Puerto Rico
Wikipedia
Estado Libre Asociado de Puerto Rico Commonwealth of Puerto Rico |
|||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
Viralliset kielet | espanja, englanti | ||||
Pääkaupunki | San Juan | ||||
Kuvernööri | Aníbal Acevedo Vilá | ||||
Pinta-ala | 9 104 km² | ||||
Väkiluku (2005) | 3 913 054 | ||||
Valuutta | Yhdysvaltain dollari | ||||
Aikavyöhyke | UTC-4 | ||||
Kansallislaulu | La Borinqueña | ||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+1-787 ja +1-939 |
||||
Puerto Rico (esp. Rikas satama, vuoteen 1932 Porto Rico) on Isojen Antillien itäisin saari Karibianmeressä. Yhdessä läheisten pikkusaarten kanssa, joista asutettuja ovat vain Vieques ja Culebra, se muodostaa Yhdysvaltoihin kuuluvan itsehallintoalueen (Estado Libre Asociado de Puerto Rico, The Commonwealth of Puerto Rico).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Alun perin saarta asuttivat Karib-intiaanit, jotka kutsuivat sitä nimellä Borikén. Kristoffer Kolumbus kävi saarella toisen matkansa jälkeen. Eurooppalaiset kutsuivat saarta aluksi nimellä San Juan Bautista, ja sinne syntynyttä satamaa puolestaan nimellä Puerto Rico. Seuraavina vuosikymmenilä espanjalaiset Juan Ponce de Leónin johdolla kukistivat alkuperäiskansan ja saari sai Puerto Rico -nimen vuonna 1521. Vastaavasti satamasta tuli kaupunki nimellä San Juan.
Siirtomaa-aikana saaresta tuli tärkeä sokerin viljelykeskus. Kuten kaikkiin Karibianmeren maihin tuotiin saarelle orjia Länsi-Afrikasta. Orjuus lakkautettiin vuonna 1873. Saari oli 1500-luvulta aina 1800-luvulle Espanjan ja Britannian kiistan kohde, mutta britit eivät ikinä pystyneet valloittamaan sitä.
Espanjan muiden Amerikan siirtomaiden itsenäistyttyä saari oli Kuuban ohella Espanjan alaisuudessa vuoteen 1898. Sitä ennen emämaa yritti nykyaikaistaa saarta erilaisilla toimilla kuten lopettamalla orjuuden, antamalla puertoricolaisille oikeuden valita edustajansa cortesiin vuodesta 1869 ja autonomian vuonna 1897.
Uudistukset tulivat kuitenkin liian myöhään, koska vuonna 1898 käydyn Espanja-Yhdysvallat sodan aikana saari joutui (Kuuban tavoin) Yhdysvaltain hallintaan ja Pariisin rauhansopimuksessa Espanja luovutti saaren USA:lle.
Vuonna 1917 Puerto Ricon asukkaat saivat Yhdysvaltojen kansalaisuusoikeuden ja oman vaaleilla valitun edustajahuoneen edustajineen. Vuonna 1947 säädettiin laki jonka mukaan saaren kuvernööri on kansan valitsema, kun hänet aiemmin nimitti Yhdysvaltain presidentti. Vuoden 1948 vaaleissa kuvernööreiksi valittiin Luis Muñoz Marrin joka pysyi vallassa vuoteen 1964.
Vuoden 1968 kansanäänestyksessä enemmistö asettui kannattamaan nykyistä tilannetta.
[muokkaa] Väestö
[muokkaa] Kielet
Puerto Ricon valtakieli on espanja, jota puhuu äidinkielenään 99 % saarelaisista. Vuosina 1991–93 englanti ei ollut virallisen kielen asemassa.
