Dnepropetrovsk
Wikipedia
| Дніпропетровськ | |
|---|---|
 |
|
| Alue | Dnipropetrovskin alue |
| Perustettu | 1776 |
| Väkiluku | 1 064 000 (2003) |
| Pinta-ala | km² km² |
| Väestötiheys | - as/km² |
| Kaupunginjohtaja | - |
| Sivusto | [ ] |
Dnepropetrovsk tai Dnipropetrovsk (ukr. Дніпропетровськ, Dnipropetrovsk, ven. Днепропетро́вск, Dnepropetrovsk) on kaupunki Ukrainassa Kiovan eteläpuolella (koord. 48°27′0″N, 34°59′0″E), Dnepr-joen varrella. Dnepropetrovks on Ukrainan kolmanneksi suurin kaupunki 1,3 miljoonalla asukkaallaan. Se on myös Dnipropetrovskin alueen (ukr. Дніпропетровська область) hallinnollinen keskus.
Dnepropetrovskia on yleisesti pidetty hyvin kauniina kaupunkina. Sen vehreät puistokadut mutkittelevat molemmin puolin Dneprin rantavalleja ja kauniit, vihreät puistot ja kukkulat luovat oman sysäyksensä kaupungin luonnonläheiseen mutta kuitenkin urbaaniin tunnelmaan. Dnepropetrovsk on Ukrainan korkean teknologian, koulutuksen, koneenrakennuksen, lentokoneteollisuuden, metallurgian ja kaupankäynnin keskus. Kaupungissa sijaitsee mm. ohjus- ja lentokoneteollisuutta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Dnepropetrovskin alueella on ollut ihmisasutusta jo esihistoriallisista ajoista lähtien, mm. skyyttejä ja kasakoita, mutta nykyisten slaavien kantaisät ilmaantuivat Dneprin rannoille ensimmäisen vuosisadan tietämillä.
Nykyisen Dnepropetrovskina tunnetun kaupungin perusti ruhtinas Grigori Potjomkin keisarinna Katariina II:n käskystä vuonna 1776 Jekaterinoslavin (ven. Eкaтepинocлaвъ, ukr. Єкатєрінослав) nimisenä Lošakivkan alueelle Samarajoen haarakohtaan. Vuoteen 1782 mennessä kaupungissa oli jo 2 194 asukasta, mutta koska kevättulvien sillä oli tapana muuttua suoksi, vuotta myöhemmin koko kaupunki jouduttiin siirtämään aivan muualle, tällä kertaa nykyiselle paikalleen. Jekaterinoslav perustettiin uudelleen vuonna 1783 Zaporižžjaan, Polovytsian kylään ja siitä oli tarkoitus tehdä todellinen suurkaupunki pitkine ja suorine katuineen, palatseineen sekä puutarhoineen.
Katariina kuoli vuonna 1796. Äitiään "perheriitojen" vuoksi vihannut kruununperijä Paavali I pysäytti kaupungin rakentamisen tyystin ja sen nimi muutettiin Katariinaa ylistävästä Jekaterinoslavista Novorossijskiksi. Tämä ei kuitenkaan kestänyt kovin pitkään, sillä Paavalin salamurhan jälkeen ja poikansa Aleksanteri I:n noustua valtaistuimelle vuonna 1801, kaupungin nimi palautettiin takaisin Jekaterinoslaviksi.
Muutoin kaupungissa ei kummoista kehitystä tapahtunut ennen kuin vuonna 1866 Donetskin hiilikaivosten perustaja, kymriliikemies John Hughes ja ukrainalainen Aleksandr Pol aloittivat rautamalmin kaivaukset Kryvyi Rihin alueella. Donetskista saatavaa hiiltä tarvittiin, jotta Kryvyi Rihin malmista saatiin sulatettua valurautaa, ja hiilen kuljettamiseen tarvittiin rautatie. Rautatie aloitti toimintansa vuonna 1884. Viimeistään siinä vaiheessa, kun rautatiesilta Dneprin yli avattiin, alkoi Jekaterinoslavin asukasluvun ja teollisuuden huikea kehitys. Vuonna 1899 perustettiin Jeketerinoslavin kaivoskoulu, joka 1913 kohotettiin instituutiksi.
Venäjän vallankumousta 1917 seurannut sekava yhteiskunnallinen tilanne halvaannutti kaupungin teollisuuden ja liike-elämän täysin. Vuonna 1926 kaupungin nimi muutettiin Dnepropetrovskiksi Dnepr-joen ja silloisen Ukrainan kommunistijohtajan Grigori Petrovskin mukaan.
[muokkaa] Yleistä tietoa
[muokkaa] Liikenne
Dnepropetrovskissa on kansainvälinen lentokenttä, josta lentää päivittäiset vuorot Euroopan suuriin kaupunkeihin. Myös junayhteydet läntiseen Eurooppaan ja Venäjälle ovat hyvät. Samoin linja-autovuorot kulkevat mm. Venäjälle, Puolaan, Saksaan, Moldovaan ja Turkkiin.
Kaupungin sisäisessä liikenteessä on 20 johdinbussia, 16 raitiovaunua, 150 linja-autoreittiä, 16 junayhteyttä esikaupunkeihin sekä vuonna 1995 valmistunut kuusiasemainen metro.
[muokkaa] Urheilu
Dnepropetrovskissa toimii Ukrainan korkeimmalla sarjatasolla pelaava jalkapalloseura FC Dnipro Dnipropetrovsk.
