Asevelvollisuus Suomessa

Wikipedia

Suomessa asevelvollisuus tarkoittaa miesten velvollisuutta osallistua maanpuolustukseen. Asevelvollisuudesta määrää asevelvollisuuslaki ja siviilipalveluslaki. Kysymyksessä on osa perustuslain 127§:n määräämää maanpuolustusvelvollisuutta, joka taas koskee kaikkia Suomen kansalaisia.

Asevelvollisuuspalveluksen voi suorittaa varusmiespalveluksena tai siviilipalveluksena. Vastuu asepalveluksen järjestämisestä on Puolustusvoimilla, jonka reserviin koulutetaan miehiä asevelvollisuuden avulla, joka alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää 18 vuotta, ja päättyy sen vuoden lopussa, kun mies täyttää 60 vuotta. Vastuu siviilipalveluksen järjestämisestä on Työministeriöllä. Vuosittain noin 2600 henkilöä käyttää ihmisoikeuksiin lukeutuvaa oikeutta kieltäytyä aseista ^[1] eli hakeutuu siviilipalvelukseen tai aseettomaan palvelukseen. Vuosittain noin 70 - 80 kieltäytyy asevelvollisuuspalveluksesta kokonaan. Heitä kutsutaan totaalikieltäytyjiksi. Jehovan todistajat ja ahvenanmaalaiset miehet ovat vapautettuja asevelvollisuudesta rauhan aikana. Naiset eivät ole asevelvollisia, mutta voivat hakeutua asepalvelukseen vapaaehtoisina.

Jokainen 18 vuotta täyttänyt mies – ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta – käsketään kutsuntoihin, jotka ovat ensimmäinen askel palvelukseen. Kutsunnoissa asevelvollinen määrätään yleensä vuoden tai kahden päästä alkavaan palvelukseen. Asevelvollinen voi myös vapaaehtoisena astua palvelukseen heti 18 syntymäpäiväänsä seuraavassa saapumiserässä. Kutsuntojen kautta henkilökohtaisten syiden vuoksi varusmies- tai siviilipalveluksen suorittamisen lykkäystä voi anoa aina sen vuoden loppuun asti, jona täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta.

[muokkaa] Varusmiespalvelus

[muokkaa] Aseellinen palvelus

Lääkintämiehet palvelevat yhdeksän kuukautta. Tämä lääkintämies palvelee aseellisena, mutta monet aseettoman palveluksen valinneet koulutetaan myös lääkintämiehiksi.

Aseellinen varusmiespalvelus on 180, 270 tai 362 vuorokauden mittainen. Miehistötehtäviin koulutettavat, joita on enemmistö, palvelevat pääsääntöisesti 180 vuorokautta. Erityistehtäviin koulutettavat varusmiehet palvelevat 270 (esim. lääkintämiehet ja miehistöarvossa palvelevat lääkärit) tai 362 vuorokautta (esim. BECE-kuljettajat tai panssarimiehet). Aliupseereiksi ja reserviupseereiksi koulutettavat 362 vuorokautta.

Varusmies ei voi lain mukaan valita palvelusaikaansa. Hänen mielipidettään kuitenkin kuullaan ennen erikois- tai johtajakoulutukseen määräämistä, mutta on joukko-osaston komentajan vallassa, ketkä varusmiehet määrätään palvelemaan 12 tai 9 kuukautta. On kuitenkin mahdollista hakea vapaaehtoisena eräisiin yksiköihin, joissa palvellaan pääsääntöisesti 12 kuukautta. Tällaisia ovat Laskuvarjojääkärikomppania, Ilmavoimien koulut, kansainvälinen valmiusjoukko, Merivoimien sukeltajakurssi.

Henkilöt, joilla on siviilissä hankittu erikoiskoulutus, määrätään mahdollisuuksien mukaan palvelemaan oman erikoisalansa tehtävissä. Tyypillisimmin tällaisia tehtäviä saavat lääkärit, jotka palvelevat joko varusmieslääkäreinä tai koulutetaan lääkintäupseereiksi, ja teologit, jotka palvelevat usein varusmiespappeina. Myös asesepiksi ja elektroniikka-aliupseereiksi pyritään kouluttamaan näiden tai lähialojen ammattihenkilöstöä.

