Botulismi
Wikipedia
Botulismi (lat. botulus, makkara) on Clostridium botulinum -bakteerin erittämän botuliini-hermomyrkyn aiheuttama vakava myrkytyssairaus. Botulismiin voivat sairastua kaikki eläimet, myös ihminen. Botuliini pääsee elimistöön tavallisimmin saastuneen ravinnon mukana. Clostridium botulinum -bakteerin itiöt ovat hyvin kestäviä, ja niitä on sekä maaperässä että vesistöissä. Bakteerin toksiinituotanto on runsainta hapettomassa ympäristössä 22–37°C lämpötilassa. Linnut saavat tartunnan esimerkiksi mädäntyvistä kasveista ja raadonsyöjät puolestaan syötyään botulismiin kuolleita eläimiä. [1]
[muokkaa] Botulismi ihmisellä
Botuliinitoksiineja on seitsemää tyyppiä, A–G, joista vain tyypit A, B, E ja F aiheuttavat ihmisen sairastumisen. [2] Botulismia on kolmea tyyppiä: ruokamyrkytysbotulismi, imeväisbotulismi ja haavabotulismi. Euroopassa ruokamyrkytysbotulismin yleisimmät tartuntalähteet ovat suolatut ja kuivatut lihatuotteet sekä lämminsavustetut vakuumipakatut kalat. [3]
Ihmisellä myrkytyksen oireet alkavat yleensä 18–36 tunnin päästä myrkyn joutumisesta elimistöön, mutta ne voivat alkaa nopeamminkin tai vasta useamman päivän kuluttua. Oireisiin kuuluvat muun muassa pahoinvointi, ummetus, oksentelu, suun kuivuminen, nielemisvaikeudet, lihasheikkous, kaksoiskuvat ja lihasten halvaantuminen ylhäältä alaspäin edeten. Hoitamattomana vaikea myrkytys johtaa suurella todennäköisyydellä kuolemaan, joka aiheutuu hengityslihasten halvaantumisesta. [2] [3] Hoito on pääosin oireenmukaista. Merkittävimmän avun antaa potilaan kytkeminen hengityskoneeseen. Spesifiä vastamyrkkyä, antitoksiinia, voidaan harkita käytettäväksi. Niitä ei voida kuitenkaan antaa lapsille. [3] Suoliston bakteerimäärän pienentämiseen voidaan käyttää penisilliiniä tai ampisilliinia.
Imeväisbotulismia esiintyy alle vuoden ikäisillä lapsilla. Sen ikäisten immuunijärjestelmä ei ole kehittynyt vielä riittävästi pystyäkseen tuhoamaan bakteerien itiöitä. [3] Pohjoismaissa vuosina 1997–1999 todetuissa imeväisbotulismitapauksissa tartunnan lähteeksi todettiin hunaja. Tämän vuoksi hunajaa ei suositella annettavaksi alle vuoden ikäisille. Suomessa hunajasta johtuneita imeväisbotulismitapauksia ei ole ollut. [4]
Haavabotulismi on taudin muodoista harvinaisin. Bakteerit alkavat itiöidä haavassa, josta myrkky pääsee sitten leviämään muualle elimistöön. Yleisintä haavabotulismi on heroiinia ihonalaisesti injesoivilla. [3]
Suomessa botulismi on harvinainen: vuonna 1999 oli yksi tapaus ja vuonna 2006 todennäköisesti kaksi. [5]
[muokkaa] Botulismi tuotantoeläimillä
Tavallisimmin botulismiin sairastuneet tuotantoeläimet ovat nautoja, lampaita, hevosia, minkkejä tai siipikarjaa. Sikojen sairastumisriskiä pidetään pienenä. Tartunta johtuu lähes poikkeuksetta saastuneesta rehusta, johon bakteereita on joutunut maaperästä tai raadosta. Haavatartunnat ovat harvinaisia. [2] Muoviin tiiviisti pakattu säilörehu on otollinen kasvualusta botulismia aiheuttaville bakteereille, jos itiöitä sisältävää maa-ainesta menee vahingossa rehun sekaan. Paalauskoneeseen saattaa joutua myös pelloilla elävien pienten eläinten, esimerkiksi hiirien, raatoja, jotka voivat levittää botulismia.
Naudoilla tartunnan aiheuttamat halvausoireet alkavat tavallisesti päästä, mutta halvaus voi alkaa takaraajoistakin. Pään alueen halvaantuessa nauta voi aluksi yrittää edelleen syödä, muttei pysty nielemään. Lopulta nauta kuolee halvauksen lamauttaessa hengityslihasten toiminnan. Botulismiin sairastunut hevonen on yleisolemukseltaan apaattinen ja väsynyt. Myrkytyksen edetessä syöminen vaikeutuu ja hevonen alkaa horjua. Tätä seuraavat halvaantuminen ja kuolema. [2]
Botulismia vastaan on olemassa rokotteita. Suomessa nautoja ja sikoja ei rokoteta ollenkaan ja hevosiakin vain harvoin. [2] Hevosten rokote on tarkoitettu Clostridium botulinum tyyppi B -bakteerin aiheuttamaa botulismia vastaan. Koska valmisteen tehosta ja tarpeellisuudesta Suomen olosuhteissa ei ole varmuutta, rokotetta ei juurikaan käytetä. [6]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/el__intautitutkimus/riista-_ja_luonnonvaraiset_elaimet/botulismi/
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 http://www.kaytannonmaamies.fi/kmvet/7KMVET2002/botuliini.html
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 http://www.mm.helsinki.fi/users/lindstro/Opetus/Opetus_2003/Seminaarityot_2001/Teirikko_Hanna/botulinum.html
- ↑ http://www2.hunajayhtyma.fi/hunaja/kaytto.htm
- ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/L%C3%A4mminsavustetun+siian+ep%C3%A4ill%C3%A4%C3%A4n+aiheuttaneen+vaikean+ruokamyrkytyksen/1135220587736]
- ↑ http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/terveydenhuolto/rokoteneuvonta/elainlajikohtaiset_rokotteet/hevosrokotteet/
