Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue
Wikipedia
| Sveriges sosialdemokratiska arbetareparti (S) Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue |
||
|---|---|---|
|
|
||
 |
||
|
|
||
| Perustettu | 1889 | |
|
|
||
| Puheenjohtaja | Mona Sahlin | |
| Varapuheenjohtajat | ||
| Puoluesihteeri | Marita Ulvskog | |
|
|
||
| Toimisto | Sveavägen 68, Tukholma | |
| Äänenkannattaja(t) | ||
| Kotisivu | www.sap.se | |
|
|
||
| Parlamentaarikot | 130 5 (europarlamentti) |
|
|
|
||
| Jäsenyydet kansainvälisissä järjestöissä |
PES | |
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (ruots. Sveriges socialdemokratiska arbetareparti, SAP) on Ruotsissa toimiva poliittinen puolue. Puolue on perustettu 1889 ja sen edellinen puheenjohtaja oli entinen pääministeri Göran Persson ja nykyinen puheenjohtaja Mona Sahlin. Ruotsissa puolueen nimestä käytetään lyhennettä SAP tai (s).
Puolueen nuorisojärjestö on Ruotsin sosiaalidemokraattinen nuorisoliitto ja opiskelijajärjestö Sosiaalidemokraattinen opiskelijaliitto.
Europarlamentissa puolue on Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen. Puolue on myös sosialistisen internationaalin jäsen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Jäsenmäärä
Vuonna 1990 puolueella oli noin miljoona jäsentä. Tämä johtui siitä että sosiaalidemokraattisella puolueella ja ammattijärjestö LO:lla oli vuosina 1987-1991 yhteisjäsenyys eli LO:n jäsen oli automaattisesti myös sosiaalidemokraattien jäsen.
Yhteisjäsenyys päättyi vuodenvaihteessa 1991/1992 minkä seurauksena puolueen jäsenmäärä laski jyrkästi. Vuonna 2003 Ruotsin sosiaalidemokraattisella työväenpuolueella oli 143 407 jäsentä.
[muokkaa] Historiaa
Puolue perustettiin 23. huhtikuuta 1889, mutta vasta 1897 hyväksyttiin 1. puolueohjelma joka oli laadittu nimenomaan Ruotsissa; aikaisempi versio oli käännös Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen ohjelmasta. Hjalmar Branting valittiin ensimmäisenä sosiaalidemokraattina Ruotsin valtiopäiville 1896 Tukholman liberaalien tuella.
Vuonna 1911 lisättiin sosiaalidemokraattien ohjelmaan vaatimus valtiomuodon muuttamisesta monarkiasta tasavallaksi. Tämä kohta sisältyy periaateohjelmaan myös nykyisin.
1917 puolueen oppositio erosi omaksi ryhmäkseen ja perusti Ruotsin sosiaalidemokraattisen vasemmistopuolueen. Syynä eroon oli se, että puolueen vasemmisto-oppositio halusi seurata Venäjällä tapahtuneen bolševikkien tekemän ns. Lokakuun vallankumouksen esimerkkiä. Sosiaalidemokraattien enemmistön mielestä sellainen olisi johtanut katastrofaalisiin seurauksiin. Vuonna 1921 Sosiaalidemokraattinen Vasemistopuolue muutti nimensä Ruotsin kommunistiseksi puolueeksi.
Vuonna 1920 muodostivat sosiaalidemokraatit ensimmäistä kertaa hallituksen yksin. Branting nimitettiin pääministeriksi.
Vuoden 1921 valtiopäivävaaleista alkaen (1. valtiopäivävaalit joissa oli yleinen äänioikeus) sosiaalidemokraatit ovat olleet Ruotsin suurin puolue. Puolue on ollut viime vuosikymmenien aikana oppositiossa alle 10 vuotta, viimeksi vuosina 1991-1994 sekä syyskuusta 2006. Se on saanut valtiopäivävaaleissa kaksi kertaa enemmistön äänistä (1968 50,1 % ja 1940 53,8 %).
Tosin ollessaan hallituksessa puolue ei ole halunnut jakaa ministerien tehtäviä muiden puolueiden edustajille, vaan se on ollut yksin hallituksessa riippumatta siitä onko heillä enemmistö valtiopäivillä vaiko ei. Viimeksi puolue on jakanut hallitusvastuuta toisen puolueen kanssa vuosina 1951-1957 jolloin hallituksessa oli sosiaalidemokraattien ohella Keskustapuolue.
Vuodesta 1998 alkaen puolue on tehnyt yhteistyötä Vasemmistopuolueen ja Ympäristöpuolue vihreiden kanssa.
[muokkaa] Ideologia
Puolueen periaateohjelman mukaan sen ideologia on demokraattinen sosialismi, joka on puolueen mielestä synonyymi termille sosiaalidemokratia.
Nykyisen ohjelman mukaan Ruotsin sosiaalidemokraatit hyväksyvät markkinatalouden, mutta eivät ehdottomasti. Heidän mielestään yhteiskunnan täytyy puuttua talouden kehitykseen työttömyyden ja muiden kielteisten ilmiöiden torjumiseksi.
Görän Persson on puoluejohtajana ollessaan lanseerannut termin vihreä kansankoti koska hän on halunnut laajentaa ekologista ulottuvuutta sosiaalidemokraattiseen yhteiskuntakäsitykseen. Tosin keskustelua on käyty siitä onko edellä mainittu käsite saanut todellisista jalansijaa puolueen ideologiassa.
Tärkeitä henkilöitä puolueen ideologian kehittäjinä ovat olleet Axel Daniellson, Hjalmar Branting, Vilhelm Lundsted, Nils Karleby, Östen Undén, Ernst Wigforss, Gustav Möller, Per Albin Hanson, Gunnar Myrdal, Rudolf Meidner, Gösta Rehn ja Olof Palme.
-
Pääartikkeli: sosiaalidemokratia
[muokkaa] Puoluejohto
[muokkaa] Puolueen puheenjohtajat
- kollektiivinen puheenjohtajuus 1889–1896
- Claes Tholin 1896–1907
- Hjalmar Branting 1907–1925
- Per Albin Hanson 1925–1946
- Tage Erlander 1946–1969
- Olof Palme 1969–1986
- Ingvar Carlsson 1986–1996
- Göran Persson 1996–2007
- Mona Sahlin 2007–
[muokkaa] Puoluesihteerit vuodesta 1945 alkaen
- Sven Andersson 1945–1948
- Sven Aspling 1948–1962
- Sten Andersson 1962–1982
- Bo Torensson 1982–1992
- Mona Sahlin 1992–1994
- Leif Linde 1994–1996
- Ingela Thalin 1996–1999
- Lars Stjernkvist 1999–2004
- Marita Ulskog 2004–
[muokkaa] Puolueen kannatus valtiopäivävaaleissa ja kansanedustajien määrä
- 1970 45,3 % 163
- 1973 43,6 % 156
- 1976 42,7 % 152
- 1979 43,2 % 154
- 1982 45,6 % 166
- 1985 44,7 % 159
- 1988 43,2 % 156
- 1991 37,6 % 138
- 1994 45,3 % 161
- 1998 36,4 % 131
- 2002 39,9 % 144
- 2006 35,2 % 130
-
Pääartikkeli: Ruotsin puolueiden kannatus valtiopäivävaaleissa
[muokkaa] Aiheesta muualla
 |
Puolueet Ruotsin valtiopäivillä | |
|
Vasemmistopuolue | Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | Ympäristöpuolue vihreät | Keskustapuolue | Kansanpuolue liberaalit | Kristillisdemokraatit | Maltillinen kokoomus |
||
