Lieksa

Lieksan seutu oli jo keskiajalla tärkeä kauppapaikka. Kreivi Pietari Brahe perusti Brahean kaupungin Lieksanjoen luo vuonna 1653 Vienan kaupan tueksi. Ruptuurisodan aikana kaupunkia puolustamaan rakennettiin hirrestä linnoitus eli skanssi. Se oli mitoiltaan 71 x 53 m. Linnoitus oli rakennettu hirrestä, ja siinä oli joka kulmauksessa pyöreä torni sekä kaksi porttia. Linnoituksessa oli sisällä kapakka.

Kaupungin alueella sijaitsi muun muassa raatihuone, ortodoksinen tsasouna, porvarien asuintaloja ja vuonna 1667 valmistunut luterilainen kirkko nykyisen kirkon paikalla. Brahean kaupungissa toimi koulu vuodesta 1663.

Brahea lakkautettiin jo vuonna 1681, vain vuosi Kreivi Brahen kuoleman jälkeen. Pielisjärven alue liitettiin Kajaanin vapaaherrakuntaan, jonka maaherran Hindrich Piperin käskystä Brahean kaupunki hävitettiin. Enimmillään Brahean kaupungissa oli asukkaita noin 350 asukasta. Lakkauttamisen jälkeen paikalle jää Pielisjärven pitäjän kirkonkylä.

Nykyisen Lieksan kaupungin vaakunan aihe on peräisin Brahean kaupungin sinetistä vuodelta 1669.

[muokkaa] Lieksan synty

Pielisjärvi annettiin 1685 verovuokralle Salomon Ehnbergille, jonka varsin pian antoi veronkannon tehtäväksi Simon Affleckille. Affleck jäi elämään kansantarinoihin Simo Hurttana. Verovuokraajien aika kesti aina isonvihan vuosiin, jonka aikana valta vaihtui joiksikin vuosiksi venäläisille. Isonvihan jälkeisenä aikana eivät verovuokraajat enää saaneet lujaa otetta pielisjärveläisistä.

1600- ja 1700-lukujen vaihteessa kärsittiin Pielisjärvelläkin katovuosista ja siitä johtuneesta nälästä. Se herätti levottomuuksia virkavaltaa vastaan, ja pielisjärveläiset nousivat useita kertoja kapinaan erityisesti vihaamaansa Simon Affleckia vastaan.

Isonvihan jälkeisestä ajasta Suomen sodan vuosiin Pielisjärvellä vaikutti kaksi kirkkoherraa, Jakob Stenius vanhempi (Korpi-Jaakko) (1704-1766) ja Jakob Stenius nuorempi (Koski-Jaakko) (1732-1809).

Vähitellen Pielisjärven alueen keskus Lieksa kasvoi koko pitäjän keskukseksi. Alue sai leipänsä puusta, ja se tunnettiin tukkilaisten keskuksena.

Paha suurpalo vuonna 1934 tuhosi lähes kaikki keskustan vanhat rakennukset. Vain harva säilyi. Suurpalon jälkeinen rakentaminen antoi aiheen Lieksan kauppalan perustamiselle vuonna 1936. Alue alkoi voimistua, ja 1960-luvulla kauppalassa oli yli 26 000 asukasta.

Nykyinen Lieksa syntyi, kun Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta yhdistyivät vuonna 1973.

[muokkaa] Kylät

Hattusaari, Hattuvaara, Höntönvaara, Hörhö, Jaakonvaara, Jamali, Kitsinvaara, Koli, Kontiovaara, Kuorajärvi, Kylänlahti, Lapalie, Louhivaara, Mätäsvaara, Nurmijärvi, Ohtavaara, Pankakoski, Pankajärvi, Puso, Romppala, Ruunaa, Saarivaara, Savijärvi, Siikavaara, Sikovaara, Sokojärvi, Sokovaara, Uusikylä, Varpanen, Vieki, Viensuu, Vuonisjärvi, Vuonislahti, Kelvä

[muokkaa] Yrityselämä

Lieksassa on Pankakosken kartonkitehdas, jonka omistaa Pankaboard Oy. Tehdas on Lieksan suurimpia työnantajia. Siellä on liki 200 työntekijää.

Muita suurimpia yritystyönantajia ovat:

elintarviketeollisuuden joustopakkausmateriaaleja valmistava Amcor Flexibles, Vapo Timber Oy:n Kevätniemen saha, komposiittiteknologiayritys Joptek Composites Oy, Suomen Rengastehdas/Nokian Kotikenkä Oy, hygieniatuotteita valmistava Paperiset Oy ja talorunkojen osia ja liimapalkkeja valmistava Anaika Components Oy.

[muokkaa] Kuntayhteistyö

Lieksa ja Nurmes ryhtyvät valmistelemaan teknisten palvelujen yhdistämistä yhdeksi palvelukeskukseksi vuoteen 2009 mennessä.^[1] Lieksa, Nurmes ja Valtimo ovat päättäneet tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman. Samalla kunnat käynnistävät kuntaliitosselvityksen. ^[2]

[muokkaa] Tapahtumia

Lieksan Vaskiviikko järjestetään vuonna 2007 27.7.-5.8.

[muokkaa] Triviaa

Lieksa on Fennoskandian alueella kauimpana merestä sijaitseva kaupunki.
Talvisin Kolin ja Vuonislahden välillä kulkee Kolin jäätie, joka on Suomen pisin yleinen jäätie.