Rippikoulu
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Tarkennus: Sen lisäksi, ettei koko artikkelia ole lähteistetty, tässä esiintyy lähteistämättömiä väitteitä. Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä. |
Rippikoulu on osa evankelis-luterilaisen kirkon jatkuvaa ja ihmisen koko eliniän kestävää kasteopetusta. Tavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Rippikoulu päättyy konfirmaatiotilaisuuteen.
Rippikoulun laajuus on 80 tuntia. Rippikoulun eri tilaisuuksista ja osallistumisista muodostuu puolen vuoden jakso. Lähes kaikissa rippikouluissa on mukana isosia. He ovat muutaman vuoden vanhempia nuoria, jotka johtavat rippikoulussa omia ryhmiä ja hoitavat monia käytännön tehtäviä.
Rippikoulun - eli tuttavallisemmin "riparin" - voidaan sanoa olevan merkittävä osa suomalaista nuorisokulttuuria. Rippikoulun kävi pitkään yli 90% 15-vuotiaista. Osuus laskee nykyään hitaasti, ja vuonna 2005 se oli 87,9%.[1]
Rippikoululla on kolme eri päämuotoa:
- Leiririppikoulu
- Päivärippikoulu
- Iltarippikoulu
Selvästi suosituin rippikoulumuoto on leiririppikoulu. Vuonna 2001 lähes 90 % rippikouluista oli leirimuotoisia.[2] Nykyisin rippikoulut ovat tosin käytännössä yhdistelmiä leiri-, päivä-, ja iltarippikouluista. Leiripäivien ohella rippikoulu voi sisältää monia muitakin yhdessäolon muotoja, esimerkiksi päivä- ja iltakokoontumisia, retkiä, tutustumismatkoja, erilaisia vierailuja ja seurakunnallisia toimintahankkeita, sekä esim. arkkikirkkoja.
Myös seurakunnan hankkeet ja tempaukset, joiden suunnitteluun ja toteutukseen rippikoululaiset osallistuvat, soveltuvat rippikoulutyön kokonaisuuteen. Tarkoituksena on, että nuoret tutustuisivat seurakunnan toimintaan mahdollisimman monipuolisesti. Samalla halutaan huomioida nuorten elämänkysymykset ja odotukset, kuten myös yhteydet heidän vanhempiinsa ja paikalliset olosuhteet.
Eri rippikoulujen opetukset eivät ole kuitenkaan täysin yhteneviä, vaan eri rippileireillä annettu opetus heijastelee mielipide-eroja kirkon sisällä. Esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, kuten itsetyydytyksestä, homoseksuaalisuudesta ja esiaviollisesta seksistä, opetetaan eri tavalla riippuen kunkin opettajan omista mielipiteistä. Toisaalta opettajat korostavat hyvin yhteisesti vastuullisuutta, toisen ihmisen kunnioittamista, kuuntelua ja lähimmäisenrakkautta.
Sisällöllisesti rippikoulu jakaantuu oppimiskokonaisuuksiin, joissa asioita käsitellään teemoittain. Kirkon uskon sisältö sekä rukous- ja jumalanpalveluselämän monet muodot ovat kaikki tasavertaisesti läsnä. Kirkon mukaan rippikoulu voidaan kiteyttää kolmeen sanaan: elämä, usko, rukous. [3]
Rippikoulun järjestää ensisijaisesti seurakunta. Myös lukuisat kristilliset järjestöt pitävät rippikouluja.
