Vincent van Gogh

Wikipedia

Van Gogh'in omakuva vuodelta 1888; 65x50,5cm.

Vincent van Gogh kuuntele ääntämys^? (s. 30. maaliskuuta 1853, Zundert, Pohjois-Brabant, Alankomaat – k. 29. heinäkuuta 1890, Auvers-sur-Oise, Ranska) oli hollantilainen, postimpressionistinen taidemaalari. Vaikka hänen maalauksensa eivät saaneet aikanaan suosiota, häntä pidetään nykyään yhtenä tärkeimmistä eurooppalaisista kuvataiteilijoista. Hänen töillään on ollut suuri vaikutus ekspressionismiin, fauvismiin ja varhaiseen abstraktiseen taiteeseen, kuten myös merkittävään osaan 1900-luvun taiteesta.

Van Gogh taiteili lähes 900 maalausta ja 1 100 piirustusta kymmenen vuoden aikana, minkä jälkeen hän sairastui masennukseen. Suurin osa hänen töistään on Van Goghille omistetussa museossa Amsterdamissa, ja myös Kröller-Müllerin taidemuseo Hollannin Otterlossa on saanut kokoelmiinsa monia Van Goghin teoksia. Useat Van Goghin työt kuuluvat kaikkien aikojen kalleimpiin maalauksiin.

[muokkaa] Elämä ja työ

Vincent van Gogh syntyi 30. maaliskuuta 1853 Zundertin kylässä Brabantissa. Hän oli ensimmäinen lapsi Theodor van Goghin ja Anna Cornelia Carbentusin kuusilapsisessa perheessä. Vincentin isä ja isoisä olivat molemmat pappeja.

Vincent van Gogh aloitti maisemapiirtämisen jo 12-vuotiaana, ja ura maalaustaiteessa alkoi hänen ollessaan 16-vuotias. Vaihtelevan koulumenestyksen takia hänet siirrettiin kyläkoulusta sisäoppilaitokseen, mutta sekin koulu jäi kesken. Vincent oli ahkera lukemaan, mutta hänen keskinkertainen koulumenestyksensä ei tyydyttänyt hänen vanhempiaan. He lähettivät Vincentin Haagiin työskentelemään Goupil & Cien taidegalleriaan. Vincentin nuorempi veli Theo seurasi häntä kaksi vuotta myöhemmin samaan työpaikkaan. Veljekset olivat läheisiä ystäviä koko elämänsä ajan, ja Theo päätyi myöhemmin elättämään veljeään. Heidän suhteensa on hyvin dokumentoituna heidän ahkerassa kirjeenvaihdossaan, joka on säilynyt ja julkaistu kirjana vuonna 1914.

Työpaikka vei Vincent Van Goghin Lontooseen ja Pariisiin. Hän alkoi yhä enemmän kiinnostua uskonnosta, vaikka nuorena hän oli ilmaissut halveksuntansa isänsä pappeutta kohtaan. Van Gogh irtisanottiin vuonna 1876, minkä jälkeen hän sai työpaikan opettajana Englannin Kentistä. Van Gogh palasi seuraavana vuonna Amsterdamiin opiskelemaan teologiaa.

Vaasi kahdellatoista auringonkukalla, vuodelta 1888; 91x71cm

Teologian opinnot kesken jättänyt Van Gogh ei kuitenkaan saanut työpaikkaa kirkoista, joten hän lähti vuonna 1878 Belgiaan lähetyssaarnaajaksi louhoksille. Van Gogh irtisanottiin kuuden kuukauden jälkeen, mutta hän jatkoi työtä palkatta. Tänä aikana hän alkoi tehdä hiilipiirustuksia. Kaksi vuotta myöhemmin Vincent van Gogh päätti tehdä kuvataiteesta ammatin veljensä Theon ehdotuksesta. Van Gogh oli taiteilijana suurimalta osin itseoppinut, joskin hän sai alussa jonkin aikaa oppitunteja Anton Mauvelta Haagissa. Van Gogh lopetti oppitunnit jouduttuaan taiteellisiin erimielisyyksiin Mauven kanssa.

Haagin koulukunnan oppit jäivät kuitenkin vaikuttamaan Van Goghin tuotantoon, pääosin valon käyttöön ja siveltimen vetoihin, mutta erityisesti värien käytössä Van Gogh erottautui Mauvesta. Jean-François Milletin maalaukset puolestaan innoittivat Van Goghia käyttämään maalaustensa aiheena maalaisihmisiä ja -maisemia.

Vuonna 1886 Vincent van Gogh muutti Pariisin veljensä Theon luokse, opiskeltuaan muutaman kuukauden Belgiassa Antwerpenin taideakatemiassa. Pariisin kausi oli Van Goghille taiteellisesti ratkaiseva: Van Gogh tapasi useita taidemaalareita, ja löysi impressionismin. Van Gogh piti erityisesti impressionistien valon ja värien käytöstä, sekä pointillismista, ja otti käyttöönsä myös niin kutsutut täydentävät värit.

Van Gogh muutti vuonna 1888 Arlesin kaupunkiin Ranskan Bouches-du-Rhônessa, koska hän halusi perustaa taiteilijoiden siirtokunnan taloonsa. Ainoastaan Paul Gauguin, jonka töitä Van Gogh ihaili, liittyi Van Goghin seuraan, mutta heidän tapaamisensa loppui kuuluisaan riitaan, jonka seurauksena Van Gogh leikkasi vasemman korvalehtensä irti. Van Goghin masennus syventyi entisestään, ja lopulta vuonna 1889 hänet otettiin mielisairaalaan.

Vincent van Gogh jatkoi maalaamista ollessaan mielisairaalassa käyttäen sairaalaa ja sen puutarhaa maalaustensa aiheena. Seuraavana vuonna Van Gogh muutti lähelle Pariisia ollakseen lähempänä veljeään Theoa. Van Gogh asui lääkäri Paul Gachetin luona, joka oli aiemminkin hoitanut taiteilijoita.

Vincent van Goghin masennus kuitenkin paheni ja hänen sairautensa lopulta kulminoitui itsemurhaan. Van Gogh ampui itseään rintaan ja kuoli kaksi päivää myöhemmin Theon vieressä. Veljensä kuoleman murtama Theo van Gogh kuoli kuusi kuukautta myöhemmin. Hänet haudattiin Vincentin haudan vierelle Auvers-sur-Oisen hautausmaalle.

Vasta hieman kuolemansa jälkeen Vincent van Goghin – joka myi elämänsä aikana ainoastaan yhden teoksistaan – maalaukset alkoivat saada sen arvostuksen, jossa niitä nykyään pidetään. Vuodesta 1901 lähtien Van Goghin töitä esiteltiin suurissa näyttelyissä ympäri maailmaa.

Vaikka mielenterveydelliset ongelmat varjostivat varsinkin taiteilijan viimeisiä vuosia, hänen varsinaisesta sairaudestaan ei ole varmaa tietoa. Joidenkin tutkimusten perusteella on mahdollista, että Gogh olisi kärsinyt skitsofreniasta.^[1]