[muokkaa] Yhteiskunta ja politiikka
Puerto Rico on Yhdysvaltoihin kuuluva itsehallintoalue, jolla on varsin laajat oikeudet päättää omista sisäisistä asioistaan, mutta jonka asemasta määrää viime kädessä Yhdysvaltain liittovaltion hallinto. Saaren korkein päättäjä on kuvernööri. Saaren hallinto lähettää edustajansa liittovaltion parlamenttiin, mutta näillä ei ole siellä äänestysoikeutta. Erityisasemansa vuoksi Puerto Ricon sisäpolitiikka eroaa muun maan vastaavasta, saarella on esimerkiksi oma puoluejärjestelmä ja kansanedustuslaitos. Maantieteellinen etäisyys ja eri kieli vaikuttavat myös tämän eroavaisuuden suuruuteen.
Puerto Ricon tärkein poliittinen kysymys on saaren hallinnollinen asema suhteessa emämaahan. Käytännössä vaihtoehtoja on kolme: toisaalta täydellinen itsenäistyminen, toisaalta liittyminen Yhdysvaltain 51. osavaltioksi, sekä näiden välimuoto eli nykyisen itsehallinnollisen aseman jatkuminen. Saarella on 1900-luvun kuluessa järjestetty aiheesta kaikkiaan neljä kansanäänestystä, joiden tuloksia voidaan pitää neuvoa-antavina liittovaltion hallinnon lopullisen päättävän aseman vuoksi. Toisaalta liittovaltio todennäköisesti hyväksyy kansan tahdon, varsinkin mikäli vallitsevan tilanteen muuttamisen takana on selvä enemmistö.
[muokkaa] Puoluejärjestelmä
Saaren kolme pääpuoluetta ovat muodostuneet näiden eri kantojen ympärille. 1960-luvulta lähtien nämä kolme puoluetta ovat todellisuudessa olleet ainoat vaikuttavat poliittiset voimat. Kahdesta suuresta puolueesta Partido Popular Democrático (PPD) eli kansandemokraatit tukevat nykyistä itsehallintoalueen asemaa, kun taas Partido Nuevo Progresista (PNP) eli uusi edistyspuolue haluaisi liittää saaren liittovaltion yhdeksi osavaltioksi. Itsenäisyyttä ajaa Partido Independentista Puertorriqueño (PIP) eli itsenäisyyspuolue, jonka kannatus on paljon pienempi. Merkittävien puolueiden erot eivät siis Puerto Ricolla nykyään perustu esimerkiksi tyypilliseen vasemmisto-oikeisto -vastakkainasetteluun, vaan tällaiset erot tulevat näkyviin puolueiden sisällä. Pääpuolueiden väliset kannatusvaihtelut kuvaavat melko hyvin hallinnollisen aseman eri vaihtoehtojen suosiota kansan parissa.
Puerto Ricon vaalit painottuvat enemmistövaalitapaan suhteellisen vaalitavan avulla jaettavien paikkojen jäädessä vähemmistöön. Tilanne suosii kahta suurta puoluetta, jotka ovatkin pitäneet vuorotellen valtaa. Useimmin vallassa on ollut PPD, jonka enemmistöasema johtuu osittain siitä, että PIP:n kannattajista osa tukee PPD:tä halutessaan varmistaa, ettei PNP vain nousisi enemmistöön. Saarella on muitakin puolueita, mutta niiden kannatus on erittäin pieni.
[muokkaa] Kansanäänestykset
Kansanäänestyksillä on pyritty selvittämään puertoricolaisten kantaa saarensa asemaan. Käytännössä äänestäjät ovat aina saaneet valita kolmesta vaihtoehdosta. 1967 järjestetyssä äänestyksessä nykytilanne eli itsehallintoalueena pysyminen sai selvän enemmistön kannatuksen, yhtä selvän vähemmistön halutessa muutoksen osavaltioksi. Täyttä itsenäisyyttä kannatti vain yksi prosentti äänestäneistä. Myöhemmin on järjestetty kaksi äänestystä, 1993 ja 1998, joissa molemmissa noin puolet on kannattanut vallitsevan tilanteen säilyttämistä, hieman vähemmän kannatusta on ollut osavaltioksi muuttumisella, ja itsenäisyys on saanut muutamien prosenttien tuen. Kiistellyn näkemyksen mukaan saaren nykyinen asema on Yhdysvaltain perustuslain vastainen siirtomaan tilanne, ja että näin ollen puertoricolaisille pitäisi esittää vain kahden vaihtoehdon valinta osavaltioksi muuttumisen ja täyden itsenäisyyden välillä. Näin ei kuitenkaan tapahtune, koska kansanäänestyksissä nykytilanteen säilyttäminen on joka kerta ollut suosituin vaihtoehto.
