Kolera
Wikipedia
Kolera on tarttuva tauti. John Snow löysi koleran ja juomaveden välisen yhteyden vuonna 1854. Robert Koch eristi koleraa aiheuttavan vibriobakteerin 1883.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tartunta
Tartunta tapahtuu suoraan bakteerin saastuttaman ruoan tai veden kautta tai epäsuorasti bakteeria kantavan oksennuksen kautta. Koleraa esiintyy ainoastaan ihmisillä, eikä se tarvitse eläintä tai hyönteistä välittäjänä.
[muokkaa] Taudinkuva
Kolera on akuutti sisäinen sairaus, voimakkuudeltaan vaihteleva. Suurin osa tartunnoista on oireettomia. Lievissä tapauksissa voi esiintyä ainoastaan ripulia. Vakavemmissa tapauksissa oireina esiintyy voimakasta ripulia, oksennusta, pahoinvointia ja nopeasti ilmenevää nestevajausta. Vakavissa, hoitamattomissa tapauksissa, muutaman tunnin nestevaje saattaa johtaa kuolemaan verenkierron äkkiheikentymisenä.
[muokkaa] Levinneisyys
Kolera sai alkunsa luultavasti Intiasta, Ganges-joen suistosta, josta se levisi myöhemmin maailmalle. Koleraa esiintyy nykyään lähinnä köyhissä maissa, joissa sanitaatio on puutteellista ja joissa puhdasta juomavettä ei ole saatavilla. Myös sodan tuhoamilla alueilla, joilla infrastruktuuri on epäkunnossa. Kehitysmaista erityisesti Afrikka ja Aasia ovat voimakkaasti infektoituneet ja joissain määrin myös Väli- ja Etelä-Amerikan maat.
[muokkaa] Taudin hoito
Oraalinen kolera-rokotus riskialueille matkustaville ja työn puolesta tartunnalle mahdollisesti altistuville.
[muokkaa] Varotoimenpiteet
Vältettävä mahdollisesti saastunutta ruokaa ja vettä. Tulisi pitää varalla mukana ripulilääkkeitä.
