Galego
Wikipedia
| Galego | |
| Muu nimi | galicia |
| Omakielinen nimi | galego |
| Englanti | Galician |
| Ranska | galicien |
| Tiedot | |
| Alue | Galicia (Espanja) |
| Virallinen kieli | Galicia |
| Puhujia | 3–4 miljoonaa |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Real Academia Galega [1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmät | itaaliset kielet romaaniset kielet iberoromaaniset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | gl |
| ISO 639-2 | glg |
| SIL | GLN |
| Ohje | |
Galego eli galician kieli kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan romaaniseen kieliryhmään. Sitä puhutaan Galician itsehallintoalueella Espanjassa, sekä osissa viereisiä Asturian ja Kastilia ja Leónin itsehallintoalueita. Sillä on Galiciassa virallisen kielen asema yhdessä espanjan kielen kanssa.
Galego on läheistä sukua espanjan ja erityisesti portugalin kielelle. Jotkut kielitieteilijät pitävät galegoa ja portugalia saman kielen murteina tai variaatioina.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Luokitus
[muokkaa] Alueellinen sijoittuminen
Galegoa puhuu yli kolme miljoonaa ihmistä. Suurin osa Galician itsehallintoalueen väestöstä puhuu sitä, sekä monet siirtolaiset muualla Espanjassa (Madrid, Barcelona, Vizcaya), Etelä-Amerikassa (Buenos Aires, Montevideo, Havanna) ja Euroopassa (Andorra, Geneve, Lontoo).
[muokkaa] Murteet
Galegossa on useita murteita, mutta eri murteiden puhujat ymmärtävät toisiaan täysin.
[muokkaa] Johdetut kielet
[muokkaa] Äänteet
[muokkaa] Vokaalit
| Äänne | Kirjoitusmerkki | Esimerkki |
|---|---|---|
| /a/ | a | nada |
| /e/ | e | tres |
| /ɛ/ | e | ferro |
| /i/ | i | min |
| /o/ | o | bonito |
| /ɔ/ | o | vós |
| /u/ | u | gusto |
[muokkaa] Konsonantit
| Äänne | Kirjoitusmerkki | Esimerkki |
|---|---|---|
| /b/ | b ja v | banco, ventá |
| /θ/ | c+e,i ja z+a,o,u | cero, zume |
| /tʃ/ | ch | chama |
| /d/ | d | dixo |
| /f/ | f | falo |
| /g/ tai /ħ/ | g+a,o,u ja gu+e,i | galego, guerra |
| /k/ | c+a,o,u ja qu+e,i | conta, quente |
| /l/ | l | luns |
| /ʝ/ tai /ʎ/ | ll | botella |
| /m/ | m | mellor |
| /n/ | n | nove |
| /ɲ/ | ñ | mañá |
| /ŋ/ | nh | algunha |
| /p/ | p | por |
| /ɾ/ | r | hora |
| /r/ | r ja rr | recto, ferro |
| /s/ | s | sal |
| /t/ | t | tinto |
| /ʃ/ | x | viaxe |
[muokkaa] Kirjoitusjärjestelmä
[muokkaa] Kielioppi
[muokkaa] Sanasto
crego=pappi, soidade=kaipaus;yksinäisyys, debuxar=piirtää, atinxir=saavuttaa, gaioleiro=lumoava, viehättävä, xestión=hallinto
[muokkaa] Esimerkkejä
- Hyvää päivää/huomenta: Bos días
- Hyvää iltapäivää: Boas tardes
- Hyvää iltaa/yötä: Boas noites
- Mikä sinun nimesi on?: ¿Como te chamas?, ¿Cal é o teu nome?
- Anteeksi: Perdón
- Kiitos: Grazas, Graciñas
- Tervetuloa: Benvida/o
- Näkemiin: Adeus
- Kyllä: Si
- Ei: Non
- Mitä kuuluu?: ¿Como vai?, ¿Que tal estás?
