Skyytit
Wikipedia
Skyytit olivat muinaisia paimentolais- ja maanviljelijäheimoja, jotka antiikin aikoina asuivat aroalueilla Altain ja nykyisen Bulgarian välillä. Nykyisin alueella ovat mm. Ukraina, Kazahstan ja Etelä-Venäjän arot. Skyyttien valtakausi oli noin 600 eaa. - 300 jaa. antiikin Kreikan ja Rooman aikoina. Skyytit olivat sotaisia, hevosella liikkuvia teltoissa asuivia paimentolaisa, mitä luultavimmin Iranista levittäytyneitä indoeuroopalaisia. Skyytit osasivat käsitellä kultaa taidokkaiksi veistoksiksi, joita on löydetty skyttien päälliköiden suurista kumpuhaudoista.
Useimmat tutkijat arvelevat skyyttien puhuneen indoeurooppalaista tai tarkemmin sanottuna iraanista kieltä. Skyytit saapuivat nykyisen Ukrainan ja Etelä-Venäjän aroseuduille noin 800-600 eaa. ja valtasivat alueita Mesopotamiaan ja Vähään-Aasiaan saakka. Skyyttien kukoistuksen aika oli 400-200-luvuilla eaa. Skyyttiheimot eivät muodostaneet yhtenäistä valtakuntaa eivätkä tunteneet kirjoitustaitoa. Klassisen skyyttikulttuurin katsotaan hävinneen 100-luvulle eaa. mennessä. Antiikin kirjailijat saattoivat kuitenkin tämän jälkeenkin nimittää arojen paimentolaisia skyyteiksi. Rooman valtakunnan aikoina alueella eli iraanista kieltä puhunutta paimentolaisväestöä (mm. sarmaatit ja alaanit), jotka lienevät ainakin osittain skyyttien jälkeläisiä.
Skyytit tunnetaan arkeologisten löytöjen perusteella sekä kreikkalaisten historioitsijoiden Homeroksen ja Herodotoksen kirjoittamista teoksista. Herodotoksen mukaan skyyttien valtakunta ulottui Tonavan suulta 20 päivän ratsastusmatkan verran itään Don-joelle. Skyytit kävivät kauppaa ja myivät Kreikkaan viljaa, villaa ja juustoa. Herodotoksen mukaan skyyteillä ei ollut rakennettuja kaupunkeja, vaan he asuivat siirrettävissä teltoissa. Kreikkalaisen uskomuksen mukaan skyytit olivat maailman pohjoisin kansa: skyyttien valtakunta ulottui niiden seutujen rajoille jossa satoi aina lunta. Maan takana oli Hyperborea, jossa aurinko nousi ja laski vain kerran vuodessa ja ihmiset elivät tuhatvuotiaiksi täydellisessä onnessa.
Skyytit tunsivat raudan. Skyyttiylimysten hautakumpujen (kurgaanit) kaivauksissa on löydetty myös taidokkaasti tehtyjä kultakoruja. Ratsastavat naissoturit ovat mahdollisesti vaikuttaneet amatsoneista kertovien tarujen syntyyn.
1700-luvulla tiedemies Johan Ihre piti suomalaisia ja lappalaisia tarunomaisten skyyttien jälkeläisinä. Vertaillessaan suomen kieltä ja germaanisia kieliä löysi lukuisia yhteisiä sanoja. Tästä hän päätteli, että germaaniset kielet polveutuvat suomesta. Kysymyksessä ovat kuitenkin germaanisista kielistä suomeen lainatut sanat.
[muokkaa] Arkeologiaa
Skyyttejä edelsivät Chernogorovkan ja Novocherkasskin kulttuurit (n. 900 - 650 eaa.).
