Skagerrakin meritaistelu
Wikipedia
| Skagerrakin meritaistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa ensimmäistä maailmansotaa | |||||||
|
|||||||
| Taistelijat | |||||||
| Iso-Britannia | Saksa | ||||||
| Komentajat | |||||||
| Sir John Jellicoe Sir David Beatty |
Reinhard Scheer Franz von Hipper |
||||||
| Vahvuudet | |||||||
| 28 taistelulaivaa 9 taisteluristeilijää 8 raskasta risteilijää 26 kevyttä risteilijää 78 hävittäjää |
16 taistelulaivaa 5 taisteluristeilijää 6 pre-Dreadnoughtia 11 kevyttä risteilijää 61 torpedovenettä |
||||||
| Tappiot | |||||||
| 6 094 kaatunutta 510 haavoittunutta 177 vangittua 3 taisteluristeilijää 3 panssaroitua risteilijää 8 hävittäjää (yhteensä 115 025 tonnia) |
2 551 kaatunutta 507 haavoittunutta 1 taisteluristeilijä 1 pre-Dreadnought 4 kevyttä risteilijää 5 torpedovenettä (yhteensä 61 180 tonnia) |
||||||
Skagerrakin meritaistelu oli ensimmäisen maailmansodan laajin meritaistelu, ja ainoa jossa käytettiin taistelulaivoja täysimittaiseen sodankäyntiin toisiaan vastaan. Taistelu käytiin Pohjanmerellä Skagerrakissa Jyllannin länsipuolella yhden vuorokauden aikana alkaen 31. toukokuuta 1916. Siihen osallistuivat Saksan keisarillinen laivasto (99 alusta) Reinhard Scheerin johdolla, ja Britannian kuninkaallinen laivasto (151 alusta) Sir John Jellicoen johdolla.
Saksalaiset olivat suunnitelleet käyttävänsä viittä modernia risteilijää harhauttamaan ja houkuttelemaan englantilaiset risteilijät Saksan päälaivaston ulottuville tuhottaviksi. Britit saivat kuitenkin suunnitelmat tietoonsa.
Molemmat puolet väittävät voittaneensa. Britit menettivät enemmän laivoja ja miehiä, mutta saksalaisten harhautussuunnitelma epäonnistui.
| Sotatoimialueet | Tapahtumat (1914–1916) | Tapahtumat (1916–1918) | Sodan osapuolet | Muuta: |
|
Ennen sotaa: Sodan aikana: Sodan jälkeen:
|
