Virsi
Wikipedia
Virsi on runomittainen hengellinen laulu, joka on ensisijaisesti tarkoitettu yhteislauluksi. Virren laulamista sanotaan veisaamiseksi. Virsi koostuu säkeistöistä. Virrestä voidaan ottaa eri tilaisuuksissa vain osa virren säkeistöistä. Näin tehdään esimerkiksi, kun halutaan rajoittaa virren veisuun viemä aika lyhyemmäksi.
Virren veisuuta voidaan säestää soittimella. Kirkoissa soittimena käytetään yleensä urkuja. Säestää voidaan myös pianolla, urkuharmonilla, kitaralla, huilulla tai muilla instrumenteilla, jotka antavat laulettavan sävelen. Veisuuta helpottaa esilaulaja. Kirkoissa esilaulajina toimivat kanttorit tai kanttori-urkurit.
Tunnetuin virsien kokoelma on kirkolliskokouksen hyväksymä virsikirja, mutta myös monien herätysliikkeiden lauluja kutsutaan virsiksi. Monet virret ovat syntyneet rukouksena, ja virsilaulu antaa siten jumalanpalveluksessa seurakunnalle välineitä rukoukseen, kiitokseen ja ylistykseen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Jumalanpalveluksen virsiä
- Alkuvirsi
- Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle
- Päivän virsi eli graduaali
- Uhrivirsi eli offertorio
- Ehtoollisen vietto, ateria
- Kiitosrukous ja ylistys
- Päätösmusiikki
[muokkaa] Tunnettuja virsiä
- Enkeli taivaan [vk 21] (jouluvirsi)
- Hoosianna [vk 1] (adventtivirsi)
- Jo joutui armas aika [vk 571] (suvivirsi)
- Jumala ompi linnamme [vk 170] (Lutherin taisteluvirsi)
- Käyn kohti sinua, oi Herrani [vk 396]
- Vieraalla maalla, kaukana [vk 78]
[muokkaa] Tunnettuja virsirunoilijoita
- Abraham Achrenius
- Mikael Agricola
- Jacobus Finno
- Paul Gerhardt
- Elias Lönnrot
- Wilhelmi Malmivaara
- Hemminki Maskulainen
- J. L. Runeberg
