Tenochtitlán
Wikipedia
Tenochtitlán oli 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa suuren astekkivaltakunnan pääkaupunki etelässä meksikon keskiylängöllä, Meksikon laaksossa. Nykyään sen paikalla on Mexico City, Meksikon pääkaupunki. Alkujaan 1325 perustettu Tenochtitlán rakennettiin Texcocojärven saarelle, jota laajennettiin myöhemmin mm. kuljettamalla maata alueelle. Kaisloista ja maasta rakennettiin "kelluvia puutarhoja" eli chiampoja. Kaupunkiin vei monta pengertietä ja vesijohto. Pengerteissä oli katkoksia, joissa oli siltoja, jotta kanootit pääsisivät liikkumaan Texcocojärvellä vapaasti.
Tenochtitlánin uskotaan olleen oman aikansa suurien eurooppalaisten kaupunkien mm. Pariisin, Venetsian ja Konstantinopolin veroinen loistossaan. Kaupungin pinta-ala oli 8-13,5 km2. Useimmiten asukasluvun arvioidaan olleen 200 000—300 000. Tenochtitlanin saaren pohjoisosa oli nimeltään Tlatelolco.
Siellä oli espanjalaisten saapumisen aikoihin 1521 suuri kaksoisporraspyramidi, jossa asteekit uhrasivat verisellä tavalla ihmisiä sodan ja auringon jumala Huitzilopochtlille ja sateen ja hedelmällisyyden jumala Tlalocille. 1487 asteekit uhrasivat neljässä päivässä 3000 - 84000 ihmistä. Tenochtitlanin sillat voitiin vetää pois kaupunkia puolustaakseen.
Mexico City rakennettiin Tenochtitlanin raunioiden päälle ja vuosisatojen aikana Texcoco on käytännössä kuivatettu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tenochtitlanin kukistuminen espanjalaislle
- Pääartikkeli: Meksikon espanjalaisvalloitus
Espanjalainen konkistadori Hernan Cortez saapui Tenochtitlaniin asteekkihallitsija Moctezuman ottaessa hänet ystävällisesti vastaan. Cortes vangitsi Moctezuman ja hallitsi kaupunkia tämän avulla. Mutta seuraavana vuonna Cortesin ollessa poissa paikallinen espanjalais päällikkö surmautti raa'asti kymmeniä tai satoja juhlaan kokoontuneita asteekkiylimyksiä. Tämä nosti espanjalaiset kapinaan, ja he valitsivat vangitun moctezuman tilalle uuden kuninkaan. Moctezuma kuoli tämän jälkeen joko asteekkien kivitykseet tai espanjalaisten surmaamana. Espanjalaiset pakenivat yöllä Tenochtitlanista pois vievälle pengertielle, missä asteekit kävivät heidän kimppunsa aiheuttaen suuria tappioita espanjalaisille. Espanjalasiet saarrettiin kanootein järveltä ja myös pengertiellä maalta. Espanjalisia vajosi pengertien katkoksiin, joista asteekit olivat poistaneet sillat. Jotkut espanjalaiset kävelivät pengertien aukkoihin jääneiden ruumiiden yli. Espanjalaiset pääsivät lopulta pakoon liittolaistensa tlaxcalteekkien luokse. Espanjalaset saartoivat ja valloittivat Tenochtitlanin 1521 intiaaniliittolaisten avulla. Saarretussa Tenochtitlanissa raivoisi mm tuhkarokko, joka oli vastustuskyvyttömille intiaaneille tappava tauti. Ankarien taistelujen jälkeen asteekkien päällikkö antautui, ja Cortes tyhjensi kaupungin asteekeista.
[muokkaa] Tenochtitlanin temppelialue
- Casa de las águilas
- Edificio C. Xochipilli
- Templo Mayor suuri uhritemppeli
- Edificio F. Xochipilli
- Xochiquétzal
- Chicomecóatl
- Ehécatl
- Cihuacoatl
- Coacalco
- Calmecac
- Tzompantli pääkallohylly
- Juego de Pelota
- Tozpalatl
- Tonatiuh
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
