Asemasota
Wikipedia
Asemasota on sota, jossa rintamalinjat pysyvät pitkään paikallaan. Jos tapahtuu hyökkäys puolin tai toisin, se torjutaan. Usein asemasodassa molemmat taistelevat armeijat kaivautuvat juoksuhautoihinsa. Asemasota on monesti silti suuria tappioita aiheuttavaa, sillä molemmat osapuolet yrittävät murtaa asemasaotaan liittyvän tasapelitilanteen. Asemasotaa käytiin länsirintamalla ensimmäisessä maailmansodassa ja Irakin ja Iranin sodassa.
Ympärysvaltojen kaameat miestappiot ensimmäisessä maailmansodassa johtuivat kenraalien kyvyttömyydestä johtaa miljoona -armeijoita, lisäksi puolustustusaseet (konekivääri, tykistö ja sen käyttö, piikkilangat) olivat kehittyneet hyökkäysaseita nopeammin. Ensimmäisten tankkien 1916 tuomaa etua britit eivät osanneet hyödyntää 26 vuoteen.
Sotatoimialueet | Tapahtumat (1914–1916) | Tapahtumat (1916–1918) | Sodan osapuolet | Muuta: |
Ennen sotaa: Sodan aikana: Sodan jälkeen:
|