[muokkaa] Kuvernöörit
Seuraavassa luettelo Puerto Ricon demokraattisesti valituista, vuoden 1947 lainmuutoksen jälkeen toimineista kuvernööreistä: [1]
# | Nimi | Astui virkaan | Poistui virasta | Puolue |
---|---|---|---|---|
1 | Luis Muñoz Marín | 1949 | 1965 | PPD |
2 | Roberto Sánchez Vilella | 1965 | 1969 | PPD |
3 | Luis A. Ferré | 1969 | 1973 | PNP |
4 | Rafael Hernández Colón (1. kerta) | 1973 | 1977 | PPD |
5 | Carlos Romero Barceló | 1977 | 1985 | PNP |
Rafael Hernández Colón (2. kerta) | 1985 | 1993 | PPD | |
6 | Pedro Rosselló González | 1993 | 2001 | PNP |
7 | Sila M. Calderón | 2001 | 2005 | PPD |
8 | Aníbal Acevedo Vilá | 2005 | Virassa | PPD |
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Puerto Ricon itsenäisyyttä ajavan PIP-puolueen sivusto
- Puerto Rico Tourism Company
- Gobierno de Puerto Rico
Osavaltiot: | Alabama | Alaska | Arizona | Arkansas | Colorado | Connecticut | Delaware | Etelä-Carolina | Etelä-Dakota | Florida | Georgia | Havaiji | Idaho | Illinois | Indiana | Iowa | Kalifornia | Kansas | Kentucky | Louisiana | Länsi-Virginia | Maine | Maryland | Massachusetts | Michigan | Minnesota | Mississippi | Missouri | Montana | Nebraska | Nevada | New Hampshire | New Jersey | New Mexico | New York | Ohio | Oklahoma | Oregon | Pennsylvania | Pohjois-Carolina | Pohjois-Dakota | Rhode Island | Texas | Tennessee | Utah | Vermont | Virginia | Washington | Wisconsin | Wyoming |
Liittopiirit: | Kolumbian piiri (Washington, DC) |
Erillisalueet: | Amerikan Samoa | Baker Island | Guam | Howland Island | Jarvis Island | Johnston Atoll | Kingman Reef | Midwaysaaret | Pohjois-Mariaanit | Palmyra Atoll | Puerto Rico | Yhdysvaltain Neitsytsaaret | Wakensaari |
Keski-Amerikan ja Karibianmeren valtiot |
Antigua ja Barbuda | Bahama | Barbados | Belize | Costa Rica | Dominica | Dominikaaninen tasavalta | El Salvador | Grenada | Guatemala | Haiti | Honduras | Jamaika | Kuuba | Nicaragua | Panama | Saint Kitts ja Nevis | Saint Lucia | Saint Vincent ja Grenadiinit | Trinidad ja Tobago |
Epäitsenäiset alueet
Alankomaiden Antillit | Anguilla | Aruba | Brittiläiset Neitsytsaaret | Caymansaaret | Guadaloupe | Martinique | Montserrat | Navassa | Puerto Rico | Turks- ja Caicossaaret | Yhdysvaltain Neitsytsaaret |
Amerikka | Etelä-Amerikka | Pohjois-Amerikka | Latinalainen Amerikka |