Eremitaaši

Wikipedia

Talvipalatsi.

Eremitaaši (ven. Эрмитаж, Ermitaž, tulee ranskan kielen sanasta ermitage) on Pietarissa Talvipalatsin yhteydessä oleva maailman suurin taide- ja kulttuurihistoriallinen museo.

Eremitaašilla tarkoitettiin alkujaan Katariina II:n vuonna 1764 Talvipalatsin yhteyteen perustamaa hovimuseota, mutta kokoelman levittäytyessä varsinaisen Talvipalatsin puolelle vuonna 1922 nimi on laajentunut käsittämään koko palatsin yhteydessä olevaa taidekokoelmaa. Kokoelma sisältää nykyisellään yli kolme miljoonaa taide-esinettä, joista kerrallaan pystytään pitämään näytteillä noin viittä prosenttia.

Näyttelytiloja on nykyisin seitsemässä eri rakennuksessa. Museo on laajentunut myös niin kutsutuiksi satelliittimuseoiksi ulkomaille: Lontoossa, Las Vegasissa ja Amsterdamissa on Eremitaašin alaiset ja sen nimeä kantavat museot.

Taidekokoelman pohjana ollutta Katariina II:n yksityiskokoelmaa ovat sittemmin kartuttaneet muun muassa tsaarit Aleksanteri I ja Nikolai I. Nikolai I:n aikana 1840–1852 museorakennusta uudistettiin huomattavasti arkkitehti Leo von Klenzen johdolla ja samalla museosta tuli julkinen.

Lokakuun vallankumouksen jälkeen museo sai suunnattoman lahjoituksen valtiolta Venäjän ylhäisön omistaman taiteen jouduttua valtiollistetuksi. Kokoelmat ovat karttuneet myös vuonna 1945 Puna-armeijan Berliinin museoista haalimien taideaarteiden myötä.

[muokkaa] Taidekokoelma

Jean Baptiste Siméon Chardin, Pesijätär, 1730-luku.

Eremitaašin kokoelma sisältää muun muassa antiikin Kreikan ja Rooman taidetta, sekä etu-, keski- ja itäaasialaista taidetta.

Siinä on myös edustava kokoelma eurooppalaista taidetta kansainvaellusajalta alkaen. Kokoelmassa on flaamilaista, italialaista ja espanjalaista maalaustaidetta, sekä laajasti ranskalaista impressionismia, fauvismia ja ekspressionismia.

Eremitaaši on erityisen tunnettu Rembrandt-kokoelmastaan, joka on maailman laajin museokokoelma. Eremitaašissa on muun muassa Michelangelon, Leonardo da Vincin, Pierre Rodinin, Jean Renoirin, Vincent van Goghin ja Paul Gauguinin töitä.

[muokkaa] Taidevarkaus 2006

1. elokuuta 2006 paljastui inventaarion yhteydessä suuri taidevarkaustapaus. Taidevarastoista oli viety 221 kappaletta taide-esineitä joiden yhteisarvo oli 3,8 miljoonaa euroa. Suurin osa esineistä oli viety lokakuussa 2005 kuolleen intendentin vastuulla olleesta varastosta. Varasto oli sinetöity intendentin kuoltua sydänkohtaukseen. Varastettujen esineiden joukossa oli mm. jalokiviä, koruja, ikoneja ja emalitöitä. Viranomaiset epäilevät varkaudesta työntekijöitä, ja huutokauppoja on ryhdytty ratsaamaan varastettujen esineiden löytämiseksi. ^[1] ^[2]

[muokkaa] Rakennukset

Talvipalatsi (1754–1762, arkkitehti B. F. Rastrelli)
Pieni Eremitaaši (1764–1767, arkkitehti G. B. Vallen-Delamot)
Vanha Eremitaaši (1771–1787, arkkitehti J. M. Felten)
Uusi Eremitaaši (1839–1852, arkkitehti Leo von Klenze)
Eremitaašin teatteri (1783–1787, arkkitehti Georges Quarengy)

Eremitaašin kokonaisuus Nevalta katsottuna. Vasemmalta oikealle: Eremitaašin teatteri – Vanha Eremitaaši – Pieni Eremitaaši – Talvipalatsi. Uusi Eremitaaši ei näy, sillä se on Vanhan Eremitaašin takana.

[muokkaa] Eremitaaši-sanasta

Yleiskäsitteenä eremitaaši (ranskaksi ermitage = erakkomaja) on etenkin 1700-luvulla käytössä ollut nimitys puistojen ja puutarhojen yhteyteen rakennetuista huvimajoista.