Barcelona

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Barcelonan maakunnasta on erillinen artikkeli.

**Barcelona**

Valtio	Espanja
Itsehallintoalue	Katalonia
Maakunta	Barcelona
Sijainti	41° 23' N, 2° 11' E
Pinta-ala	100,4 km²
Väkiluku (2004)	1 578 546
Väestötiheys	15 723 as./km²
Pormestari	Joan Clos
Ciutat de Barcelona

Barcelona on kaupunki Koillis-Espanjassa ja Katalonian pääkaupunki. Se on Madridin jälkeen Espanjan toiseksi suurin kaupunki — asukasluku vuonna 2004 oli yli 1,5 miljoonaa ja suur-Barcelonan alueella n. 4,7 miljoonaa. Barcelona oli vuoden 1992 kesäolympialaisten isäntäkaupunki. Kutsumanimenä käytetään joissakin tapauksissa kreivikaupunkia eli Ciudad Condal.

[muokkaa] Historiaa

Legendan mukaan Barcinon perusti karthagolainen Hamilcar Barca — Hannibalin isä. Roomalaiset perustivat iberiheimo laietaanien asutuksen lähettyville oman sotilasleirin. Roomalaisten vaikutuksen hiipuessa visigootit valloittivat kaupungin 400-luvulla, maurit 700-luvulla ja frankkien Kaarle Suuren poika Louis vuonna 801. Maurien Al-Mansur ryösti kaupungin 985. Sen jälkeen Barcelonaa hallinneet kreivit yhdistivät ns. Marcan Hispanican alueen, joka oli frankkien oman valtakuntansa suojaksi muodostama puskurivyöhyke frankkien ja maurien välillä.

Myöhemmin Barcelona saavutti itsenäisen kaupunkivaltion aseman taantuakseen Aragonian ja Kastilian kuningaskuntien yhdistyessä 1500-luvulla. Kaupunki tuhottiin pahoin itsenäisen Katalonian tasavallan jälkeen 1640–1652 ja toisen kerran Espanjan perimyssodan aikaan 11. syyskuuta 1714.

Ilmakuva Barcelonasta

1800-luvulla kaupunki kasvoi teollisen vallankumouksen mukana; 1888 siellä pidettiin maailmannäyttely. Espanjan sisällissodassa kaupunki oli anarkistien tukikohta ja tasavaltalaisten puolella, kunnes Francon joukot valloittivat sen 1939.

Vuonna 1957 barcelonalaiset lakkoilivat menestyksellisesti raitiovaunulipun hinnankorotusta vastaan. Lakolla oli merkittävä poliittinen ja sosiaalinen vaikutus sotilasdiktatuurin ajan Espanjassa. 1970-luku merkitsi kaupungin elpymistä — katalonialaiset alkoivat vaatia poliittista autonomiaa ja suurempaa kulttuurista vapautta.

Syyskuussa 1962 suuret tulvat tappoivat yli 800 ihmistä kaupungin ympäristössä.

Vuonna 1992 Barcelona oli kesäolympialaisten isäntäkaupunki. Olympialaiset myönnettiin kaupungille vuonna 1986. Olympialaisilla on ollut suuri merkitys erityisesti matkailun kehittämisessä.

Vuonna 2004 Barcelonassa järjestettiin ensimmäinen UNESCO tukema kansainvälinen kulttuurien kohtaamispaikka Forum Barcelona 2004.

Barcelonan kaupungin keskusta Montjuïc-vuorelta katsottuna.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Barcelonassa on lukuisia ns. katalonialaisen modernistityylin rakennuksia. Modernistityyli on paikallinen vastine art noveau- ja jugendstil-tyyleille. Suuntauksen syntymiseen ja kehitykseen ovat vaikuttaneet useat arkkitehdit, mutta kuuluisimpia ovat Antoni Gaudín luomukset. Kaupungin tunnetuin maamerkki on arkkitehti Antoni Gaudín 1800-luvun lopulla suunnittelema, yhä rakenteilla oleva Sagrada Familia, katolinen temppeli. Gaudí suunnitteli myös Parc Güellin puistokompleksin.

