Kansallismaisema

Wikipedia

Kansallismaisema on kansallista identiteettiä kuvastava maisema, johon tiivistyvät oman maan erityispiirteet. Suomen kansallismaisemia on valittu monissa lehtien lukijaäänestyksissä. Vuonna 1994 Ympäristöministeriössä valittiin 27 erityisen merkittävää maisemakokonaisuutta kansallismaisemiksi. Valinta liittyi Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoteen 1992.

Kansallismaisemia ei ole rajattu tarkasti, eikä niillä ole juridisesti sitovaa merkitystä viranomaisten päätöksenteon kannalta (esim. rakennuslupien myöntäminen). Kansallismaiseman status antaa kuitenkin kansalaisille vahvan perustan vastustaa näihin maisemiin kohdistuvia muutoshankkeita.

Suomen kansallismaisemat ovat:

[muokkaa] Merellinen Helsinki

Pääartikkeli: Helsinki

Carl Ludvig Engel rakennukset ja J.A. Ehrenströmin asemakaava sekä meri-idylli kuten Suomenlinnan saaret sekä Kustaanmiekka luovat Helsingille ainutlaatuiset piirteet.

[muokkaa] Porvoonjokilaakso ja Vanha Porvoo

Pääartikkeli: Porvoonjokilaakso, Vanha Porvoo

Vanha Porvoo on keskiaikaisena hyvin säilynyt kaupunki. Porvoonjokilaaksossa virtaa joki, jonka ympärillä on viljelymaata sekä vanhaa asutusta.

[muokkaa] Tapiola

Pääartikkeli: Tapiola

Tapiola on päässyt listalle, koska se on sodan jälkeen jälleenrakennettu vireä kaupunginosa. Arkkitehteja Tapiolassa on toimineet muun muassa Alvar Aalto sekä Raili ja Reima Pietilä.

[muokkaa] Snappertunanjoki - Fagervik

Pääartikkeli: Snappertuna, Fagervik

Snappertunasta Fagervikiin on tasaista viljeltyä maata sekä Raaseporin ja Grabbackan keskiaikaiset linnoitukset sekä Fagervikin ruukki.

[muokkaa] Pohjan ruukit

Pääartikkeli: Fiskars, Billnäs, Antskog, Åminnefors

Pohjassa sijaitsee 1600-luvulta peräisin olevat ruukit Billnäs, Fiskars ja Antskog sekä 1800-luvun Åminnefors. Ruukit ovat yksiä suomalaisen teollisuuden liikkeellepanijoita.

[muokkaa] Aurajokilaakso

Pääartikkeli: Aurajokilaakso

Aurajoen ympärillä on ollut jo kivikaudella asutusta. Siellä myös sijaitsee Suomen ensimmäinen kaupunki Turku, jo rautakaudella sinne on muodostunut merkittäviä kauppapaikkoja. Aurajoen ympärillä on vanhaa viljelysmaisemaa sekä kallionselänteitä.

[muokkaa] Saaristomeri

Pääartikkeli: Saaristomeri

Saaristomeri muodostuu n. 40 000:sta saaresta, pienistä kallioluodoista suuriin, asuttuihin, mannerta muistuttaviin. Suurista avomerenomaisista merenselistä ja jokisuistoja muistuttavista saarilabyrinteista. Alueella sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto.

[muokkaa] Sundin kulttuurimaisema, Ahvenanmaa

Pääartikkeli: Sund

Merenlahdet, tammimetsät, hakamaat sekä Kastelholman linna ja vanhat kartanot kuuluvat Sundin maisemaan.

[muokkaa] Köyliönjärvi

Pääartikkeli: Köyliönjärvi

Köyliönjärven ympäristössä sijaitsee viljelysmaata, kartano sekä vuodelta 1752 oleva Köyliön kirkko. Legendan mukaan Lalli surmasi kirveellä Piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä Suomen ensimmäisellä ristiretkellä.

[muokkaa] Vanajaveden laakso

Pääartikkeli: Vanajaveden laakso

Vanajaveden laaksossa on asutusta ja maataloutta esihistorialliselta ajalta asti sekä linnavuoria ja vanhoja kartanoita.

