Punatulkku
Wikipedia
| Punatulkku | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Punatulkku |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
 Punatulkkukoiras |
-koiras
Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tuntomerkit
Punatulkun pituus on noin 16–19 senttimetriä ja paino 30–40 g. Sen kutsuääni on huilumainen ”hjyy”. Laulu on hiljaista rupattelua latvustossa. Linnun päälaki on musta, samoin siivet ja pyrstö. Siivissä on lennon aikana näkyvä valkoinen raita. Nokka on musta ja lyhyt, kita violetti. Aikuisella koiraalla on punertava rinnus, naarailla ja nuorilla linnuilla on harmaanruskea yleisväritys.
Vanhin suomalainen rengastettu punatulkku on ollut 6 vuotta 11 kuukautta 28 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen tulkku, 12 vuotta 7 kuukautta.
[muokkaa] Levinneisyys
Lajia esiintyy koko Euroopassa ja Aasian leudoilla alueilla, ja se on paikkalintu, mutta jotkut lajin pohjoisimmat edustajat muuttavat talveksi etelään. Suomalaiset punatulkut ovat vaelluslintuja, jotka lähtevät liikkeelle lokakuussa. Ulkosaaristossa voi silloin muuttaa tuhansia tulkkuja merelle Ruotsin ja Viron suuntaan. Keväällä ne palaavat huomaamattomasti helmi–maaliskuussa. Suomessa pesii 150 000 – 350 000 paria koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Euroopan pesimäkanta on 2–4 miljoonaa paria, joista Britteinsaarilla 290 000 paria. Punatulkut eivät muodosta laajoja parvia paitsi syksyllä vaellusaikana, ja niitä tavataankin lähinnä pareina tai muutaman linnun ryhmissä. Talviselle ruokintapaikalle voi kuitenkin kokoontua joskus jopa 100 linnun ryhmä.
[muokkaa] Elinympäristö
Havupuuvaltainen kuusisekametsä Suomessa sekä puistot ja puutarhat Keski-Euroopassa ovat sen suosikkeja pesimäympäristöiksi. Talvella siirtyy asutuksen pariin lintulaudoille ja rikkaruohostoihin.
[muokkaa] Lisääntyminen
Punatulkku rakentaa pesänsä pensaaseen tai puiden alaoksille, noin 1–2 metrin korkeudelle ja se laskee yleensä 4–7 sinivihreää, ruskeapilkullista munaa. Muninta alkaa Etelä-Suomessa huhtikuun lopulla tai toukokuussa. Munia haudotaan 13 päivää, vain naaras hautoo, ja poikaset ovat lentokykyisiä jo 16 päivän ikäisinä. Punatulkut pesivät kaksi tai kolme kertaa vuodessa.
[muokkaa] Ravinto
Ruokavalio koostuu pääasiassa siemenistä, marjoista, selkärangattomista ja puiden silmuista, ja varsinkin hedelmätarhoissa se voi silmujen syömisellä saada aikaan jonkin verran haittaa. Poikasille syötetään öttiäisiä. Vierailee lintulaudoilla.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Erkamo, V. 1948: Punatulkun, Pyrrhula p. pyrrhula (L.) talviaikaisesta ravinnosta ja biologiasta. – Arch. Soc. Vanamo 1:86–101.
- Moilanen, Pekka, Karamäki, Raimo & Karamäki, Matti 1969: Punatulkun painosta helmi–huhtikuussa. – Lintumies 2.1969 s. 39–40.
- Pulliainen, Erkki, Helle, Pekka & Tunkkari, Paavo 1981: Räkättirastaan, tilhen, kottaraisen, punatulkun, taviokuurnan ja isokäpylinnun ruoansulatuskanavassa, sydämessä ja siivissä ilmenevistä sopeutumista. – Ornis Fennica 58:21–26.
- Saurola, Pertti 1979: Punatulkku – osittaismuuttaja. – Lintumies 4.1979 s. 161–167. LYL.
- Savolainen, Jyrki 1987: Punatulkku – vaeltaja pihallasi. – Lintumies 5.1987 s. 190–192. LYL.
- Vasamies, Heikki 1988: Talvisten punatulkkujemme sukupuolijakauma radiokyselyn perusteella. – Lintumies 1.1988 s. 24. LYL.