[muokkaa] Aseeton palvelus

Jos asevelvollisen uskonnollinen tai eettinen vakaumus estää häntä suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa, hän voi suorittaa palveluksensa aseettomana. Aseeton varusmiespalvelus kestää 11 kuukautta. Aseettoman palveluksen suorittaneet ovat vapautettuja aseellisesta palveluksesta rauhan aikana. Aseettomana palvelevalle ei saa kouluttaa aseiden käyttöä tai käsittelyä eikä häntä saa käskeä käsittelemään ampumatarvikkeita. ^[2] Aseettoman palveluksen suorittaa vuosittain noin sata varusmiestä. Käytännössä aseettomina palvelevat varusmiehet koulutetaan lääkintämiehiksi tai muihin huollon tehtäviin. ^[3]

Todistuksena varusmiespalveluksen suorittamisesta annetaan sotilaspassi.

[muokkaa] Reservipalvelus

Varusmiespalveluksen jälkeen asevelvollisuus jatkuu reservissä. Reserviläisiä voidaan lain mukaan kutsua kertausharjoituksiin määräajaksi. Reservin kertausharjoitukset perustuvat asevelvollisuuslakiin ja ovat yhtä velvoittavia kuin varusmiespalvelus. Kertausharjoituksiin voidaan käskeä:

Miehistö 40 vrk
Erikoiskoulutettu miehistö 75 vrk
Upseerit ja aliupseerit 100 vrk

Käytännössä enimmäismäärät tulevat täyteen hyvin harvoilla, sillä Puolustusvoimien budjetti rajoittaa merkittävästi kertausharjoitettavien reserviläisten määriä. Nykyisin suurta osaa reserviläisistä ei kutsuta kertausharjoituksiin lainkaan. Toisaalta valmisteilla oleva lakimuutos mahdollistaisi 120 vrk:n palveluksen. Tulevaisuudessa näyttäisi siltä, että yhä harvemmat kertaavat yhä useammin. Pakollisten kertausharjoitusten lisäksi reserviläiset voivat palvella myös vapaaehtoisissa harjoituksissa.

[muokkaa] Täydennyskurssit reservissä

Puolustusvoimat jatkaa vuosina 2005-2006 miehistöön kuuluvien reserviläisten kouluttamista aliupseereiksi sekä reservin aliupseerien kouluttamista reservin upseereiksi osana uudistuvaa reservin koulutusjärjestelmää. Koulutukseen hyväksytään vuosittain vain muutamia kymmeniä reserviläisiä, joilla on jo sodan ajan sijoitus ylempää sotilaskoulutusta edellyttävään tehtävään.

[muokkaa] Vapaaehtoiset harjoitukset (VEH)

Vapaaehtoiset harjoitukset ovat Puolustusvoimien johtamia harjoituksia, joihin osallistuminen on vapaaehtoista ja joista ei makseta reserviläispalkkaa.

Puolustusvoimat järjestää alueellisia ja valtakunnallisia maanpuolustuskursseja avainhenkilöstölle, johon kuuluu valtion ja kuntien korkeita virkamiehiä sekä elinkeinoelämän vaikuttajia. Nämä kurssit, joiden tarkoituksena on antaa avainhenkilöstölle tietoja valtakunnan turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta, rinnastetaan pääosin vapaaehtoisiin harjoituksiin.

[muokkaa] Maanpuolustuskoulutus ry

Pääartikkeli: Maanpuolustuskoulutus ry

Maanpuolustuskoulutus (MPK) ry:n järjestämät kurssit eivät ole kertausharjoituksia. Sotilaalliset lisäkurssit ja eräät muut kurssit kuitenkin rinnastetaan kertausharjoituksiin tietyin poikkeuksin. MPK:n kurssit voivat olla myös maksullisia kurssilaisille. Käynnissä on (v. 2006) lainsäädäntötyö, joka muuttaisi MPK ry:n julkisoikeudelliseksi yhteisöksi ja siirtäisi sotilaalliset lisäkurssit selkeämmin puolustusvoimien alaiseksi toiminnaksi.

[muokkaa] Maakuntajoukot

Pääartikkeli: Aihetta käsittelee tarkemmin artikkeli Maakuntajoukot

Sotilaallista maanpuolustusta tukeva vapaaehtoinen maanpuolustus tarjoaa toimintamahdollisuuksia kansalaisille, jotka haluavat vapaaehtoisesti valmistautua maamme puolustukseen tai sen tukemiseen.

Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin kuuluvien maakuntajoukkojen organisoinnissa ja koulutuksessa sovitetaan yhteen puolustusvoimien, muiden viranomaisten, vapaaehtoisjärjestöjen ja vapaaehtoisten reserviläisten sekä muiden vapaaehtoisten kansalaisten tarpeita ja odotuksia. Tavoitteena on, että viranomaisten organisoimaa turvallisuuskoulutusta voidaan täydentää mahdollisimman tehokkaasti vapaaehtoisen koulutus- ja toimintajärjestelmän tuottamalla kansalaisten osaamisella.

[muokkaa] Rauhanturvaaja

Rauhanturvaaminen on tärkeä osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Varusmiespalvelus on rauhanturvaajaksi pääsyn edellytys.

Rauhanturvatehtäviin on mahdollisuus päästä joko hakeutumalla varusmiespalvelukseen Suomen Kansainväliseen Valmiusjoukkoon (Finnish Rapid Deployment Force) tai lähettämällä hakemus rauhanturvatehtäviin varusmiespalveluksen jälkeen. Nykyisin myös naisilta edellytetään varusmiespalveluksen suorittamista.

Rauhanturvaajilta edellytetään muun muassa hyvää fyysistä kuntoa ja terveyttä, luonteen tasapainoa, kykyä sietää henkistä painetta, yhteistoimintakykyä, kohtuullista englannin kielen taitoa sekä moitteettomia elämäntapoja. Kaikki suomalaiset rauhanturvaajat ovat vapaaehtoisia.

[muokkaa] EU:n nopean toiminnan joukot

Suomalaisia saksalais-hollantilais-suomalaisen taisteluosaston sotilaita (SA-kuva)

Pääartikkeli: Euroopan unionin taistelujoukot

Euroopan unionin nopean toiminnan joukkojen myötä Suomi osallistuu uudentyyppiseen kriisinhallintaan. EU:n taisteluosastoille suunnitellut tehtävät ovat pitkälti samoja, joita rauhanturvaajamme ovat jo YK:n ja Naton johtamissa operaatioissa vuosikausia suorittaneet. Aiempaan verrattuna oleellisia eroavaisuuksia on kolme: koulutus, varustus ja nopeus. Nopean toiminnan joukot tarjoavat EU:n puitteissa poliittisille päätöksentekijöille entistä konkreettisemmat – nopeammat – mahdollisuudet puuttua koulutetun, varustetun ja asiansa osaavan joukon toimenpitein joskus yllättäenkin ilmaantuviin ongelmatilanteisiin.

[muokkaa] Vaihtoehdot asepalvelukselle

[muokkaa] Siviilipalvelus

Pääartikkeli: Siviilipalvelus

Siviilipalvelus on perustuslain 127§:n takaama tapa suorittaa asevelvollisuus rauhan aikana vaihtoehtona varusmiespalvelukselle. Siviilipalveluksen voi suorittaa henkilö, jonka uskonnollinen tai eettinen vakaumus estää varusmiespalveluksen suorittamisen.

Siviilipalvelus koostuu kahdesta osasta: noin kuukauden pituisesta koulutusjaksosta ja noin vuoden pituisesta työpalvelusta. Koulutusjakso suoritetaan koulutuskeskuksessa, joka tällä hetkellä sijaitsee Lapinjärvellä. Työpalvelu suoritetaan valtion tai kunnan laitoksessa tai elimessä, evankelis-luterilaisessa tai ortodoksisessa kirkossa tai yleishyödyllisessä säätiössä, yhteisössä tai yhdistyksessä.

Siviilipalveluksen pituus on tällä hetkellä (vuonna 2007) 395 vuorokautta eli noin 13 kuukautta, joka on yli kaksi kertaa niin pitkä kuin varusmiesten yleisin palvelusaika ja yli puolitoistakertainen keskimääräiseen asepalvelusaikaan nähden sekä noin kuukauden pidempi kuin pisin armeijan palvelusaika. Vuonna 1998 toteutettujen varusmiespalvelusaikojen lyhennyksien yhteydessä siviilipalvelusaikaa ei lyhennetty. Useat tahot vaativatkin Suomelta lainsäädännöllisiä muutoksia aseistakieltäytyjien asemaan. ^[4]

YK:n ihmisoikeuskomitea^[5] pahoitteli 4.11.2004 julkaistussa raportissaan sitä, että oikeus kieltäytyä aseista tunnustetaan vain rauhan aikana ja että siviilipalvelus vaihtoehtona asepalvelukselle on rankaisevan pitkä. Komitea vaati Suomea takaamaan oikeuden kieltäytyä aseista sekä sodan että rauhan aikana ja lopettamaan vaihtoehtoisen siviilipalveluksen kestosta aiheutuva syrjintä sekä tiettyjä ryhmiä hyödyttävä jaottelu.