Barcelonan vanha kaupunki, casco antiguo esp., ciutat vell kat., on Euroopan suurimpia keskiaikaisia keskustoja, ja siellä sijaitsee mm. Barcelonan goottilainen katedraali. Vanha kaupunki jakautuu useampaan eri naapurustoon, kuten Barri gotic, Raval ja Born. Barceloneta on ensimmäinen vanhan keskustan ulkopuolelle rakennettu kaupunginosa. Eixamplen eli laajennusosan rakentaminen alkoi 1850-luvulla. Gracia ja monet muut ympäröivät pienet kaupungit liitettiin laajentuvaan Barcelonaan 1800-luvun loppupuolella, mutta ne ovat osittain säilyttäneet oman pikkukaupunkimaisen rakenteensa. 1950- ja 1960-luvuilla kaupunki kasvoi nopeasti muualta Espanjasta tulleen siirtolaisuuden ansiosta, ja sinne rakennettiin uusia lähiömäisiä kerrostaloalueita, kuten La Mina ja Polbe Nou.

Sagrada Familian ja keskustan keskiaikaisten osien lisäksi Barcelonan tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluvat mm. El Palau de la Música Catalana ('katalonialaisen musiikin palatsi'); Montjuïc-vuori kaupungin eteläpuolella; länsipuolella sijaitseva Tibidabo-vuori huvipuistoineen ja kirkkoineen; Plaça Catalunyalta venesatamaan johtava La Rambla -kävelykatu sekä venesataman tuntumassa sijaitseva rantakatu, Paseo Marítimo.

Historiallisten rakennusten lisäksi Barcelonassa on mielenkiintoista nykyarkkitehtuuria.

Montjuïcin rinteillä kohoaa myös kansallispalatsi, Palau Nacional, jonka ympärille on rakennettu messukeskus, Fira de Barcelona, jossa käy vuosittain erilaisissa kansainvälisissä messutapahtumissa jopa 3,5 miljoonaa vierailijaa.

Näkymä Güellin puistosta Barcelonan keskustan yli merelle.

Espanjalainen kylä (El Pueblo Español esp.) on Montjuïcin olympiastadionin laidalla sijaitseva, muurien ympäröimä kauppa- ja ravintolakompleksi, jonka tekee erityiseksi se, että nimensä mukaisesti muurien sisältä löytyy mm. pienoismalleja Espanjan eri alueiden tärkeimmistä nähtävyyksistä. Tämä muurien ympäröimä "kylä" on jaettu pieniin kujiin, joiden varsilla olevat rakennukset on nekin rakennettu maan eri osien rakennustyylien ominaispiirteitä jäljitellen.

Montjuicissa on vuoden 1936 Barcelonan peruuntuneita olympialaisia varten rakennettu yleisurheiluareena Estadio Olimpico Lluis Companys. Vuoden 1992 toteutuneita olympialaisia varten toteuteut rakennukset, kuten Palau Sant Jordi, (arkitehti Arata Isozaki) 1990 kattavat suuren osan Montjuïcin rinteistä, ja stadionin edustalla kohoava valkoinen televistintäantenni (arkitehti Santiago Calatrava) on yksi Barcelonan tunnusmerkeistä.

Museoista tärkeimpiä ovat Barcelonan arkeologinen museo, Picasso-museo sekä v. 2004 täysin restauroitu tiedekeskus (Museu de la Ciència). Lisäksi kaupungissa on paljon pieniä museoita, joista kenties erikoisimpia ovat suklaamuseo ja hologrammimuseo.

Barcelonassa on Güellin puiston lisäksi lukuisia muita puistoalueita, joista merkittävimpiä ovat Barcelonan keskuspuisto Parc de la Ciutadella, johon kuuluu mm. eläintarha; Parc del Laberint Hortan kaupunginosassa sekä Montjuïcin puistoalueet, niistä erityisesti kaktuspuisto.

[muokkaa] Aluejako

Barcelona jaetaan kymmeneen alueeseen (distrito) ja nämä alueet edelleen kaupunginosiin (barrio).

