Psalmien kirja
Wikipedia
Psalmien kirja eli Psalmit (hepreaksi תהיל, Tehilim) on yksi Raamatun Vanhan testamentin viisauskirjoista. Se on Raamatun 19. kirja ja juutalaisen Tanakhin Ketuvimin ensimmäinen kirja. Psalmit ovat alun perin ylistyslauluja, valitusrukouksia ja katumusvirsiä, joita on laulettu kielisoitinten säestyksellä. Tunnetuimpiin psalmistoihin kuuluu Daavid.
Kristinuskossa psalmit ovat toimineet alkuseurakunnan laulukirjana ja useiden virsien pohjana. Osa psalmeista on tulkittu myös messiaanisina ennustuksina, muun muassa Psalmi 22 sisältää Jeesuksen sanat ristillä: "Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?" (Ps. 22:1, KR92 [1]).
Psalttari on psalmit sisältävä kirja, joka on tarkoitettu niiden esittämiseen laulamalla esimerkiksi messussa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Perinteisesti kaikkien psalmien ajateltiin olevan Daavidin kirjoittamia, mutta nykyiset tutkijat pitävät niitä useiden kirjoittajien tai kirjoittajaryhmien tuotoksena. Osa näistä kirjoittajista on tuntemattomia.
Suurin osa psalmeista alkaa johdannolla, joka mainitsee kirjoittajan, ohjeita kuorolle, ja/tai jotain alkuperäisestä tilanteesta, jolloin psalmi on laulettu, esimerkiksi:
- Laulunjohtajalle. Säestetään kahdeksankielisillä soittimilla. Daavidin psalmi. (Ps. 6 [3])
- Laulunjohtajalle. Korahilaisten virsi, rakkauslaulu. Lauletaan niin kuin "Liljat". (Ps. 45 [4])
Näistä johdannoista ainoastaan 73 esittää kirjoittajaksi Davidin. Joka tapauksessa on selvää, että psalmit on tallennettu kirjallisesti vasta 500-luvulla eaa., ja koska Daavid hallitsi noin vuonna 1000 eaa., häneltä peräisin olleiden psalmien on täytynyt säilyä suullisessa perimätiedossa vuosisatoja ennen niiden kirjallista tallentamista.
Psalmit 39, 62 ja 77 liittyvät Jedutuniin ja on tarkoitettu laulettavaksi hänen mukaansa tai hänen kuorossaan. Psalmit 50 ja 73-83 liittyvät puolestaan kuoronjohtaja Asafiin. Psalmit 42, 44-49, 84, 85, 87 ja 88 on omistettu "Korahin pojille". Toinen aikakirja 20:19 antaa ymmärtää, että he muodostivat korahilaisten laulajien johtoryhmän.
Lopullisesti Psalmien kirja on koottu noin vuonna 175 eaa.
[muokkaa] Sisältö
Psalmit voidaan jakaa erilaisiin lajityyppeihin:
- Kiitospsalmeissa kiitetään Jumalaa. Esim. psalmit 30, 103 ja 116.
- Valituspsalmeissa itketään sairautta tai sotaa. Valituspsalmeista löytyy sekä yksittäisen henkilön että yhteisön valituksia. Esim. psalmit 51 ja 102.
- Ylistyspsalmeissa ylistetään Jumalan suuruutta. Esim. psalmit 100, 104 ja 150.
- Kuningaspsalmit on omistettu Israelin kuninkaalle tai Messiaalle. Esim. psalmit 72 ja 110.
- Matkalauluja laulettiin juhlakulkueissa. Esim. psalmit 120-134.
[muokkaa] 150 psalmia
Psalmeja on yhteensä 150 kappaletta. Jokainen sisältää yhden uskonnollisen ylistyslaulun, tosin muutamat psalmeista ovat hyvin pitkiä, ja niiden voidaan ajatella sisältävän useita lauluja. Psalmien numerointi eroaa jonkin verran heprealaisperäisissä (masoreettisissa) ja kreikkalaisperäisissä (Septuaginta) versioissa. Suomalaiset käännökset (esim. Uusi kirkkoraamattu) ja suurin osa osa muista protestanttisista käännöksistä perustuu heprealaiseen numerointiin, kun taas katoliset (esim. Vulgata) ja ortodoksiset käännökset perustuvat kreikkalaiseen numerointiin.
Versioiden erot ovat seuraavat:
| Heprealaiset Psalmit | Kreikkalaiset Psalmit |
|---|---|
| 1-8 | |
| 9-10 | 9 |
| 11-113 | 10-112 |
| 114-115 | 113 |
| 116 | 114-115 |
| 117-146 | 116-145 |
| 147 | 146-147 |
| 148-150 | |
Suurin osa Septuagintan käsikirjoituksista sisältää myös ylimääräisen psalmin 151. Sen hepreankielinen versio löydettiin Kuolleen meren kääröjen joukosta.
[muokkaa] Osat
Psalmien kirja on jaettu Pentateukin mukaan viiteen osaan, joista jokainen päättyy doksologiaan (ylistykseen) tai siunaukseen:
- Ensimmäinen osa käsittää 41 ensimmäistä psalmia, joista kaikki ilmoittavat Daavidin kirjoittajaksi lukuun ottamatta psalmeja 1, 2, 10 ja 33, jotka on nekin laitettu hänen nimiinsä perimätiedossa. Vaikka Daavidin osallisuudesta ei voida olla täysin varmoja, tämä on todennäköisesti Psalmien kirjan vanhin osa.
- Toinen osa käsittää seuraavat 31 psalmia (psalmit 42-72), joista 18 on laitettu Daavidin nimiin ja yksi (psalmi 72) Salomon nimiin. Loput ovat anonyymejä.
- Kolmas osa käsittää 17 psalmia (psalmit 73-89), joista psalmi 86 on laitettu Daavidin nimiin, psalmi 88 esrahilaisen Hemanin nimiin ja psalmi 98 esrahilaisen Etanin nimiin.
- Neljäs osa käsittää myös 17 psalmia (psalmit 90-106), joista psalmi 90 on "Mooseksen, Jumalan miehen, rukous", ja psalmit 101 ja 103 on laitettu Daavidin nimiin.
- Viides osa käsittää loput 44 psalmia. Niistä 15 on laitettu Daavidin ja psalmi 127 Salomon nimiin.
[muokkaa] Tunnettuja psalmeja
Psalmi 23 on tunnetuin psalmi ja yksi Raamatun tunnetuimmista kappaleista. Se alkaa sanoilla "Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä."
Psalmi 51 (Miserere) on tunnetuin kaikista katumuspsalmeista.
Psalmi 117 on Raamatun lyhin luku.
Psalmi 118 on Raamatun keskimmäinen luku, järjestyksessään 595. luku. Sen edellä on siis 594 lukua ja sen jälkeen 594 lukua.
Psalmi 119 on pisin kaikista psalmeista ja samalla Raamatun pisin luku. Se koostuu 176 jakeesta, ryhmiteltynä 8 jakeen ryhmiin, joista kukin alkaa yhdellä heprean 22:sta aakkosesta. Myös muissa psalmeissa on aakkosten mukaisia järjestelyjä.
