolaksi nimi on Rzeżyca ja viroksi Räisaku. Latgallin murteella sen nimi on Rēzne. Paikalla ollut ritarikunnan asutus tuhoutui liiviläissodissa ja seutu siirtyi Puolan hallintaan 1582, jonka jälkeen paikalle rakennettiin uusi kaupunki. Se sai Puolalta 1600-luvulla ns. Magdeburg-oikeudet, jotka perustuvat vanhaan saksalaiseen lakiin ja antoivat kaupungille tietyt itsehallinnolliset oikeudet vastaten siis kaupunkioikeuksien saamista.

[muokkaa] Venäjän vallan aika

Rēzekne joutui osaksi Venäjää ensimmäisessä Puolan jaossa 1773. Venäjän vallan aikana latgallit joutuivat venäläistämistoimenpiteiden kohteeksi 1831 alkaen, ja muun muassa latgallin kielen käyttö oli kokonaan kielletty. Venäläistäminen päättyi vasta 1904, mikä merkitsi kulttuurin elpymistä. Kaupankäynnin kannalta aika oli kuitenkin hyvää, sillä Pietarin ja Varsovan välille 1836 rakennettu maantie ja 1861 avattu rautatie toivat suuren määrän liikennettä, erityisesti Rēzeknen muututtua risteysasemaksi. Väkiluku kasvoi ja 1800-luvun lopussa Rēzeknessä oli jo yli 10 000 asukasta.

Venäjän vallan aikana Latgalli oli erossa muusta Latviasta, sillä puolan jakojen seurauksena se oli osa Vitebskin maakuntaa. Vallankumouksen aikaan 1917 Rēzeknessä kokoontunut Latgalian latvialaisten kongressi kannatti liittymistä yhteen muiden Latvian osien kanssa. Tämä toteutuikin pian, kun Latvia itsenäistyi ja Latgalli tuli kokonaisuudessaan uuden valtion osaksi.

[muokkaa] Itsenäisyys ja 20. vuosisata

Itsenäisen Latvian aikana Rēzekne oli kulttuuriltaan rikas ja uudenaikainen kaupunki. Se tarjosi monipuolista koulutusta ja siellä oli lukiot latvialaisille, venäläisille, puolalaisille ja juutalaisille. Rēzekne sai maineen puisto- ja puutarhakaupunkina, mutta myös rakentaminen kiihtyi nopeasti etenkin 1920-luvulla. Myös latgallin kieltä tuettiin ja sitä käytettiin Rēzeknessäkin opetuskielenä.

Toinen maailmansota tuhosi Rēzekneä pahasti. Suurin osa kaupungin rakennuksista tuhoutui ja se kärsi enemmän vaurioita kuin useimmat muut Baltian maiden kaupungit. Keväällä 1944 Neuvostoliiton ilmapommitukset tuhosivat suuren osan kaupunkia ja kesällä vetäytyvät saksalaiset tekivät oman osansa räjäyttämällä loputkin merkittävät rakennukset. Ennen sotaa Rēzeknessä oli elänyt 13 000 asukasta, sodan jälkeen jäljellä oli enää 5 000.

Muun Latvian tavoin Rēzekne joutui osaksi Neuvostoliittoa. Tämä ei juurikiaan välittänyt kaupungin kärsimien tuhojen kunnostamisesta ennen kuin 1950-luvun ollessa jo pitkällä. Tällöin jälleenrakennus alkoi voimakkaalla painotuksella teollisuuslaitoksiin, ja Rēzeknestä tuli teollisuuskaupunki. Voimakas teollinen kehitys toi neuvostovuosikymmeninä talouskasvua, ja kaupunkiin muutti suuri määrä työntekijöitä erityisesti Venäjältä. Tämä väestönkasvu muutti väestörakenteen niin, että eräässä vaiheessa selvästi yli puolet kaupunkilaisista oli venäläisiä. Vasta 1980-luvulla alettiin teollisuuden lisäksi rakentaa enemmälti myös muita rakennuksia.

Latvia itsenäistyi jälleen 1991, jolloin kaupungin väkiluku oli jatkuneen kasvun seurauksena huipussaan, noin 43 000 asukasta. Tämän jälkeen se on hitaasti laskenut lähinnä venäläisten maastamuuton seurauksena. Kuitenkin vielä 1998 asukkaita oli noin 41 000, heistä 54 % venäläisiä ja 40 % latvialaisia. Uuden itsenäisyyden aikana kulttuurillinen toiminta on jälleen elpynyt, vaikka kaupungissa latgallin murre onkin vaihtunut latviaan.

[muokkaa] Kulttuuri ja talouselämä

Taloudellisesti Rēzekne on keskittynyt rautateiden ympärille. Latviasta itään Venäjälle sekä Pietariin että Moskovaan vievät radat eroavat kaupungissa, joka on myös molemmilla linjoilla viimeinen asema Latvian puolella ennen rajaa. Henkilöliikenteen tullitoimitukset hoidetaan asemilla. Rajan yli kulkeva henkilöliikenne on nykyään vain päivittäistä, tavarajunaliikenne sen sijaan jatkuvaa. Venäjän kauttakulkuliikenne Latvian satamiin kulkee enimmäkseen tätä kautta.

Koko Latgallin alue Itä-Latviassa on maan ja itse asiassa koko Euroopan unionin köyhintä aluetta. Tämä on perua neuvostoajoilta, jolloin Rēzekneä ja muita kaupunkeja kehitettiin pelkästään teollisuuden tarpeisiin, ja kun alueen teollisuus on Neuvostoliiton hajottua suurelta osin vanhentunut, ei se enää vaurastuta seutua senkään vertaa kuin ennen. Kuitenkin esimerkiksi työllisyys on varsin korkea, ja alue on näyttänyt pystyvän hyödyntämään sille suunnatut kehitysvarat ainakin jossain määrin.

Kaupungissa on tunnettu patsas nimeltään "Latgales Māra", jonka suunnitteli Leons Tomašickis kunnioittamaan Latvian itsenäisyyttä. Neuvostoliitto tuhosi patsaan, mutta se pystytettiin jälleen 1992.

Kaupungissa on paitsi Latvian valtauskonnon luterilaisuuden tunnustajia, myös suuri määrä venäläisiä ortodokseja. Erityispiirteenä siellä, kuten koko Latgalliassa, on vahva katolisuus. Latgalleista monet tunnustavat edelleen katolista uskoa, toisin kuin muut latvialaiset. Myös paavi Johannes Paavali II vieraili 1993 Rēzeknessä.