Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut

Wikipedia

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut on Kansainvälisen jalkapalloliitto FIFA:n järjestämä turnaus, joka kerää maailman parhaat jalkapallomaajoukkueet taistelemaan maailmanmestaruudesta joka neljäs vuosi. Se on maailman seuratuin urheilutapahtuma kesäolympialaisten ohella. Turnaus on järjestetty 18 kertaa vuodesta 1930.

Turnaukseen karsii yli 160 maata, joista 32 pelaa itse lopputurnauksessa. Määrää nostettiin 24:stä 32:een Ranskan MM-kisoihin 1998. Vuodeksi 1982 joukkuemäärää oli nostettu 16:sta 24:een. Ennen toista maailmansotaa ensimmäisissä MM-kisoissa 1930 oli alkulohkot, välierät ja loppuottelu ja seuraavissa Italian ja Ranskan kisoissa pelattiin alusta loppuun cup-muotoisena.

Menestynein maa on ollut Brasilia, joka on osallistunut jokaiseen lopputurnaukseen ja saavuttanut niissä viisi mestaruutta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Toiseksi menestynein on Italia (4, 2, 1) ja Saksa (3, 4, 2). Eurooppalaiset ja eteläamerikkalaiset ovat saavuttaneet molemmat yhdeksän mestaruutta. Mitalisti on aina ollut joko Euroopan tai Etelä-Amerikan lajiliitosta.

Turnaukseen pääsee nykyisin automaattisesti vain järjestävä maa. Aikaisemmin myös hallitseva mestari pääsi mukaan turnaukseen karsimatta, mutta kiistat maanosien välisistä paikkakiintiöistä ovat saaneet FIFA:n luopumaan tästä käytännöstä. Euroopalla oli vuoden 2006 turnauksessa 13 paikkaa, Afrikalla 5, Etelä-Amerikalla 4½, Aasialla 4½, Pohjois- ja Keski-Amerikalla sekä Karibialla 3½ ja Oseanialla ½ paikkaa. Järjestäjämaana Saksa pääsi turnaukseen 14. eurooppalaisena maana.

[muokkaa] Historia

Olympialaisiin jalkapallo oli otettu näytöslajiksi vuonna 1900 ja se sai jo vuoden 1912 Tukholman olympialaisista alkaen suuren suosion. Kansainvälinen jalkapalloliitto (FIFA) perustettiin Pariisissa vuonna 1904. Jo perustavassa kokouksessa mainittiin, että liitolla olisi yksinoikeus jalkapallon MM-kisojen järjestämiseen. Ensimmäinen maailmansota lykkäsi kuitenkin MM-kisasuunnitelmia kauas eteenpäin, varsinkin kun Englanti erosi muutaman muun lajiliiton kanssa Fifasta vastalauseena Saksan mukanaololle. Jules Rimet'n tultua FIFA:n johtoon 1921 ja lajin menestyttyä erinomaisesti Pariisin olympialaisissa, sai FIFA uskottavuutensa takaisin. Englantikin palasi liittoon hetkiseksi vain erotakseen uudestaan vastalauseena lajin kaupallistamiselle.

1920-luvulla jalkapallo oli jo olympialaisten suosituin laji, mutta olympiajalkapalloa rajoittivat olympialaisten silloiset amatööripykälät: monissa maissa parhaat jalkapalloilijat olivat jo ammattilaisia, eivätkä ne voineet osallistua olympialaisiin parhailla joukkueillaan. Niinpä vuonna 1928 tehtiin periaatepäätös sekä ammattilaisille että amatööreille avoimien kisojen järjestämisestä. Kisojen pitäjäksi oli ehdolla viisi maata: Italia, Alankomaat, Espanja, Ruotsi ja Uruguay. Uruguay, joka oli voittanut jo kaksi olympiakultaa, sai lopulta jäsenyyden sen presidentin luvattua maan maksavan kaikkien joukkueiden matka- ja majoituskustannukset - silti kolmen viikon höyrylaivamatka oli useimmille eurooppalaisjoukkueille liikaa, ja Euroopasta osallistui vain neljä joukkuetta. Ensimmäiset MM-kisat pidettiin Uruguayssa vuonna 1930.

