Kansainvälinen rikostuomioistuin
Wikipedia
Kansainvälinen rikostuomioistuin (engl. International Criminal Court, ICC) tuomitsee muun muassa henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin kansainvälisiin rikoksiin. Rikostuomioistuimella on valta tuomita sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhonnasta (eli niin sanotusta kansanmurhasta). Tuomioistuimen toiminta alkoi vuonna 2002.
ICC ei ole YK:n alainen, mutta toimii läheisessä yhteistyössä YK:n kanssa.[1] Se toimii Haagissa, toistaiseksi vielä tilapäisissä tiloissa. Perustamissääntö sallii toiminnan muuallakin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kansainvälinen rikostuomioistuin perustettiin vuonna 1998 allekirjoitetulla perustamissopimuksella, niin sanotulla Rooman säännöllä. Säännön allekirjoitti 120 valtiota 17. heinäkuuta 1998 Roomassa. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä oli, että vähintään 60 valtiota ratifioi sen. Tämä tapahtui 11. huhtikuuta 2002 kymmenen valtion tallettaessa samanaikaisesti ratifiointiasiakirjat YK:n päämajassa. ICC:n toiminta alkoi 1. heinäkuuta 2002. ICC on toimivaltainen tuomitsemaan rikoksista, jotka on tehty tämän päivän jälkeen, muttei aiemmin tehdyistä rikoksista; säännöllä ei ole taannehtivaa vaikutusta.
Rooman säännössä määriteltiin ne rikokset, joiden tuomitsemiseen sopijavaltiot luovuttivat tuomioistuimelle toimivallan (sotarikos, rikos ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonta), ja toimivallan jakautuminen ICC:n ja kansallisten tuomioistuinten välillä. Samalla määriteltiin ne yleiset periaatteet, joita ICC noudattaa, ja päätettiin ICC:n organisaatiosta. Sopijavaltiot sopivat myös ICC:n toiminnan rahoituksesta.
[muokkaa] Yhdysvaltain suhtautuminen
Yhdysvallat hyväksyi ja allekirjoitti Rooman säännön presidentti Bill Clintonin toimikaudella, muttei ryhtynyt toimiin sen ratifioimiseksi. Myöhemmin Yhdysvallat ilmoitti, ettei se aio ratifioida sopimusta. Presidentti George W. Bushin toimikaudella Yhdysvallat on ilmoittanut, että se vetäytyy kokonaan sopimuksesta.
[muokkaa] Henkilöstö
Tuomioistuimella on 18 vakinaista tuomaria, jotka nimitetään 3-, 6- ja 9-vuotiskausiksi. Tuomareista on tätä kirjoitettaessa (2006) yksi suomalainen lakimies, Erkki Kourula. Tuomioistuimella on tällä hetkellä 250 työntekijää, joista 134 on miehiä ja 116 naisia.
Tuomarit:
| Nimi | Maa | Valittu | Kausi loppuu | Asema |
|---|---|---|---|---|
| Philippe Kirsch | Kanada | 2003 | 2009 | Puheenjohtaja |
| Akua Kuenyenia | Ghana | 2003 & 2006 | 2015 | 1. varapuheenjohtaja |
| Rene Blattmann | Belgia | 2003 | 2009 | 2. varapuheenjohtaja |
| Karl Hudson-Phillips | Trinidad ja Tobago | 2003 | 2012 | - |
| Claude Jorda | Ranska | 2003 | 2009 | - |
| Georghios M. Pikis | Kypros | 2003 | 2009 | - |
| Elizabeth Odio Benito | Costa Rica | 2003 | 2012 | - |
| Navanethem Pillay | Etelä-Afrikka | 2003 | 2009 | - |
| Sang-Hyun Song | Etelä-Korea | 2003 & 2006 | 2015 | - |
| Hans-Peter Kaul | Saksa | 2003 & 2006 | 2015 | - |
| Mauro Politi | Italia | 2003 | 2009 | - |
| Maureen Harding Clark | Irlanti | 2003 | 2012 | - |
| Erkki Kourula | Suomi | 2003 & 2006 | 2015 | - |
| Fatoumata Dembele Diarra | Mali | 2003 | 2012 | - |
| Anita Usacka | Latvia | 2003 & 2006 | 2015 | - |
| Sir Adrian Fulford | Yhdistynyt kuningaskunta | 2003 | 2012 | - |
| Sylvia Steiner | Brasilia | 2003 | 2012 | - |
| Tuiloma Neroni Slade | Samoa | 2003 | 2006 | - |
| Ekaterina Trendafilova | Bulgaria | 2006 | 2015 | - |
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- ICC:n virallinen sivusto
- Rooman sääntö
- ICC:n käsittelyssä parhaillaan olevat jutut (englanninkielisessä Wikipediassa)
- Rooman perussääntö Finlexissä (SopS 56/2002)
