Tšekin kieli

Wikipedia

Tšekki
Muu nimi	tshekki
Omakielinen nimi	čeština
Englanti	Czech
Ranska	tchèque
Tiedot
Alue	Tšekki
Virallinen kieli	Tšekki, Euroopan unioni
Puhujia	12 miljoonaa
Sija	73.
Kirjaimisto	latinalainen
Kielenhuolto	Tšekin kielen instituutti
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmät	slaavilaiset kielet länsislaavilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	cs
ISO 639-2	cze
SIL	CZC
Ohje

Tšekki on länsislaavilainen kieli, jota puhuu noin 12 miljoonaa ihmistä pääasiallisesti Tšekissä. Läheisintä sukua se on slovakille, hieman kaukaisemmin puolalle, kašubille, slovintsille ja sorbille. Varsinkin iäkkäähkö väestö Tšekissä ja Slovakiassa ymmärtää toisiaan suhteellisen hyvin, koska se kuuli toistensa kieltä television kautta Tšekkoslovakian aikana. Nuorehkolla väestöllä voi olla vaikeuksia ymmärtää erityisesti nopeaa puhekieltä.

Tšekin ääntämistä pidetään yleisesti vaikeana ulkomaalaisille, toisaalta kielelle ominaisen ř-kirjaimen, toisaalta vokaalien vähyyden takia. Tšekissä on useita pelkistä konsonanteista koostuvia sanoja, ja on jopa mahdollista muodostaa lauseita ilman ainuttakaan vokaalia, joskin useimmat sellaiset ovat melko väkinäisiä (Strč prst skrz krk, "työnnä sormi kaulan läpi", kuuntele^?).

Muiden slaavilaisten kielten tavoin tšekissä sanat taipuvat runsaasti. Kolmeen sukuun (maskuliineihin, feminiineihin ja neutreihin sekä näistä lisäksi elollisiin ja elottomiin maskuliineihin) jakautuvat substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa yksikössä ja monikossa.

[muokkaa] Puhuttu tšekki

Puhuttu tšekki jakautuu kolmeen suureen murreryhmään. Näistä selkeästi yleisin on Böömin alueella puhuttava niin sanottu yleistšekki. Se poikkeaa kirjakielestä jonkin verran niin kielioppinsa kuin ääntämyksensäkin suhteen. Yleisesti ottaen Böömin murteessa sijataivutus on yksinkertaistunut: Erityisesti instrumentaalissa yleensä unohdetaan monimuotoinen taivutus suvussa ja taivutetaan kaikkia sanoja samalla tavalla. Myös ääntämys on jonkin verran avoimempaa Böömissä kuin Määrin alueella; vokaalien avoimuuden sanotaan olevan erityisesti prahalaisten puheen ominaispiirre. Yleisesti kuitenkin Böömissä puhuttu kieli on melko yhtenäistä eikä eroa eri kylien ja alueiden kesken juurikaan ilmene.

Toinen kolmesta suuresta murteesta on Määrin alueella puhuttu tšekki, joka eroaa kirjakielestä kielioppinsa ja ääntämyksensä sekä muita murteita enemmän myös sanastonsa puolesta: Esimerkiksi Brnon raitiovaunuista käytetään saksalaisperäistä sanaa šalina eikä yleiskielen sanaa tramvaj. Toisin kuin Böömissä, Määrin murteessa on myös hyvin paljon paikallisia eroavaisuuksia. Nykypäivän Määrissä kuitenkin arkikieli on yhä useammin sekoitus eri paikkakuntien murteita, vanhoja paikallisia murteen ominaispiirteitä, kirjakieltä ja nykyään myös Böömin alueen murretta. Kirjakielen käyttö arkipäivän tilanteissa on Määrissä yleisempää kuin Böömissä.

Kolmas suuri murre on Tšekille kuuluvassa pienessä osassa Sleesiaa, Ostravan kaupungin ympäristössä puhuttu murre. Tämä murre muistuttaa eniten kirjakieltä, mutta sitä puhutaan hyvin nopeasti, ja pitkä vokaalit jäävät usein samanpituisiksi kuin lyhyet.

[muokkaa] Kielioppi

Tšekki on synteettinen kieli, jonka sanat taipuvat hyvin monimuotoisesti. Nominit taipuvat seitsemässä sijamuodossa: nominatiivissa, genetiivissä, akkusatiivissa, datiivissa, vokatiivissa, lokatiivissa ja instrumentaalissa sekä lisäksi yksikössä ja monikossa. Sukuja on kolme. Lisäksi maskuliinisukuisilla sanoilla on joissakin sijamuodoissa erillinen taivutus elollisille ja elottomille kohteille.

Verbit taipuvat kolmessa aikamuodossa – preesensissä, futuurissa ja preteritissä – sekä kolmessa tapaluokassa: infinitiivissä, imperatiivissa ja konditionaalissa. Lisäksi verbit taipuvat persoonan ja luvun mukaan. Verbeille on ominaista myös slaavilaisille kielille tyypillinen taipuminen aspektimuodoissa, joita on kaksi: Imperfektinen aspekti kuvaa päättymätöntä tai toistuvaa toimintaa, perfektinen taas loppuun asti suoritettua toimintaa.

Nominien ja verbien taipuminen tapahtuu sanan loppuun lisättävillä liitteillä; myös astevaihtelu on yleistä. Päätteitä on runsaasti ja ne ovat usein epäsäännöllisiä, joten niiden oppiminen on vieraskieliselle hankalaa.

