Led Zeppelin
Wikipedia
| Led Zeppelin | |
|---|---|
| Toiminnassa | 1968– 1980 |
| Kotipaikka | Iso-Britannia |
| Laulukieli | englanti |
| Tyylilaji | Heavy metal Hard rock Blues rock Folk rock |
| Levy-yhtiö | Atlantic Records Swan Song Records |
| Jäsenet | Robert Plant Jimmy Page John Bonham John Paul Jones |
| Kotisivu | http://www.ledzeppelin.com/ |
Led Zeppelin oli erittäin suosittu englantilainen raskaan rockin yhtye. Led Zeppelinin bluespohjaista musiikkia luonnehditaan usein varhaiseksi heavy metaliksi. Yhtyeen musiikillinen ilmaisu kuitenkin oli tyylillisesti hyvin laaja-alaista. Led Zeppelin vaikutti aktiivisesti vuosina 1968–1980.
Kitaristi Jimmy Page perusti Led Zeppelinin aiemman yhtyeensä The Yardbirdsin hajottua. "Led Zep" saavutti pian suurmenestyksen hiteillään, joita olivat muun muassa "Communication Breakdown", "Whole Lotta Love", "Stairway to Heaven", "Immigrant Song", "Black Dog", "Rock and Roll" ja "Heartbreaker". Led Zeppelinistä tuli yksi kaikkien aikojen suosituimmista rock-yhtyeistä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yhtyeen jäsenet
Led Zeppelinissä vaikuttivat kitaristi Jimmy Page, laulaja Robert Plant, basisti/kosketinsoittaja John Paul Jones ja rumpali John Bonham. Led Zeppelin käytti bändin ulkopuolista laulajaa vain kerran, kappaleessa "The Battle of Evermore", jossa Sandy Denny duetoi Plantin kanssa. Yhtyeen aktiiviura päättyi John Bonhamin kuoltua 1980.
Bonhamin kuoleman jälkeen loput jäsenet on nähty lavalla samaan aikaan vain kolmesti. Vuonna 1985 yhtye kokosi rivinsä Bob Geldofin järjestämää Live Aid -konserttia varten. Yhtye soitti Philadelphiassa. John Bonhamin tilalla nähtiin kaksi rumpalia, Phil Collins ja Chic-yhtyeen Tony Thompson (tätä konserttia ei ole muun Live Aid -materiaalin tavoin julkaistu, koska yhtyeen jäsenet pitävät sitä niin huonotasoisena). Toisen kerran yhtye kokosi rivinsä vuonna 1988 levy-yhtiönsä Atlantic Recordsin 40-vuotisjuhlakonserttia varten. Tässä konsertissa rumpalina oli John Bonhamin poika, Jason Bonham. Kolmannen ja toistaiseksi viimeisen kerran yhtye esiintyi yhdessä vuonna 1995, kun se valittiin Rock and Roll Hall of Fameen. Page ja Plant tekivät kaksi yhteistä levyä 1990-luvun lopulla.
Viime aikoina yhtyeen aktiivisin jäsen on ollut Suomessakin yhtyeensä Strange Sensationin kanssa vieraillut Plant, jonka viimeisimmät soololevyt ovat saaneet myönteiset arvostelut.
[muokkaa] Musiikkityyli
Led Zeppelinin esikuvia olivat muun muassa Muddy Watersin kaltaiset amerikkalaiset blues-kitaristit (joilta yhtye "lainasi" monia riffejään) sekä suosittu Cream. Led Zeppelin kuitenkin kehitti alusta saakka soundiaan perinteistä blues-rockia raskaammaksi ja sävellyksiään monipuolisemmiksi antaen näin merkittävää pohjaa heavy metal -tyylin synnylle.
Yhtye kuitenkin seisoi uransa loppuun asti amerikkalaisen "juurimusiikin" perustuksella, jonka varaan se rakensi eklektisiä tyylisekoituksia. Led Zeppelin sisällytti levyilleen muun muassa omaperäisiä rytmikokeiluja ja kelttiläisestä kansanmusiikista sekä arabialaisesta ja intialaisesta musiikista lainattuja elementtejä (esimerkiksi kappaleessa "Kashmir"). Yhtyeen suosituimmat levyt ovat Led Zeppelin II ja nimeämätön "nelosalbumi". Kansanmusiikkikokeilut ja akustiset soittimet ovat voimakkaimmin läsnä Led Zeppelin III:lla. Houses of the Holy -albumilla on taas funk- ja reggae-vaikutteita. Yhtyeen myöhemmilläkin levyillä kuultiin erilaisia tyylikokeiluita.
Led Zeppelinin hitti "Whole Lotta Love" perustui rhythm and blues -muusikko Willie Dixonin sävellykseen "You Need Love". Laulun säveltäjiksi kuitenkin ilmoitettiin Led Zeppelinin jäsenet. Dixon nosti oikeusjutun ja sai korvauksen. Uusintapainoksissa ja live-julkaisuilla Dixon on myös mainittu kappaleen säveltäjien joukossa.