[muokkaa] Rautaveden kulttuurimaisema

Pääartikkeli: Rautavesi

Maastotyypiltään Rautavesi on jylhää sekä metsäistä. Rautavedellä sijaitsee myös Tyrvään ja Karkun kylät sekä kirkot Tyrvään uusi kirkko, Tyrvään vanha kirkko eli Pyhän Olavin kirkko, Sastamalan keskiaikainen kivikirkko sekä Karkun kirkko. Rautavedellä on myös kalmistoja ja asuinpaikkoja rautakaudelta.

[muokkaa] Tammerkoski

Pääartikkeli: Tammerkoski

Tammerkoski on merkittävä teollisuuspaikka jo keskiajalta asti, jolloin siellä oli yksi Suomen tärkeimmistä myllyistä. Tammerkoskella on sen jälkeen ollut Finlaysonin tehdas, paperiruukki, verkatehdas sekä vesivoimaloita sekä muuta teollisuutta.

[muokkaa] Hämeenkyrön kulttuurimaisemat

Pääartikkeli: Hämeenkyrö

Tampereen lähellä sijaitsevan Hämeenkyrön kunnan maisema on kumpuista viljelymaata, jotka viettävät loivasta järviin. Harju kuuluu myös kansallismaisemakokonaisuuteen.

[muokkaa] Imatrankoski

Pääartikkeli: Imatrankoski

Imatralla sijaitseva Imatrankoski on kallioinen ja tunnettu koski, joka syntyi noin vuosina 3000 eaa. - 2000 eaa., jolloin Saimaan vesimassat työntyivät Salpausselkään ja puhkaisivat siihen kosken.

[muokkaa] Olavinlinna ja Pihlajavesi

Pääartikkeli: Olavinlinna, Pihlajavesi

Olavinlinna on keskiaikainen linna Savonlinnassa. Se rakennettiin suojaamaan Pähkinäsaaren rauhassa Suomi-Ruotsin rajan taakse jäänyttä suomalaisasutusta. Nykyisin linna on suosittu, ympäri vuoden auki oleva turistikohde sekä toimii mm. näyttämönä Oopperajuhlille ja useille muille tilaisuuksille. Linnaa voi vuokrata myös yksityistilaisuuksia varten.

Pihlajavedellä ovat nähtävissä perinteisen itäsuomalaisen järviluonnon piirteet, laajat selkävedet sekä saaret Pihlajavesi on myös saimaannorpan tärkeimpiä elinalueita. Järvi onkin otettu mukaan Metsähallituksen rantojensuojeluohjelmaan. Suojelu ei kuitenkaan kiellä järvellä liikkumista ja Pihlajavesi onkin vesilläliikkujien suosiossa kesäisin. Pihlajavesi on Suomen saarisin järvi. Järvessä on 3819 saarta ja sen pinta-ala on 341 km².

[muokkaa] Punkaharju

Pääartikkeli: Punkaharju

Punkaharjun kunta on saanut nimensä 7 km pitkän, jääkauden aikana muodostuneen kapean harjun mukaan. Harju on luonnonsuojelualualuetta. Harju muodostaa liikenneväylän Viipurista Savonlinnaan.

[muokkaa] Heinäveden reitti

Pääartikkeli: Heinäveden reitti

Heinäveden reittiä sanotaan yhdeksi Suomen kauneimmista kansallismaisemista. Yleisesti sitä sanotaan monesti maailman kauneimmaksi vesireitiksi. Reitti kulkee Vehmersalmesta Heinävedelle. Reitti on yksi Suomen suosituimmisa veneilyreiteistä. Reitille on tyypillistä kapeat ja mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät ja vanhat kanavat. Reitin varrella on kuusi kanavaa: Varistaipaleen, Taivallahden, Karvion, Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan kanavat. Kanavointi aloitettiin 1895, jolloin rakennettiin Karvion kanava. Silloin saatiin yhteys Kuopiosta Heinävedelle. Yhteys Haukivedelle Savonlinnaan saatiin 1906, kun oli rakennettu Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan kanavat, keskimmäinen näistä viimeisenä. Juojärvelle yhteys saatiin 1916, jolloin valmistuivat Varistaipaleen ja Taivallahden kanavat. Heinäveden reitin kanavat ovat vieläkin loistavassa kunnossa, kiitos Heinäveden reitin ahkeran käytön. Heinäveden kanavista viimeisenä Varistaipaleen kanavalla on oma miehitys, muut ovat automatisoituja.

