Värtsilä (kunta)

Wikipedia

Värtsilän kunnan entinen vaakuna

Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Värtsilä on entinen Suomen kunta, joka liitettiin Tohmajärven kuntaan 1. tammikuuta 2005. Värtsilän entinen kunta sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa, Itä-Suomen läänissä.

Vuonna 2004 kunnassa asui 663 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 143,81 km², josta 7,88 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 4,68 asukasta/km². Värtsilässä kohtaavat matkailureitit "Sininen tie" ja "Runon ja Rajan tie". Värtsilän kunta syntyi Wärtsilän rautatehtaiden ympärille ja erosi vuonna 1920 itsenäiseksi kunnaksi Tohmajärvestä. Vanha tehdasalue sekä muun muassa Värtsilän kirkko jäi talvi- ja jatkosodassa nykyisen Venäjän puolelle. Värtsilässä sijaitsee Niiralan raja-asema ja Vääräkosken voimala. Värtsilän nykyinen kirkko on vuodelta 1950 (V. Larkas), ja se sijaitsee nykyisessä kuntakeskuksessa, Uusikylässä.

Sisällysluettelo

1 Historia
- 1.1 Talvisota
- 1.2 Jatkosota
2 Kyliä vuonna 1939
3 Tynkä-Värtsilä

[muokkaa] Historia

Seudun asutus on peräisin 1400-luvulta. Vanhimmat kylät ovat Uusikylä ja Värtsilä. Kunnan vaiheet liittyvät kiinteästi emäpitäjä Tohmajärven menneisyyteen. Värtsilän kylään Jänisjoen varteen alkoi kehittyä teollisuutta 1830-luvulla. Alueen teollinen kehitys alkoi vuonna 1834 sahan perustamisesta. 1850-luvulla pitäjään saatiin rautatehdas, joka käsitti kaksi masuunia, kankirautavasaran, nippuvasaran ja mekaanisen verstaan. Rautatehtaasta kehittyi Wärtsilä-nimellä tunnettu yritys.

Värtsilästä muodostettiin vuonna 1865 tehdasseurakunta, joka oli Tohmajärven seurakunnan alainen kappeliseurakunta vuoteen 1909 asti, kunnes seurakunta itsenäistyi. Kunta itsenäistyi vuonna 1920. Kunnan asukasluku oli suurimmillaan 6 500 vuonna 1939.

[muokkaa] Talvisota

Talvisodan sytyttyä Värtsilän kirkonkylä joutui teollisuuslaitostensa vuoksi useiden ilmapommitusten kohteeksi. Moskovan rauhassa huomattava osa Värtsilän kuntaa, muun muassa kirkonkylä, jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, ja asukkaat joutuivat siirtymään Tynkä-Suomen alueelle.

[muokkaa] Jatkosota

Jatkosodassa Suomi valloitti Värtsilän takaisin vuonna 1941. Perääntyessään venäläiset polttivat muun muassa Värtsilän kirkon. Jatkosodan aikana Värtsilään palasi keskimääräistä vähemmän evakuoituja asukkaista. Tämä johtui siitä, että suuri osa väestöstä oli teollisuuden palveluksessa, ja he olivat saattaneet jo saada työtä muualta. Myöskään Värtsilän vaurioituneita teollisuuslaitoksia ei saatu käyntiin uudelleen. Moskovan välirauhassa vuonna 1944 kaksi kolmasosaa Värtsilästä jouduttiin luovuttamaan ja evakuoimaan uudelleen.

[muokkaa] Kyliä vuonna 1939

Juvanjoenkylä, Kakunkylä (Kakunvaara), Kaustajärvi, Kenraalinkylä, Patsola, Uusikylä, Värtsilä

[muokkaa] Tynkä-Värtsilä

Värtsilän kunta jatkoi toimintaansa alueluovutusten jälkeen. Tosin se oli muuttunut teollisuuspitäjästä maatalouspitäjäksi teollisuuslaitosten jäätyä luovutetulle alueelle. Värtsilän luovutetun alueen maaseutuväestöä sijoitettiin pienentyneen Värtsilän alueen lisäksi Tohmajärvelle. Tynkä-Värtsilän uudeksi keskukseksi kehittyi Uusikylä, jonne myös uusi kirkko rakennettiin.

Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat

Eno - Ilomantsi - Joensuu - Juuka - Kesälahti - Kitee - Kontiolahti - Lieksa - Liperi - Nurmes - Outokumpu - Polvijärvi - Pyhäselkä - Rääkkylä - Tohmajärvi - Valtimo