Tekijänoikeusloukkaus
Wikipedia
Kun tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa käytetään tavalla, joka rikkoo tekijänoikeuden haltijan yksinoikeuksia, kuten oikeutta valmistaa kappaleita teoksesta, oikeutta saattaa näin valmistetut kappaleet yleisön saataville tai teosta näytetään, esitetään tai välitetään luvattomasti, kysymys on tekijänoikeuden loukkaamisesta, joka johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen ja velvollisuuteen suorittaa hyvitystä. Laaja tekijänoikeuden loukkaaminen voidaan käsittää myös rikokseksi, mistä virallinen syyttäjä voi syyttää.
Voittoa tavoittelematon musiikin ja elokuvien luvaton kopiointi on laillista useimmissa tilanteissa. Sen sijaan tietokoneohjelmien (warez) kaiken kopioinnin Suomen laki kieltää vaikkakin ainoastaan ansiotarkoituksessa tehtynä se on tekijänoikeusrikos.
Joissain kehitysmaissa piratismi ei ole laitonta. Venäjällä oli laillista kopioida mitä tahansa ohjelmistoa kunhan se ei ole venäjänkielinen lähde?. Tämä sen takia, että useimmat ohjelmistotuotteet tehdään Yhdysvalloissa, Japanissa ja Euroopassa. Köyhille maille on täten huimaavan kallista tuoda kaikkia lisenssejä näihin ohjelmiin sen sijaan, että ne kopioitaisiin yhdestä masterista.
Levyntuottajien kansainvälinen kattojärjestö IFPI arvioi, että vuonna 2002 piraattien myynti nousi 1,8 miljardiin kappaleeseen. Luku pitää sisällään sekä CD-levyt että kasettitallenteet. Piraattien myynnin arvo on saman arvion mukaan yli neljä miljardia euroa. Maailmanlaajuisesti yksi kolmasosa levyistä on piraattikopioita ja kaikista tallenteista 40% on laittomia. Ongelmamaita ovat Kiinan lisäksi Brasilia, Espanja, Meksiko, Paraguay, Puola, Taiwan, Thaimaa, Ukraina ja Venäjä.
Suomessa piraattilevyjen osuus oli vuonna 2003 23 prosenttia, joka on huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomen tilanteeseen vaikuttaa Venäjän läheisyys, sillä Suomeen tuodaan itärajan yli paljon laittomia tallenteita.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tekijänoikeusloukkaukset Internetissä
Yleisiä laittoman levittämisen kohteita ovat musiikki, pelit, ohjelmat ja elokuvat. Vertaisverkot helpottavat tällaista toimintaa, vaikka niitä voikin käyttää myös materiaalin levittämiseen laillisesti. Ensimmäinen suosittu vertaisverkko-ohjelma oli Napster, joka rantautui nettikansan tietoisuuteen vuonna 1999. Ohjelma keskittyi musiikkitiedostojen levittämiseen, sillä sen aikaiset verkkoyhteydet olivat hitaita modeemi- ja ISDN-yhteyksiä. Napsteria ovat seuranneet Gnutella, KaZaA, Direct Connect, eDonkey, eMule, DC++ ja muut vastaavat ohjelmat. Näiden kautta kulkee päivittäin valtavat määrät uusimpia julkaisuja, usein jopa ennen virallista julkaisupäivämäärää.
Luvattomaan kopioimiseen johtavia syitä ovat etenkin CD-levyjen korkeat hinnat ja musiikin helppo saatavuus verkossa. On helpompaa ladata hyviä kappaleita verkosta ja tehdä niistä oma suosikkilevy, kuin etsiä ne levykaupasta, jolloin ne harvoin edes toimivat normaalikäytössä kopiosuojausten takia. Useat ihmiset ovat sitä mieltä, että hittialbumeilla on vain yksi hyvä kappale ja muut ovat huonompia. Yleistä on myös se, että kun joku on ladannut verkosta jonkin hyvän kappaleen, innostuu hän esittäjästä enemmänkin ja voi jopa ostaa artistin levyn. Luvattoman kopioinnin selkeänä ongelmana on tietysti se, että alkuperäiset tekijät eivät saa mitään korvauksia työstään.
