Taškent
Wikipedia
Taškent on Uzbekistanin ja Taškentin alueen pääkaupunki Uzbekistanin itäosassa Širšikin varrella lähellä Kazakstanin rajaa Keski-Aasiassa. Kaupungin asukasluku on 2 117 500 (1997).
Taškent on Keski-Aasiaan suurin teollisuus- ja liikennekeskus. Kaupungista johtaa rautatiet Samarqandiin ja Ferganan laaksoon sekä Kazakstaniin. Kaupungissa on tärkeä lentokenttä ja vuonna 1977 avattu metro. Kaupungissa on koneenrakennusta, puuvillan ja silkin tuotantoa sekä kemikaali-, metalli-, kenkä-, tupakka- ja huonekaluteollisuutta. Taškent on uzbekkien kulttuurikeskus. Siellä on useita suuria kirjastoja, yliopisto (perustettu 1917), Uzbekkien tiedeakatemia ja monia muita korkeakouluja sekä astronominen observatorio.
[muokkaa] Historia
Taškent on yksi alueen vanhimmista kaupungeista. Se oli aikoinaan tärkeä pysähdyspaikka Silkkitiellä, joka johti Kiinasta Eurooppaan. Taškent on todennäköisesti perustettu jo ensimmäisellä vuosisadalla eaa., mutta ensimmäinen kirjallinen maininta siitä on 700-luvulta, jolloin arabit valloittivat sen. Mongolit valloittivat kaupungin Tšingis-kaanin johdolla 1200-luvulla. Mongolivalloittaja Timur Lenk valloitti kaupungin 1300-luvulla ja liitti sen valtakuntaansa, johon se kuului 1400-luvulle asti. Silloin Šaybanids valloitti kaupungin. Sittemmin Taškentista tuli itsenäinen kaanikunta, kunnes se 1809 liitettiin Quqonin kaanikuntaan, jonka keskus oli läheisessä Ferganan laaksossa.
Venäjä valloitti Taškentin 1864, hallitakseen tärkeää kauppareittiä. Venäjällä oli kuitenkin vaikeuksia hallita alueen muslimiväestöä. Venäjän vallankumouksen aikana 1917 bolševikit ottivat vallan Taškentissa ja tekivät siitä Turkestanin autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupungin. Vastavallankumouksellinen armeija, joka koostui ”valkoisista” venäläisistä, kansallismielisistä uzbekeista ja brittijoukoista, valtasi kaupungin 1918, mutta pian neuvostojoukot valtasivat sen takaisin. Vuonna 1924 Turkestanin ASNT lakkautettiin ja Taškentin alue liitettiin uuteen Uzbekistanin neuvostotasavaltaan, jonka pääkaupunki siitä tuli 1930.
Neuvostoliiton aikana kaupungin tekstiiliteollisuus kehittyi, varsinkin sen jälkeen kaupunkiin saatiin rautatieyhteys. Tekstiilitehtaat ja muut teollisuudenalat houkuttelivat kaupunkiin tuhansia uusia asukkaita. Kaupungin väkiluku kolminkertaistui 1926-1959 välisenä aikana. Vuonna 1966 valtava maanjäristys tuhosi suurimman osan kaupunkia. Myös suuri osa vanhoista merkittävistä rakennuksista tuhoutui, mutta jäljelle jäi muun muassa useita moskeijoita 1400- ja 1500-luvuilta sekä uskonnollinen koulu. Uudelleenrakennetusta Taškentista tuli tyypillinen neuvostokaupunki. Kaupungin tekstiiliteollisuus toipui nopeasti maanjäristyksestä ja pian se oli taas Neuvostoliiton suurin puuvillantuotantoalue.
Kun Neuvostoliitto hajosi ja Uzbekistan itsenäistyi 1991, Taškentista tuli maan pääkaupunki. Alueen tekstiiliteollisuus joutui vaikeuksiin, kun rajat sulkeutuivat ja kauppatiet Venäjälle menetettiin.