Konserteissaan Led Zeppelin esitti oman aikansa heavy metal -yhtyeiden tapaan pitkiä, joskus jopa yli 20-minuuttisia versioita kappaleistaan. Kappaleessa "Moby Dick" Bonham soitti hyvin pitkän rumpusoolon, jonka aikana muu yhtye poistui lavalta pitämään taukoa. Yhtyeen konsertit paisuivat yli kolmituntisiksi valon ja äänen spektaakkeleiksi, kun vielä 1960-luvulla alle tunnin kesto oli rock-konserteissa melkein sääntönä.
Kappale "Stairway to Heaven" ansaitsee erityishuomiota kuuluisuutensa vuoksi. Se on usein äänestetty parhaimmaksi rock-kappaleeksi kautta aikojen (katso esimerkiksi Radiomafian top 500 -äänestys). Kahdeksanminuuttinen kappale alkaa akustisesti, mutta soittimia tulee vähitellen lisää. Lopulta kappale huipentuu Pagen kitarasooloon. "Stairway to Heaven" tunnetaan myös siitä, että jotkut tahot esittivät syytteitä, joiden mukaan kappaleeseen olisi kätketty takaperin nauhoitettu saatanallinen viesti.
[muokkaa] Suosio
Led Zeppelinin arvostus ja suosio ovat vuosien mittaan kasvaneet, ja sitä pidetään nykyään yhtenä keskeisimmistä populaarimusiikin yhtyeistä. Levyistä etenkin neljä ensimmäistä sekä Physical Graffiti nauttivat kanonisoitua suosiota. Omana aikanaan äänitteet saivat kuitenkin melko nuivaa kritiikkiä. Etenkään englantilaiset arvioijat eivät tahtoneet sulattaa ensin USA:ssa maineeseen noussutta yhtyettä. Yhdysvaltoihin suuntautuivat myös yhtyeen useimmat kiertueet ja lavaesiintymiset, ja etenkin etelävaltioissa se nautti suurta suosiota.
Led Zeppelin ja venäläinen kapellimestari Valeri Gergijev saivat Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian vuosittain jakaman Polar Prize -musiikkipalkinnon vuonna 2006.
[muokkaa] Taloudellinen menestys
Liikemieskyvyistään tunnettu manageri Peter Grant runnoi Zeppelinin keikkapalkkiot uudelle tasolle. Kun aiemmin sääntönä oli ollut lipputulojen tasajako promoottorin ja esiintyjän kesken, ilmoitti Grant, että Led Zeppelin ei esiintyisi, ellei saisi 90 prosenttia potista. Järjestäjien ei auttanut kuin suostua. Toki yhtyeen esiintymispaikat olivat stadioneja ja suuria, jopa 20 000 katsojan sisähalleja, jotka mahdollistivat molempia osapuolia hyödyttävän keikkabisneksen.
Yhtye pitikin tulisieluista manageri Grantia Led Zeppelin "viidentenä jäsenenä."
Taloudellisilla perusteilla Led Zeppelin vaihtoi myös levy-yhtiönsä Atlanticin itse perustamaansa Swan Song Recordsiin vuonna 1974.
Yhtye tuli tunnetuksi siitäkin, että se ei aluksi halunnut julkaista single-levyjä, joita pidettiin tuona aikana menestyksen edellytyksenä. Atlantic kuitenkin julkaisi singlejä Yhdysvaltain markkinoita varten.
[muokkaa] Triviatietoa
- Led Zeppelinin alkuperäinen nimi oli The New Yardbirds, mikä viittasi Jimmy Pagen aikaisempaan yhtyeeseen The Yardbirdsiin. Tästä nimestä kuitenkin luovuttiin nopeasti.
- Led Zeppelinin nimi tarkoittaa "lyijyistä ilmalaivaa". Nimi on tiettävästi peräisin The Who -yhtyeen rumpalilta Keith Moonilta, joka ennusti että Jimmy Pagen uusi yhtye menisi alas nopeammin kuin lyijyilmalaiva: "You would go down faster than a lead zeppelin". Tokaisu mukaili englantilaista sanontaa "lyijyilmapallon lailla tipahtamisesta". Alun perin yhtyeen nimen piti olla Lead Zeppelin. Sanasta lead (lyijy) päätettiin kuitenkin pudottaa yksi a-kirjain, koska yhdysvaltalaiset olisivat muuten ääntäneet yhtyeen nimen väärin.
- Saksalainen von Zeppelinin suku yritti estää yhtyettä käyttämästä nimeä Led Zeppelin.
