Masurian järvialueen taistelu

Wikipedia

Masurian järvialueen taistelu käytiin ensimmäisessä maailmansodassa, kun venäläiset hyökkäsivät itärintamalla Itä-Preussiin. Kahden armeijan tehtävänä oli pihtiliikkeellä saartaa venäläiset. Kun saksalaiset olivat lyöneet pidemmälle ehtineen venäläisen armeijakunnan Tannenbergissä, jäi jäljelle Venäjän Rannenkampfin johtama 2. armeija, joka oli määrätty pysymään paikoillaan, jos Saksa hyökkäisi. Saksa päätti saartaa armeijan etenemällä nopeasti leveällä rintamalla. Venäläiset taas aikoivat hyökätä eräässä kohdin murtamaan saksalaisten rintamalinjat. Taistelu ratkaisisi, kumpi suunnitelma onnistuisi. Saksa voitti, joskaan ei aivan niin loistavasti kuin Tannenbergissä. Venäläiset kärsivät suuret tappiot, mutta saksalaistenkin tappiot ylittivät sietorajan.

[muokkaa] Masurian järvialueen 1. taistelu

Saksalaisia johti kenraali Paul von Hindenburg. Saksalaisten suunnitelman kulmakivi oli heidän oma nopeutensa, venäläisten hitaus, operaation salaus, saksalaisten hyvä taisteluhenki ja nopeasti leviävä venäläisten huono taistelumoraali. Tarkoitus oli saartaa Rennenkampfin armeija hyökkäämällä eteläiseen heikkoon kohtaan. Rennenkampf oli etenemässä Insterburgin aukossa Konigsbergin ja Masurian järvien yli, mutta saatuaan tiedon Samsonovin 2. armeijan tuhosta vetäytyi varmemmalle Itämereltä Angerburgiin ulottuvaan kaakkoiseen linjaan.

Saksalaiset alkoivat edetä 5. syyskuuta kahdella siivellä keskustan pysyessä suunnilleen paikoillaan. III reservidivisioona eteni Arysiin ilman venäläisten vastareaktiota. Kaksipäiväinen suuri taistelu alkoi 7. syyskuuta. Nemanin armeija ja Saksan 8. armeija ottivat yhteen 150 km mittaisella rintamalla 8. syyskuuta, jolloin saksalainen rintama oli huomattavasti venäläistä leveämpi. Rintaman siivet sulkivat näin venäläisten armeijaa edeten nopeasti, varsinkin etelässä. Ankara taistelu ajoi venäläisen XXII ryhmän vetäytymään pois kaakkoon. 9. syyskuuta näkyi, että venäläiset olivat häviöllä, heidän vastahyökkäyksensä pysähtyi ja kääntyi vetäytymiseksi. Lopulta Venäjän joukkojen johtaja Rennenkampf määräsi yleisen vetäytymisen Venäjän rajalle välttääkseen uhkaavan saarron. Huomatessaan tämän saksalaiset komentajat päättivät nopeuttaa joukkojensa etenemisen, mutta huhu Venäjän tulevasta vastahyökkäyksestä pelotti miehiä puoli päivää, ja niin venäläisten onnistui paeta syntyvästä saartorenkaasta tykistön suojassa. Silti venäläiset menettivät 150000 vankeina, kaatuneina ja haavoittuneina, saksalaiset 40000. Venäläiset menettivät 150 tykkiä. Heidän armeijansa oli kutistunut kolmasosaan. Venäjän Saksan operaatiosta vastuussa ollut kenraali erotettiin.

[muokkaa] Masurian järvialueen 2. taistelu

Masurian järvillä taisteltiin myös talvella 1915. Saksalaiset hyökkäsivät lumimyrskyssä 7. helmikuuta alkaen edeten viikossa yli 110 km. Venäläiset kärsivät suuria tappioita. Venäjän XX divisioona antautui Augustowin metsässä 21. helmikuuta. Venäjän 10. divisioonan taisteluhalut säilyivät silti, ja mukaan tullut 12. armeija pysäytti kenraali Plehven johdolla saksalaisten etenemisen Venäjälle vastahyökkäyksellä.