[muokkaa] Medianäkyvyys

Jalkapallon MM-kisat televisioitiin ensi kerran vuonna 1954, ja nykyisin se on kesäolympialaisten ohella katsotuin urheilutapahtuma maailmassa. Vuoden 2002 kisojen yhteenlaskettu kaikkien otteluiden arvioitu katsojamäärä oli 28,8 miljardia. Loppuottelua katseli 1,1 miljardia ihmistä.

[muokkaa] Voittajat

Vuosi	Isäntämaa	Mestari	Hopeaa	Pronssia
1930	Uruguay	Uruguay	Argentiina	ei jaettu
1934	Italia	Italia	Tšekkoslovakia	Saksa
1938	Ranska	Italia	Unkari	Brasilia
1950	Brasilia	Uruguay	Brasilia	Ruotsi
1954	Sveitsi	Saksa	Unkari	Itävalta
1958	Ruotsi	Brasilia	Ruotsi	Ranska
1962	Chile	Brasilia	Tšekkoslovakia	Chile
1966	Englanti	Englanti	Saksa	Portugali
1970	Meksiko	Brasilia	Italia	Saksa
1974	Saksa	Saksa	Alankomaat	Puola
1978	Argentiina	Argentiina	Alankomaat	Brasilia
1982	Espanja	Italia	Saksa	Puola
1986	Meksiko	Argentiina	Saksa	Ranska
1990	Italia	Saksa	Argentiina	Italia
1994	Yhdysvallat	Brasilia	Italia	Ruotsi
1998	Ranska	Ranska	Brasilia	Kroatia
2002	Japani / Etelä-Korea	Brasilia	Saksa	Turkki
2006	Saksa	Italia	Ranska	Saksa
2010	Etelä-Afrikka

[muokkaa] Mitalitaulukko

Nro	Maa	Mestaruus	Hopeaa	Pronssia
1	Brasilia	5	2	2
2	Italia	4	2	1
3	Saksa	3	4	2
4	Argentiina	2	2	0
5	Uruguay	2	0	0
6	Ranska	1	1	2
7	Englanti	1	0	0
8	Alankomaat	0	2	0
9	Tšekkoslovakia	0	2	0
10	Unkari	0	2	0
11	Ruotsi	0	1	2
12	Puola	0	0	2
13	Chile	0	0	1
14	Itävalta	0	0	1
15	Kroatia	0	0	1
16	Portugali	0	0	1
17	Turkki	0	0	1

[muokkaa] Loppuottelut

Vuosi	Kaupunki	Mestari	Hopeaa	Tulos
1930	Montevideo	Uruguay	Argentiina	4-2
1934	Rooma	Italia	Tšekkoslovakia	2-1 (1-1 varsinaisella peliajalla)
1938	Pariisi	Italia	Unkari	4-2
1950	Rio de Janeiro	Uruguay	Brasilia	2-1¹
1954	Bern	Saksa	Unkari	3-2
1958	Tukholma	Brasilia	Ruotsi	5-2
1962	Santiago	Brasilia	Tšekkoslovakia	3-1
1966	Lontoo	Englanti	Saksa	4-2 (2-2 varsinaisella peliajalla)
1970	México	Brasilia	Italia	4-1
1974	München	Saksa	Alankomaat	2-1
1978	Buenos Aires	Argentiina	Alankomaat	3-1 (1-1 varsinaisella peliajalla)
1982	Madrid	Italia	Saksa	3-1
1986	México	Argentiina	Saksa	3-2
1990	Rooma	Saksa	Argentiina	1-0
1994	Pasadena	Brasilia	Italia	0-0 (3-2 rangaistuspotkukilpailun jälkeen)
1998	Pariisi	Ranska	Brasilia	3-0
2002	Jokohama	Brasilia	Saksa	2-0
2006	Berliini	Italia	Ranska	1-1 (5-3 rangaistuspotkukilpailun jälkeen)

¹ Vuoden 1950 kilpailuissa ei ollut varsinaista finaalia, sillä voittaja ratkaistiin neljän joukkueen loppusarjassa. Sarjan voitot menivät kuitenkin niin, että Brasilian ja Uruguayn ottelu (Uruguay voitti 2-1) oli ratkaiseva.