Sanajärjestys on suhteellisen vapaa, ja sitä käytetään suomen tavoin merkitsemään muun muassa eri näkökulmia: Češi udělali revoluci (Tšekit tekivät vallankumouksen), Revoluci udělali Češi (Vallankumouksen tekivät tšekit), Češi revoluci udělali (Tekivät tšekit vallankumouksen).

[muokkaa] Kirjaimisto

Tšekkiä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla lisättynä joukolla erikoismerkkejä. Kirjaimet Č, Ch, Ř, Š ja Ž aakkostetaan omiksi kirjaimikseen (Ch tulee H:n jälkeen), muut erikoismerkein varustetut kirjaimet aakkostuvat peruskirjaimen mukaan. Ohessa tšekin kielen aakkosjärjestys kokonaisuudessaan (suluissa olevat eivät aakkostu omiksi kirjaimikseen):

A, (Á), B, C, Č, D, (Ď), E, (É), (Ě), F, G, H, Ch, I, (Í), J, K, L, M, N, (Ň), O, (Ó), P, Q, R, Ř, S, Š, T, (Ť), U, (Ú), (Ů), V, W, X, Y, (Ý), Z, Ž.

[muokkaa] Ääntäminen

[muokkaa] Vokaalit

Yleisesti ottaen tšekin vokaalit ääntyvät kuten suomessa. Diftongit ääntyvät kuten ne kirjoitetaan. Lisäksi konsonantit r, l ja (harvoin) m voivat ääntyä vokaalin kaltaisena äänteenä; tämän takia tšekissä on paljon sanoja, jotka näyttäisivät muodostuvan pelkistä konsonanteista, vaikka ne sisältävätkin vokaalin kaltaisia äänteitä; esimerkiksi krk (kaula), blb (tyhmä) ja vlk (susi).

[muokkaa] Konsonantit

Tšekin konsonantit voidaan jakaa niin sanottuihin pehmeisiin, neutraaleihin ja koviin konsonantteihin. Kovia konsonantteja ovat h, ch, k, g, r, d, t ja n, neutraaleja b, f, l, m, p, s, v ja z, sekä pehmeitä ž, š, č, ř, c, j, ď, ť ja ň, joista tosin vain ť, ď ja ň äännetään pehmeinä. Konsonantin kovuusaste vaikuttaa pieneen, mutta tärkeään oikeinkirjoitukselliseen ja sanojen taivutukseen liittyvään seikkaan: Kovien ja neutraalien konsonanttien jälkeinen [i]-äänne kirjoitetaan kirjaimella y, pehmeiden jälkeinen kirjaimella i. Kouluissa opetellaan kovat ja neutraalit konsonantit loruina ulkoa, ja muutenkin asian opettamiseen käytetään paljon aikaa. Aikuiset kielenkäyttäjät osaavatkin oikeinkirjoitusasian jo "automaattisesti", eivätkä tarvitse loruja avukseen.

[muokkaa] Äännetaulukko

Kirjain	Ääntämys	Kuvaus	Esimerkki
a	[a]	kuten suomen a	tam, lampa
á	[aː]	pitkä a-äänne	máte, velká
c	[ts]	vastaa suomen kirjainyhdistelmää ts	cesta
č	[tʃ]	vastaa suomen kirjainyhdistelmää tš	Čech, časem
ch	[x]	kurkku-h, kuten saksan sanassa ach	chodba
ď	[ɟ]	liudentunut d	maďarsky
e	[ɛ]	kuten suomen e	je, dveře
é	[ɛː]	Pitkä e-äänne	mléko, černé
ě	[jɛ]	e-äännettä edeltää j-äänne	věda
h	[h]	kuten suomen h	hanba
i, y, j (konsonantin edellä)	[i]	kuten suomen i	židle, tady
í, ý	[iː]	pitkä i-äänne	leží, dobrý
j	[j]	kuten suomen j	jméno
mě	[mɲɛ]	m, jota seuraa liudentunut n	město
ň	[ɲ]	liudentunut n	buňka
ni	[ɲi]	liudentunut n
o	[ɔ̹]	kuten suomen o	okno
ó	[ɔ̹ː]	pitkä o-äänne	citrón, gól
r	[r]	kuten suomen r	rada
ř	[r̻]	kielen kärjellä muodostettava heikko, vibroiva, s:n sekainen r-äänne, kuten puolan rz sanassa rzeka	řeka
s	[s]	kuten suomen s	osm/osum
š	[ʃ]	kuten suomen š	šest
ť	[c]	liudentunut t	šťava
u	[u]	kuten suomen u	guma, vzadu
ú, ů	[uː]	pitkä u-äänne	úterý, stůl
v	[v]	kuten suomen v	voda
z	[z]	soinnillinen s-äänne	nazdar
ž	[ʒ]	soinnillinen suhu-s	žena

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikipedie. Hlavní strana Wikipedia tšekiksi
Internetin sanakirjat (englanti, saksa, venäjä, ranska, espanja, italia, puola, romania)
Internetin sanakirjat (englanti, saksa, ranska, italia, espanja, venäjä)
Katsaus tšekin kieleen (englanniksi)

Slaavilaiset kielet

	Euroopan unionin viralliset kielet
	englanti \| espanja \| hollanti \| iiri \| italia \| kreikka \| latvia \| liettua \| malta \| portugali \| puola \| ranska \| ruotsi \| saksa \| slovakki \| sloveeni \| suomi \| tanska \| tšekki \| unkari \| viro