Raitiovaunu
Wikipedia
Raitiovaunu on katuliikenteeseen soveltuva raitiotietä pitkin kulkeva joukkoliikenneväline. Se muistuttaa junaa mutta on tyypillisesti kapeampi, lyhyempi ja usein nivelletty.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Raitiovaunujen taloudellisuus
Raitiovaunut ovat paikallisesti päästöttömiä ja niiden käyttökustannukset jäävät linja-autoja alemmiksi, koska niiden vierimiskitka on pieni ja jarrutusenergia voidaan palauttaa sähköverkkoon. Suuri kustannus raitiovaunuliikenteessä on kiskojen maahan asentaminen. Erityisesti Helsinkiä varten valmistetut raitiovaunut ovat kalliita, mutta toisaalta niiden uskotaan kestävän puoli vuosisataa. Ajan mittaan raitiotieverkosto maksaa itsensä takaisin, jos matkustajia on riittävästi. Raideliikenteen asiantuntija Antero Alku on arvioinut, että jos bussilinjalla on vähintään neljä ajoa tunnissa, se kannattaa muuttaa pikaraitiotieksi lähde?.
[muokkaa] Raitiovaunut Suomessa
Suomen ainoa edelleen toimiva raitiotieverkko on Helsingissä, ks. erillinen artikkeli Helsingin raitioliikenne.
Turussa oli ennen toimiva raitiotieverkko, mutta se päästettiin rapistumaan ja siitä luovuttiin vuonna 1972 linja-autoliikenteen hyväksi, ks. erillinen artikkeli Turun raitiotiet. Argumentit raitiotietä vastaan liittyivät 1960-luvun näkemyksiin liikennemuodon vanhentuneisuudesta ja bussien korvaavuudesta. Bussit nähtiin uuden ajan tekniikkana ja raitiovaunut vanhanaikaisina. Turun päätöksen voi nähdä omalta osaltaan Tukholman hieman aikaisemmin tulleen lakkautuspäätöksen innoittamana ratkaisuna. Lisäksi joidenkin väitteiden mukaan lopetuspäätöksen taloudellisia arvioita oli vääristelty suosiollisemmaksi bussiliikenteelle. Päätös on myöhemmin todettu suureksi virheeksi.
Lisäksi suomalaisessa Viipurissa oli raitiovaunuja vuodesta 1913. Neuvostoliitolle luovutetun Viipurin raitiovaunuliikenne lopetettiin 1957.
Tampereelle on suunniteltu pikaraitiotietä, jonka raideleveys olisi sama kuin Suomen rautateillä eli 1524 millimetriä. Tällöin erillistä raitiotietä ei tarvitsisi rakentaa alueille, joilla on jo ennestään rautatie, mikä pienentäisi kustannuksia huomattavasti. Pikaraitiotietä suunnitellaan myös Turkuun. Myös Vantaalla ja Espoossa selvitetään pikaraitioteiden hyötyjä.
Raitiovaunujen lisäksi Helsingissä (1949–1974 ja koeluontoisesti 1979-1985) ja Tampereella (1948–1976) oli käytössä trolleybusseja eli johdinautoja. Johdinauto on linja-auto, jossa on sähkömoottori ja virroitin raitiovaunun tapaan.
[muokkaa] Raitiovaunut ulkomailla
Euroopassa ja Itä-Euroopassa raitiovaunut ovat hyvin yleisiä.
Kaikissa Suomen rajanaapureissa käytetään raitiovaunuja. Nyky-Ruotsin raitiotiekaupunkeja ovat Göteborg, Norrköping ja Tukholmassa. Norjassa raitiovaunulla ajetaan Oslossa ja Trondheimissä. Tallinna on Viron ainoa raitiotiekaupunki. Venäjän Suomea lähin raitiotieverkko on Pietarissa.
