Bundeswehr

Wikipedia

Bundeswehr  kuuntele ääntämys^? on Saksan asevoimien nimi. Se jaetaan viiteen haaraan: maavoimat (Heer), merivoimat (Marine), ilmavoimat (Luftwaffe), lääkintäjoukkoihin (Zentraler Sanitätsdienst) ja tukijoukkoihin (Streitkräftebasis). Se työllistää noin 250 000 henkilöä, joista 50 000 ovat suorittamassa 18–25-vuotiaina varusmiespalvelustaan vähintään 9 kuukauden ajan. Rauhan aikana Bundeswehrin komennossa on Saksan puolustusministeri (Franz Josef Jung vuodesta 2005 lähtien). Saksan joutuessa hyökkäyksen kohteeksi Saksan liittokanslerista tulee Bundeswehrin ylipäällikkö.

Tunnusmerkkinään Bundeswehr käyttää rautaristiä. Rautaristillä on pitkä historia, sitä myönnettiin jo vuonna 1813 säätyyn katsomatta ja sen symboliikka liitetään myös Saksalaiseen ritarikuntaan. Bundeswehr ei pidä itseään Wehrmachtin eikä aikaisemman Reichswehrin seuraajana.

[muokkaa] Historia

Bundeswehr perustettiin vuonna 1955 pitkien väittelyiden jälkeen Saksan uudelleenaseistamisesta (Wiederbewaffnung) toisen maailmansodan jälkeen. Perustuslakiin tehtiin lisäyksiä ja Saksan liittotasavalta liittyi NATOon vuonna 1955. Uuden armeijan varustaminen tehtiin pääasiassa länsivaltojen tuella ja miesten yleinen asevelvollisuus astui voimaan seuraavana vuonna.

Kylmän sodan aikana Bundeswehristä muodostui NATOn Keski-Euroopan puolustuksen tukijalka. Se koostui 495 000 sotilas- ja 170 000 siviilihenkilöstä. Maavoimien vahvuutena oli 3 armeijakuntaa, joissa oli yhteensä 12 divisioonaa, ja jotka olivat aseistettu raskaasti panssarivaunuilla ja miehistönkuljetusajoneuvoilla. Ilmavoimat olivat hyvin varustettuja ja ottivat osaa NATOn ilmapuolustukseen (NATINAD). Merivoimien tehtävänä oli puolustaa pääsyä Itämerelle ja torjua Neuvostoliiton Itämeren laivasto.

Saksojen yhdistyminen ja kylmän sodan päättyminen toi mukanaan suuria rakennemuutoksia, kun Bundeswehriin sulautettiin DDR:n Nationale Volksarmee (NVA). Kylmän sodan jännitteiden päättymisen seurauksena miesvahvuutta laskettiin 500 000:sta puoleen, neuvostokalusto pääasiassa poistettiin käytöstä ja myytiin ulkomaille tai romutettiin. Tämän lisäksi suurin osa entisistä DDR:n upseereista vapautettiin palveluksesta ja jäljelle jääneet alennettiin.

Kosovon sodan aikana vuonna 1999 saksalaiset joukot ottivat osaa taistelutoimiin ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• http://www.bundeswehr.de – Viralliset kotisivut