- Huomiseen: Deica mañá, Ata mañá
[muokkaa] Pieniä tekstinäytteitä
O galego é lingua oficial en Galicia , rexión autonómica no noroeste de España. (Galego on virallinen kieli Galiciassa, Espanjan luoteisosan autonomisella alueella.)
[muokkaa] Galegon, portugalin ja espanjan eroavaisuuksia
[muokkaa] Vokaalit
- Portugaliin:
-
- Galegosta ovat hävinneet nasaaliset vokaalit.
- oraalisia vokaaleja on myös vähemmän kuin portugalissa: galegossa ei ole kahta erilaista a:ta eikä portugalin neutraalivokaalia
- Espanjaan verrattuna:
-
- Rahvaanlatinan painolliset i ja o ovat säilyneet diftongioitumatta
- galegossa on ero avoimen ja suljetun e:n ja o:n välillä
[muokkaa] Konsonantit
- Portugaliin verrattuna:
-
- galegossa ei ole portugalin soinnillisia sibilantteja.
- galego ei tee eroa foneemien b ja v välillä (huomaa että portugaliin foneemi v muodostui verrattain myöhään)
- soinnillisilla klusiileilla b, d ja g on vastaava frikatiivinen pari.
- c etuvokalin edellä ja z ääntyvät galegossa espanjan tapaan [θ]
- ch ääntyy espanjan tapaan [tsh], ei portugalilaisittain [sh]
- vokaalienvälinen s säilyy soinnittomana
- r ei äänny uvulaarisena, kuten portugalin rr sekä sananalkuinen r nykyään tavallisimmin ääntyvät
- portugalin j-äänne [ʒ] puuttuu galegosta
- oikeinkirjoituksessa ei käytetä cedilhaa (ç)
- galegossa velaarinen nasaali on oma foneeminsa toisin kuin portugalissa
- Espanjaan verrattuna:
-
- galegossa velaarinen nasaali on oma foneeminsa toisin kuin espanjassa
- x ääntyy portugalin tapaan useimmiten [sh]
- galegosta puuttuu espanjan j-äänne, soinniton velaarinen frikatiivi; sen sijaan murteissa on yleinen suomen h:ta vastaava äänne yleiskielen g:n tilalla
k-äänne vokaalien edellä kirjoitetaan ca, que, qui, co, cu θ-äänne vokaalien edellä kirjoitetaan za, ce, ci, zo, zu.
[muokkaa] Lyhyt teksti kaikilla kolmella sukulaiskielellä
Atravessámos ruas desertas. A noite, serena e silenciosa, acolheu-nos sem surpresa. O meu amigo explicou: -Vai perdoar. Eu estou em casa dumas amigas... sem conforto... Gosto de sair de Lisboa, uma vez por outra: há uma tal tranquilidade na província! (portugali)
Atravesamos rúas desertas. A noite, serena e silenciosa, acolleunos sen sorpresa. O meu amigo explicou: -Perdoe. Eu estou na casa dunhas amigas... sen confort... Góstame saír de Lisboa de cando en vez: ¡hai tanta tranquilidade na provincia! (galego)
Atravesamos calles desiertas. La noche, serena y silenciosa, nos acogió sin sorpresa. Mi amigo explicó: -Perdone. Yo estoy en casa de unas amigas... sin confort... Me gusta salir de Lisboa de vez en cuando: ¡hay tanta tranquilidad en la provincia! (espanja)
[muokkaa] Tunnettuja puhujia
Federico García Lorca julkaisi teoksen Seis poemas galegos ('Kuusi runoa galegoksi') vuonna 1935.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Galipedia - galiciankielinen Wikipedia
- Ethnologue 14 report for language code: GLN
- Instituto da Lingua Galega
- Movimento Defesa da Língua
| Romaaniset kielet |
| aragonia | asturia | dalmaatti | espanja | galego | italia | katalaani | moldavia | monegassi | oksitaani | korsika | portugali | ranska | retoromaani | romania | sardi | sisilia | valloni |
