Gaeli
Wikipedia
| Gaelin kieli | |
| Muu nimi | |
| Omakielinen nimi | Gàidhlig |
| Englanti | Scots Gaelic, Erse |
| Ranska | Écossais, Gaélique Écossais |
| Tiedot | |
| Alue | Skotlanti |
| Virallinen kieli | |
| Puhujia | 60 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmät | kelttiläiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | gd |
| ISO 639-2 | gla |
| SIL | [1] |
| Ohje | |
Gaelin kieli (Gaeli; gaeliksi; Gàidhlig) on kelttiläinen kieli, jota vuonna 2001 puhui Skotlannissa äidinkielenään noin 60 000 ihmistä, ennen kaikkea Hebridien saarilla. Gaelin lähimmät sukukielet ovat iiri ja Mansaarella puhuttu, jo yleisesti sammunut manksi. Britannian ulkopuolella gaelia saatetaan joskus erheellisesti nimittää skotiksi tai skotin kieleksi, mutta Skotlannissa kyseistä termiä käytetään täysin eri kielestä, skotin kielestä, joka ei kuulu kelttiläisiin kieliin.
Gaeli on peräisin Dál Riadan heimokuningaskuntaan kuuluneilta irlantilaisilta valloittajilta, jotka hankkivat Ionan luostarin seuduilta itselleen sillanpään ja alkoivat lähetyssaarnaaja Colm Cillen johdolla levittää kristinuskoa Skotlantiin. Aiemmin Skotlantia asuttanutta kansaa kutsuttiin pikteiksi. Nämä jättivät jälkeensä vain paikannimiä, joista osa on täysin vierasta kieltä, osa kelttiläisiä, mutta ei gaelilaisia, vaan pikemminkin walesilaisia. 1600-luvulle saakka gaeli ja iiri käyttivät yhteistä kirjakieltä.
Gaeli ei ole koskaan ollut koko Skotlannin kieli. Se oli kuitenkin Skotlannin itsenäisen valtion kansallinen kieli siihen asti, kunnes kuningas Máel Coluim Cenn Mór lähde? , joka meni naimisiin englantia äidinkielenään puhuneen prinsessan kanssa, muutti hovinsa englannin (tai tarkkaan ottaen alamaan skottienglannin) kieliseksi. Tällöin gaeli alkoi vetäytyä ylämaille ja jäi vähemmistökieleksi. Nykyään gaeli on elinvoimainen yksinomaan Hebridien saarilla (gaeliksi Na h-Eileanan a-Niar) ja osassa Skye-saarta (Sgitheanach). Alue on yhtenäinen, joten gaelin puhujilla ei ole sellaisia murre-eroja ongelminaan kuin iirinkielisillä lukuun ottamatta mantereenpuoleisia murteita, kuten Nancy Dorianin tutkimaa Itä-Sutherlandin murretta: nämä ovat yleensä jääneet pieniksi, kuihtuviksi kielisaarekkeiksi ja sellaisina sivuun Hebridien gaelin kirjakielistymisestä ja intellektualisoitumisesta sivistyskieleksi.
Hebridien gaeli on saanut hyvin voimakkaita vaikutteita viikinkien muinaisnorjasta. Siksi nykyinen puhekieli eroaa selvästi käytössä olevan raamatunkäännöksen gaelista, joka perustuu nyt jo sukupuuttoon kuolleeseen Argyllin murteeseen ja on siksi selvästi lähempänä iiriä kuin merkittävimmät nykyisin puhutut murteet.
Skottigaeli muistuttaa iiriä riittävästi, jotta nämä kaksi kieltä ovat toistensa puhujille suhteellisen ymmärrettäviä. Kielioppi on kuitenkin kehittynyt kummallakin puolella omaan suuntaansa. Sanavaraston puolesta skottigaeli on englantilaistuneempi, koska toisin kuin iiri, se ei ole koskaan päässyt valtiollisten normituspyrkimysten piiriin, vaan jäänyt sitä äidinkielenään puhuvien omaksi kansanmurteeksi. Tästä syystä skottigaeli vaikuttaa iirinosaajasta usein hyvinkin reippaalta ja elävältä kansankieleltä verrattuna iirin tönköimpiin ja paperisimpiin muotoihin.
| Kelttiläiset kielet |
| bretoni | gaeli | iiri | korni | kymri | manksi |