Heinäveden reittiä pitkin kulkee yhä laivaliikennettä Kuopiosta Savonlinnaan Roll-Laivat Oy:n toimesta. 1930-luvun lopulla reitti oli vesistön äärellä asuville tärkein kulkureitti, jota pitkin hoidettiin niin kaupunkikäynnit kuin ostosreissutkin. Heinäveden reitti on ollut huvivene- ja matkustajaliikenteen lisäksi hyvin tärkeä tukinuittoväylä; kolme kahdesosaa kaikista Suomen kanavissa sulutetuista tukeista kulki Heinäveden reitin kanavien kautta. 1970-luvulla tukinuitto kuitenkin hiipui melkein olemattomiin reitillä. Reitillä on rahdattu muutakin kun tukkeja, muun muassa Outokummun kuparia.

[muokkaa] Väisälänmäki

Pääartikkeli: Väisälänmäki

Väisälämäki on pohjoissavolainen kylä Lapinlahdella. Kylä on rakennettu korkealle mäelle, josta on avarat näkymät Onkilahdelle ja Onkivedelle. Väisälänmäen korkein kohta, Linnanmäki, kohoaa 220 metrin korkeuteen meren pinnasta katsottuna ja 135 metrin korkeuteen Onkivedestä katsottuna.

[muokkaa] Koli

Pääartikkeli: Koli

Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielisen rannalla. Kolia pidetään yhtenä tärkeimmistä kansallismaisemista. Koli on lähinnä valkoista kvartsia, ja sen laella on suuria puuttomia, paljaita valkoisia kalliopintoja, jotka tuovat mieleen lumihuippuiset vuoret. Kolin korkein kohta on Ukkokolilla, yhdellä Kolin huipuista. Kolin vaaran juurella on Kolin kylä. Alueella sijaitsee Kolin kansallispuisto.

Kolin kvartsi on maailman vanhimpia kiviä. Koli on jäänne paljon suuremmasta vuoristosta, joka muinoin on sijainnut alueella. Jääkaudet ovat siloittaneet vuoret, mutta kovin kiviaines on jäänyt koholle kuin kuluneen puupenkin oksankohta. Taiteilijat ovat kuvanneet Kolia kansallisromantiikan karelianismin hengessä.

[muokkaa] Pohjois-Karjalan vaarakylät

Pääartikkeli: Pohjois-Karjalan vaarakylät

Pohjois-Karjalan vaarat, järvet sekä suot, sekä muinoin kasketut alueet muodostavat kansallismaiseman.

[muokkaa] Kyrönjokivarsi ja eteläpohjalaiset viljelylakeudet

Pääartikkeli: Kyrönjokivarsi

[muokkaa] Merenkurkun saaristo

Pääartikkeli: Merenkurkun saaristo

Merenkurkun saariston pinta-ala on 326 300 hehtaaria ja sillä on 6550 saarta. Kuntia saariston alueella ovat Korsnäs, Maalahti, Vaasa, Mustasaari sekä Vöyri-Maksamaa. Saarista Raippaluoto on Suomen kahdeksanneksi suurin saari.

[muokkaa] Hailuoto

Pääartikkeli: Hailuoto

[muokkaa] Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat

Pääartikkeli: Oulanganjoki

[muokkaa] Aavasaksa ja Tornionjokilaakso

Pääartikkeli: Aavasaksa, Tornionjokilaakso

[muokkaa] Pallastunturit

Pääartikkeli: Pallastunturit

Pallastunturit ovat eteläisin osa 50 kilometriä pitkää Pallas-Ounastuntureiden tunturiketjua Muonion ja Enontekiön kunnissa. Tunturiylänkö on 400–500 metriä merenpinnan yläpuolella, pyöreälakiset kerot eli tunturilaet kohoavat vielä 200–300 metriä korkeammalle. Pallastuntureiden korkein laki on 807 metriin kohoava Taivaskero. Alueella on kansallispuisto.

[muokkaa] Utsjokilaakso

Pääartikkeli: Utsjokilaakso

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Turisti.fi
• Ympäristö.fi