Barcelonan alueet ja niihin kuuluvat kaupunginosat ovat:

Ciutat Vella: Barceloneta, Casc Antic (vanha kaupunki): Raval ja Gòtic.
Eixample: Sant Antoni, Sagrada Família, Fort Pienc, Dreta de l'Eixample ja Esquerra de l'Eixample.
Sants-Montjuïc: Sants, Hostafrancs, La Bordeta, Poble Sec, Magòria, La Marina, Zona Franca, ja Montjuïc.
Les Corts: El Camp de la Creu-Loreto, El Camp Vell i la plaça del Centre, Can Feu i Can Batllori, Can Sòl de Baix, L'Església i Can Rosés, La Maternitat i Can Bacardí, La Mercè, Pedralbes, Sant Ramon i la Torre Melina ja La Zona Universitària.
Sarrià-Sant Gervasi: Sarrià, Sant Gervasi, Vallvidrera, Can Caralleu, Les Planes, Tibidabo.
Gràcia: Gràcia, Camp d'en Grassot, La Salut, El Coll, Vallcarca ja Penitents.
Horta-Guinardó: Baix Guinardó, Can Baró, El Carmel, Font d'en Fargues, Font del Gos, Guinardó, Horta, La Clota, Montbau, Sant Genís, Teixonera ja Vall d'Hebrón.
Nou Barris: Can Peguera, Canyelles, Ciutat Meridiana, Guineueta, Porta, Prosperitat, Roquetes, Torre Baró, Torre Llobeta, Trinitat Nova, Turó de la Peira, Vallbona, Verdum ja Vilapicina.
Sant Andreu: Sant Andreu de Palomar, Sagrera, Trinitat Vella, Baró de Viver, Bon Pastor, Navas, ja Congrés.
Sant Martí: El Clot, Camp de l'Arpa, La Verneda, Poblenou, Besòs, Diagonal Mar ja Vila Olímpica (olympiakylä).

[muokkaa] Urheilu

Camp Nou toimii FC Barcelonan kotikenttänä.

Barcelonan tunnetuin urheiluseura on FC Barcelona (lempinimeltään Barça), joka on eräs maailman tunnetuimmista jalkapalloseuroista. Sen kotistadion on 98 500 -paikkainen Camp Nou. Nykyään FC Barcelonassa pelaa muun muassa Ronaldinho, joka voitti vuonna 2004 maailman parhaan jalkapalloilijan palkinnon. Toinen paikallisseura on RCD Espanyol. Kaupunki tunnetaan myös FC Barcelonan koripallo- ja käsipallojoukkueista, jotka ovat saavuttaneet useita seurajoukkueiden Euroopan-mestaruuksia. FC Barcelonalla on myös yleisurheilu- ja jääkiekkojaosto.

Koska Barcelona oli vuoden 1992 olympialaisten isäntäkaupunki, kaupungissa on myös olympiastadioni, Lluís Companys. Montjuïc-vuorella sijaitseva stadion toimii nykyään RCD Espanyolin kotikenttänä.

Barcelona on tunnettu myös espanjalaisen tenniksen keskuksena, ja niinpä kaupungista löytyykin useita maineikkaita tennisseuroja, joista tunnetuin lienee Real Club de Tenis Barcelona eli Barcelonan kuninkaallinen tennisseura.

Kaupungin ulkopuolella, Montmelóssa sijaitsee Barcelonan Formula 1 -rata, Circuit de Catalunya.

[muokkaa] Politiikka

Barcelonan kaupunginjohtaja on sosialistiseen puolueeseen kuuluva Joan Clos. Edellinen kaupunginjohtaja oli nykyinen Katalonian autonomisen hallituksen, Generalitatin presidentti, niin ikään sosialistipuolueen jäsen Pasqual Maragall.

Barcelonan politiikan haasteita on erityisesti siirtolaisuus, joka vuosittain kasvaa lähes räjähdysmäisesti ja jonka tekee ongelmalliseksi ennen kaikkea se, että suuri osa siirtolaisista tulee maahan laittomasti.

Katalaanin ja espanjan välinen kielikysymys sekä siihen liittyvä kansallismielisyys erilaisine rinnakkais- ja vastakkaisilmiöineen ovat myös merkittäviä haasteita kaupungin politiikalle.

Lisäksi koko Espanjassa viime vuosina tapahtunut asuntojen hinnan räjähdysmäinen kasvu (noin 16–20 prosenttia vuodessa) on ilmiö, johon myös Barcelonan poliitikkojen on otettava kantaa.