Laitonta levittämistä vastaan yritetään taistella pääasiassa kahdella eri lähestymistavalla. Toinen niistä on aggressiivisempi, jolloin tiedostojen levittäjiä etsitään verkosta ja heille määrätään tuntuvia vahingonkorvauksia. Tämä ei kuitenkaan ole kovin tehokas tapa, ja se aiheuttaa levy-yhtiöille negatiivista julkisuutta. Tehokkaampi tapa onkin kehittää musiikin verkkokauppoja, joista tunnetuin kansainvälisesti on Applen iTunes. Suomessa musiikin verkkokauppaa kokeili Emma.fm, jonka jalanjälkiä seuraa Biisi.fi-palvelu. Nykyään myös iTunes toimii Suomessa. Pelien verkkokauppaa kokeili muutama vuosi sitten Jippii laihoin tuloksin. Tyypillisesti verkkopalveluista ladatut musiikkitiedostot on suojattu vahvoilla kopiosuojauksilla, jolloin niitä on vaikea siirtää tietoteknisestä laitteesta toiseen. Vahvatkin suojaukset voidaan tosin kiertää niin sanotun analogisen reiän avulla. Musiikin kopioiminen yksityiseen käyttöön sen sijaan on sallittua muutaman kopion verran.
[muokkaa] Termistöä
[muokkaa] Tekijänoikeusrikkomus
Tekijänoikeusrikkomukseen voi syyllistyä, jos valmistaa tekijänoikeuden alaisesta teoksesta kappaleen tai saattaa teoksen yleisön saataville tekijänoikeuslain säännösten vastaisesti tai rikkoo moraalisia oikeuksia koskevia lain säännöksiä. Myös laittomasti valmistettujen teoskappaleiden tuominen maahan on tekijänoikeusrikkomus.
[muokkaa] Tekijänoikeusrikos
Tekijänoikeusrikokseen voi syyllistyä, jos tekijänoikeuden loukkaus tapahtuu ansiotarkoituksessa ja teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa.
Rikoslaki (49 luku 1 §) sisältää rangaistussäännöksen, jonka nojalla tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi henkilö, joka ansiotarkoituksessa tekijänoikeuslain säännösten vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukkaa toisen oikeutta kirjalliseen tai taiteelliseen teokseen. Sama säännös koskee oikeutta kirjallisen tai taiteellisen teoksen taikka kansanperinteen esitykseen, äänilevyyn tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu ääntä, filmiin tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu liikkuvaa kuvaa, radio- tai televisiolähetykseen, luetteloon, taulukkoon, ohjelmaan tai muuhun sellaiseen tekijänoikeuslaissa tarkoitettuun työhön, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, tai tietokantaan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, taikka valokuvaan.
Rangaistussäännöksen sisältö määräytyy siis tekijänoikeuslain (tekijänoikeus) mukaan. Tekijänoikeusrikos ei mainitse ylimalkaista teoksen käyttämistä, vaan säännöksen soveltaminen edellyttää, että lain tekijän yksinoikeuksiksi varaamia oikeuksia on loukattu. Tekijänoikeuden loukkaus tapahtuu, jos teoksesta valmistetaan kappaleita ilmantekijän suostumusta tai sitä levitetään yleisön saataville luvattomasti, näytetään, esitetään tai välitetään.
Lievemmistä teoista tuomitaan tekijänoikeusrikkomuksen nimikkeellä.
Tekijänoikeusrikoksiin kuuluvat myös teknisen suojauksen kiertäminen, teknisen suojauksen kiertämiskeinorikos ja oikeuksien sähköisten hallinnointietojen loukkausrikos.
[muokkaa] Piratismi
Tekijänoikeusloukkauksia kutsutaan usein piratismiksi. Piratismi ei ole kuitenkaan virallinen termi eikä se esiinny laissa. Sitä käytetään tarkoittamaan tekijänoikeuksilla suojatun materiaalin laitonta kopiointia tai levittämistä. Yhden tulkinnan mukaan piratismia on ainoastaan laittomasti kopioidun materiaalin myyminen ansiotarkoituksessa, toisen tulkinnan mukaan myös tekijänoikeudella suojatun materiaalin levittäminen ilmaiseksi on piratismia. Joidenkin mielestä piratismi on terminä väärä. Heidän mielestään se viittaa luvattoman kopioinnin olevan moraalisesti samanarvoista kuin väkivaltaiset teot, kuten merirosvoukset valtamerillä. Toinen monimutkaisuus merirosvoanalogiassa on se, että oikeat piraatit vievät tavaraa uhreiltaan, kun taas ohjelmistopiraatit vievät mahdollisia tulonlähteitä kaupallisen ohjelmiston tuottajilta.
