Nikolaus Kopernikus
Wikipedia
Nikolaus Kopernikus (puolalaisella oikeinkirjoituksella Mikołaj Kopernik, latinaksi Nicolaus Copernicus, oikein: Niklas Koppernigk), syntynyt 19. helmikuuta 1473 Thornissa (nykyinen Toruń, Puola), kuollut 24. toukokuuta 1543, oli pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä. Kopernikus syntyi arvostettuun kauppiassukuun. Hän jäi puoliorvoksi ollessaan 9-vuotias, jolloin hän päätyi enonsa Lucas Watzelroden hoiviin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Saavutukset
Kopernikusta askarrutti senaikaisten tähtitaivaan liikkeiden selitysten monimutkaisuus monine korjastermeineen eli episykleineen. Hän ryhtyi tutkimaan vanhoja Antiikin ja hellenistisen ajan kirjoituksia. Kopernikus tunnetaan parhaiten hänen esittämästään aurinkokeskisestä maailmankuvasta, jossa Maa kiertää aurinkoa eikä päinvastoin. Planeettateoriansa hän julkaisi teoksissa Commentariolus (vuonna 1530) ja De revolutionibus orbium coelestium (Kopernikuksen kuolinvuonna 1543). Ajatus itsessään oli vanha ja se olikin alun perin esitetty jo antiikissa. Nämä teoriat olivat kuitenkin sittemmin vaipuneet unohdukseen kirkon virallisen maailmanselityksen tieltä. Kopernikus saattoi kuitenkin laskennalla osoittaa, että myös aurinkokeskinen malli selitti havainnot. Tämän vuoksi Kopernikuksen esitys oli 1500-luvulla täysin mullistava. Paavi Paavali III hyväksyi esityksen, mutta sitä vastustivat useimmat Euroopan oppineet, jotka perustivat käsityksensä Aristoteleen teoksiin. Myöhemmin sekä katolinen kirkko että Martti Luther vastustivat uutta maailmankuvaa ja katolinen kirkko julisti opin pannaan vuonna 1616. De revolutionibus joutui katolisen kirkon kiellettyjen kirjojen listalle.
Kopernikus ei pitänyt itseään suurena vallankumouksellisena. Hän oli saanut papin koulutuksen, ja pohjasi tuloksensa antiikin tähtitieteilijä Ptolemaioksen teokseen Almagest ja siinä esitettyihin havaintoihin. Kopernikus esimerkiksi käytti tasaisella nopeudella eteneviä ympyräliikkeitä eli syklejä ja episyklejä samaan tapaan kuin Klaudios Ptolemaios omassa maakeskisessä mallissaan. Nikolaus Kopernikus laski jopa planeettaratojen etäisyydet auringosta likimain oikein.
[muokkaa] Tausta
Kopernikuksen kansallisuus ei ole varma, ja saksalaiset ja puolalaiset nationalistit taistelivat suuren tiedemiehen "omistuksesta" koko 1800-luvun. Toruń sijaitsee silloisessa Itä-Preussissa Gdańskin eteläpuolella. Hänen vanhempansa Nicolaus ja Barbara Watzenrode olivat muun yläluokan ja porvariston tapaan saksankielisiä ja Kopernikukselta on säilynyt kirjoituksia vain saksaksi ja latinaksi. Nikolaus oli nuorin neljästä lapsesta ja isän kuoleman jälkeen äidin veli, Varmian piispa, Lucas Watzenrode otti pojan suojelukseensa.
Kopernikus opiskeli Krakovassa ja Italiassa Bolognassa, josta hänen setänsä oli saanut professuurin. Vuosina 1501–1503 opiskeli lääketiedettä Paduan yliopistossa. Myös lääketiede oli tähän aikaan sidoksissa astrologiaan, koska taivaankappaleiden uskottiin vaikuttavan ruumiintoimintoihin. Saatuaan tohtorin arvonimen Ferronasta toukokuussa 1503 Kopernikus palasi Puolaan, jossa piispa järjesti hänelle viran. Hänen toimensa olivat hallinnollisia: Kopernikus keräsi vuokrat kirkon mailta, järjesti sotaväkeä ja hallinnoi myllyä, panimoa ja leipomoa. Astronomiset tutkimuksensa hän teki vapaa-aikoinaan.
Kopernikuksen maine astronomina oli huomattava ja hänen mielipidettään kysyttiin viidennen lateraalikonsiilin ajanlaskua uudistaneessa hankkeessa, jonka tuloksena syntyi gregoriaaninen kalenteri.
Kopernikus toimi kaniikkina Frauenburgin tuomiokirkossa vuosina 1512–1543 sekä tutki elämänsä aikana myös hallintoa ja taloustiedettä. Hänen kirjoittamansa artikkeli rahayksikön arvosta julkaistiin vuonna 1519.
[muokkaa] Perintö
Kopernikuksen aurinkokeskinen maailmankuva ei vielä hänen aikanaan voittanut kirkon tukemaa maakeskistä mallia. Hänen oppinsa jäi kuitenkin elämään eikä unohtunut. Sata vuotta myöhemmin, 1600-luvulla, Galileo Galilei nosti kopernikaanisen maailmankuvan jälleen esille ja hänen ja muiden aikalaistensa työn tuloksena aurinkokeskinen malli lopulta hyväksyttiin oikeaksi. Aurinkokeskisen maailmankuvan hyväksyminen oli suuri voitto tieteelliselle metodille, jossa keskeistä on vanhojen käsitysten hylkääminen jos jokin uusi malli sopii paremmin havaintoihin. Nykyisin jollakin tieteenalalla tapahtuvasta suuresta mullistuksesta saatetaan käyttää adjektiivia "kopernikaaninen".
Kunnioituksena Kopernikusta kohtaan Toruńiin vuonna 1945 perustettu yliopisto nimettiin hänen mukaansa. Myös kuun kraatteri Copernicus on saanut nimensä hänen mukaansa.
Marraskuussa 2005 puolalainen arkeologiryhmä ilmoitti löytäneensä Kopernikuksen haudan Frauenburgin tuomiokirkosta. Haudasta löydetystä kallosta tehdyssä tietokonekuvassa on monia samoja piirteitä kuin Kopernikuksen omassakuvassa, kuten arpi vasemman silmän yläpuolella sekä murtunut nenä.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