- Led Zeppelin esiintyi Suomessa yhden kerran, Helsingin Kulttuuritalolla 23. helmikuuta vuonna 1970[1]. Konsertissa kuultiin kappaleita myös tulevalta kolmannelta albumilta, joista varsinkin "Since I've Been Loving You" oli ollut yleisön mieleen. Tämän jälkeen yhtye hävisi Helsingin yöhön, missä heidät bongattiin ainakin legendaariselta "Natsalta". Tarina kertoo yhtyeen jammailleen siellä suomalaisen rumpalin kanssa. lähde?
- Albumit Led Zeppelin III ja Led Zeppelin IV äänitettiin Walesissa Bron-Yr-Aur-nimisessä vanhassa kartanossa Robert Plantin ja Jimmy Pagen haluttua rauhallisen paikan, jossa voi nauhoittaa kappaleet kaikessa rauhassa. Led Zeppelinin kappale "Black Dog" sai ehkä innoituksensa siitä, että yhtye tapasi nauhoitusten tauoilla seurata kartanon mustan koiran tekemisiä.
- John Paul Jones soittaa bassoa Foo Fighters -yhtyeen tupla-albumilla In Your Honour.
- Jimmy Page ja John Bonham tapasivat tehdä rumpujen mikityksiä mitä omituisimmilla tavoilla. Bonzon kerrotaan huutaneen miksaajalle: "Jos kosket mikkeihini, niin minä tapan sinut!"
- Led Zeppelinin lukeutuu maailman parhaiten myyneiden artistien joukkoon (yli 250 miljoonaa myytyä levyä).[2]
- Suomessa on toiminut Led Zeppelin -tribuuttiyhtye, jonka nimi oli Let's Eppelin. Tämä väännös yhtyeen nimestä on otettu Mauri Kunnaksen sarjakuvasta "Nyrok City".[3]
[muokkaa] Kokoonpano
- Robert Plant – laulu, huuliharppu (s. 1948)
- Jimmy Page – kitara (s. 1944)
- John Paul Jones – basso, koskettimet, mandoliini (s. 1946)
- John Henry "Bonzo" Bonham – rummut, perkussiot (s. 1948 k. 25. syyskuuta 1980)
[muokkaa] Diskografia
[muokkaa] Albumit
- I (1969)
- II (1969)
- III (1970)
- Nimeämätön albumi, jota kutsutaan nimellä IV, virallisemmin
(1971) - Houses of the Holy (1973)
- Physical Graffiti (1975)
- Presence (1976)
- The Song Remains the Same (elokuvan soundtrack, 1976)
- In Through the Out Door (1979)
[muokkaa] Hajoamisen jälkeen julkaistut
- Coda (1982)
- Remasters (1990) (kokoelma)
- Profiled (1990) (haastatteluja)
- Led Zeppelin Box Set, Vol. 1 (1990) (kokoelma)
- Led Zeppelin Box Set, Vol. 2 (1993) (kokoelma)
- Complete Studio Recordings (1993) (kokoelma)
- Led Zeppelin BBC Sessions (live, 1997)
- Early Days: The Best of Led Zeppelin Volume One (1999) (kokoelma)
- Latter Days: The Best of Led Zeppelin Volume Two (2000) (kokoelma)
- How the West Was Won (live, 2004)
[muokkaa] Singlet
- Led Zeppelin I
- Communication Breakdown / Good Times Bad Times (1969)
- Led Zeppelin II
- Whole Lotta Love / Living Loving Maid (She's Just a Woman) (1969) (julkaistu uudelleen 1997 CD:nä)
- Led Zeppelin III
- Immigrant Song / Hey Hey What Can I Do (1970)
- Led Zeppelin IV
- Black Dog / Misty Mountain Hop (1971)
- Rock and Roll / Four Sticks (1972)
- Houses of the Holy
- Over the Hills and Far Away / Dancing Days (1973)
- D'yer Mak'er / The Crunge (1973)
- Physical Graffiti
- Trampled Under Foot / Black Country Woman (1975)
- Presence
- Candy Store / Royal Orleans (1976)
- In Through the Out Door
- Fool in the Rain / Hot Dog (1979)
[muokkaa] Kirjallisuus
- Stephen Davis: Jumalten vasara: saaga Led Zeppelinistä (Johnny Kniga, 2005)
[muokkaa] DVD:t
- Laulu jää pystyyn (engl. The Song Remains the Same) (1976)
- Led Zeppelin (2003) (live)
[muokkaa] Katso myös
Luettelo Led Zeppelinin kappaleista
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://ledzeppelin.alexreisner.com/tourdates.html
- ↑ http://en.wikipedia.org/wiki/Best_selling_music_artists
- ↑ http://www.cc.jyu.fi/~rtpo/eppelin/eppelin.html Let's Eppelin -sivut
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Led Zeppelin |
|---|
| John Bonham - John Paul Jones - Jimmy Page - Robert Plant |
Alkuperäiset levyt: Led Zeppelin I - Led Zeppelin II - Led Zeppelin III -  (Led Zeppelin IV) - Houses of the Holy - Physical Graffiti - Presence - The Song Remains the Same - In Through the Out Door - Coda |
