Suomen presidentinvaali
Wikipedia
Presidentinvaali pidetään Suomessa kuuden vuoden välein. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla. Kaksivaiheisissa vaaleissa äänioikeus on yleinen, yhtäläinen ja salainen. Ensimmäinen vaalipäivä on tammikuun kolmas sunnuntai. Vaalipiirinä on koko maa. Seuraavan kerran vaali pidetään tammikuussa 2012, ellei nykyinen presidentti kuole tai eroa tehtävästään ennenaikaisesti.
Ehdokkaan saa asettaa puolue, jolla on eduskunnassa vähintään yksi edustaja sekä valitsijayhdistys, jonka on perustanut vähintään 20 000 äänioikeutettua. Valitsijayhdistyksen keräämien kannattajakorttien tulee olla enintään vuoden vanhoja. Ehdokkaan tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen.
Jos ehdokkaita asetetaan vain yksi, tämä tulee valituksi ilman vaalia. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa yli puolta hyväksytyistä äänistä, järjestetään toinen vaali kahden viikon päästä. Toisessa vaalissa ehdokkaina on ensimmäisessä vaalissa kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Eniten ääniä saanut valitaan presidentiksi. Mikäli tässä vaiheessa äänet ovat vielä tasan, vaalin voittaja arvotaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Valitsijamiesvaalit ja suora kansanvaali
Itsenäisyyden aikana vuoteen 1984 asti yleisillä vaaleilla valittiin 300 (viimeksi 301) valitsijamiestä, jotka valitsivat presidentin eduskunnassa pidetyssä monipäiväisessä kokouksessa. Valitsijamiesten suorittaman vaalin ensimmäisellä ja toisella kierroksella on voinut olla monta ehdokasta. Kolmannelle kierrokselle on päässyt toisen kierroksen kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Valituksi on tullut ehdokas, joka jollakin kierroksella on saanut ehdottoman enemmistön äänistä.
Vuonna 1988 oli käytössä sekavaali, jossa sekä pidettiin suora kansanvaali että valittiin valitsijamiehet. Kun yksikään ehdokas ei saanut enemmistöä äänistä suorassa vaalissa, valinta siirtyi valitsijamiesten kokoukselle.
Vuodesta 1994 alkaen presidentti on valittu suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla, joka on selostettu yllä.
[muokkaa] Ei aina vaaleja
Suomen tasavallan presidentti on valittu poikkeusmenettelyllä kuusi kertaa.
- 1919 Eduskunta valitsi ensimmäisen tasavallan presidentin K. J. Ståhlbergin.
- 1940 Presidentti Kyösti Kallion erottua ei normaaleja vaaleja toisen maailmansodan vuoksi järjestetty, vaan vuoden 1937 valitsijamiehet valitsivat Risto Rytin presidentiksi Kallion jäljellä olevaksi kaudeksi.
- 1943 Vuoden 1937 valitsijamiehet valitsivat Risto Rytin presidentiksi kahdeksi vuodeksi, koska normaaleja vaaleja ei sodan vuoksi edelleenkään voitu järjestää.
- 1944 Risto Rytin erottua eduskunta valitsi poikkeuslailla C. G. E. Mannerheimin presidentiksi.
- 1946 Mannerheimin erottua eduskunta valitsi J. K. Paasikiven presidentiksi Mannerheimin jäljellä olevaksi kaudeksi.
- 1974 Eduskunta jatkoi poikkeuslailla Urho Kekkosen presidenttikautta neljällä vuodella.
[muokkaa] Triviaa
- Toisen kierroksen äänestyslipun on oltava väriltään eri kuin ensimmäisellä kierroksella.
- Vuonna 1937 valitut valitsijamiehet suorittivat sodan vuoksi kolme presidentinvaalia: vuosina 1937, 1940 ja 1943.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Suomen presidentin valinta |  |
||
| Eduskunnan vaali | 1919 | 1946 | ||
| Valitsijamiesvaali | 1925 | 1931 | 1937 | 1940 | 1943 | 1950 | 1956 | 1962 | 1968 | 1978 | 1982 | 1988 | ||
| Poikkeuslaki | 1944 | 1974 | ||
| Suora kansanvaali | 1988 | 1994 | 2000 | 2006 | 2012 | ||
