Meriharakka
Wikipedia
| Meriharakka | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Meriharakka (Haematopus ostralegus) on hauskannäköinen oranssinokkainen lintu, joka on muuttumassa ulkoluotojen kahlaajasta kaupunkilinnuksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Musta pää ja selkä, mustat valkoläikkäiset siivet ja pyrstö, valkea rinta ja vatsapuoli. Punaiset jalat ja punainen vahva nokka. Nuoren linnun selkä on ruskehtavan tummanharmaa, ja sen nokan kärki on tumma. Ääni on raikuvan kova, kimeä 'piik'. Muutkin äänet ovat kauaskantavia ja saariston luontoa elävöittäviä kiljahteluja.
Pituus 40–49 cm Siipien kärkiväli 80 cm Paino 330–750 g.
Vanhin suomalainen rengastettu meriharakka on ollut 23 vuotta 11 kuukautta 10 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen, peräti 43 vuoden 4 kuukauden ikäinen yksilö.
[muokkaa] Levinneisyys
Pesimisalueet ovat Länsi-Eurooppa, Keskinen Euraasia ja Kamchatka sekä Kiina. Näiden mukaan meriharakat joskus jaetaan kolmeen alalajiin. Uudessa-Seelannissa pesii lisäksi alalaji finschi. Talvehtimisalueita ovat Pohjois-Afrikka, Etelä-Eurooppa ja Etelä-Aasia. Euroopassa pesii vähintään 200,000 paria pääasiassa merenrannikoilla. Suomen pesimäkanta on noin 4000 paria, mistä sisämaapesijöiden osuus on 50–100 paria. Muuttolintu, joka saapuu Suomeen huhtikuussa ja lähtee pois heinä-elokuussa. Arktisten alueiden pesimälinnut muuttavat Suomen yli toukokuussa.
[muokkaa] Elinympäristö
Rannikot, hiekkarannat, meren saaret, järvien ja jokien rannat, kosteikot ja viljelysmaat. Kotkassa sataman sahanpurukasat, TurkuTurussa mm. sataman sepelikasa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä on vaatimaton maakuoppa soraisella alustalla muutama metri vesirajasta. Munia on 3 kappaletta, mikä on poikkeuksellista kahlaajalle, joilla normaalisti on 4 munaa. Haudonta-aika on noin 4 viikkoa, ja vain naaras hautoo. Poikaset oppivat lentämään 5 viikon iässä. Monissa kaupungeissa se on alkanut pesiä rakennusten tasakatoilla.
[muokkaa] Ravinto
Meriharakka syö ennen kaikkea simpukoita ja ostereita. Myös hyönteistoukat ja pikkukalat kelpaavat.
[muokkaa] Erityistä
Meriharakka on Färsaarten kansallislintu.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ahola, Jorma & Liesma, Jorma 1978: Meriharakan Haematopus ostralegus pesinnästä Valkeakoskella. - Lintumies 1.1978 s. 25. LYL.
- Häggblom, R. & Liesma, J. 1974: Meriharakka Haematopus ostralegus pesivänä Valkeakoskella. - Lintumies 2.1974 s. 64. SLY.