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu moitti Suomea 4.-7.6.2001 antamassaan raportissa aseistakieltäytyjien kohtelusta. Euroopan neuvoston Sosiaalisten oikeuksien komitea kiinnitti vuonna 2004 huomiota siviilipalveluksen kohtuuttomaan kestoon. Amnesty International katsoo nykyisen siviilipalveksen pituuden olevan rangaistuksenomainen ja syrjivä ja on tunnustanut vuodesta 1999 lähtien siviilipalveluksesta kieltäytyvät totaalikieltäytyjät mielipidevangeiksi. Suomea ovat aiheesta arvostelleet myös YK:n ihmisoikeustoimikunta julkilausumassaan vuonna 1998, Euroopan neuvoston ministerikomitea julkilausumassaan vuonna 1998.

[muokkaa] Totaalikieltäytyminen

Asevelvollinen, joka kieltäytyy suorittamasta varusmies- tai siviilipalvelusta, tuomitaan enintään 197 vuorokaudeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tätä kutsutaan totaalikieltäytymiseksi. Totaalikieltäytyjien motiivit teoilleen vaihtelevat. Heidät voidaan jakaa karkeasti kahteen pääryhmään: koko asevelvollisuutta vastustaviin ja siviilipalveluksen epäkohtia vastustaviin.

Totaalikieltäytyjät, jotka kieltäytyvät suoraan varusmiespalveluksesta tuomitaan rikosnimikkeellä asevelvollisuudesta kieltäytyminen, kun siviilipalvelukseen hakeneet ja siitä kieltäytyvät tuomitaan siviilipalvelusrikoksesta. Ehdottoman vankeusrangaistuksen pituus on kummassakin tapauksessa sama: puolet jäljellä olevasta siviilipalvelusajaksi muutetusta palvelusajasta. Amnesty International on pitänyt jo vuodesta 1999 lähtien suomalaisia siviilipalveluksesta kieltäytyviä totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina ja vaatii heidän vapauttamistaan. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu antoi huomautuksen seurantaraportissaan 29.3.2006 kritisoiden Suomen aseistakieltäytymislainsäädäntöä. Hän kiinnitti myös huomiota seikkaan, että edellisen raportin (syyskuu 2001) jälkeen edistystä ei ole tapahtunut. ^[6]

Totaalikieltäytymisestä langetetun vankeusrangaistuksen kokonaan suorittaminen ^[7] merkitsee käytännössä myös asevelvollisuuden suorittamista, sillä totaalikieltäytyjä vapautetaan vapautumisen yhteydessä asepalveluksesta rauhan aikana. Totaalikieltäytymisestä ei seuraa rikosrekisterimerkintää. Aseistakieltäytyjäliiton mukaan sen sijaan Supo tekee "ilmeisesti" siitä merkinnän omiin rekistereihinsä, josta saattaa olla haittaa hakiessa työpaikkaa, jossa vaaditaan luotettavuuslausunto^[8]. Muista vankeusrangaistuksista poiketen totaalikieltäytymisestä langetettu vankeusrangaistus kärsitään ns. päivästä päivään, eli yleinen "ensikertalaista" koskeva 1/2 sääntö ei päde. Myöskään muut vankila-aikaa lyhentävät poikkeussäännöt eivät ole voimassa. Totaalikieltäytyjät sijoitetaan kuitenkin yleensä avovankilaan jossa työnteko ja opiskelu on helpommin järjestettävissä.

[muokkaa] Totaalikieltäytyjiä

Iso H
Markus Drake
Jussi Hermaja^[9] (jyväskyläläinen aseistakieltäytyjä, joka haki poliittista turvapaikkaa Belgian pakolaiskomissiosta sen jälkeen, kun hovioikeus tuomitsi hänet 197 päiväksi vankeuteen. ^[10] Hakemus hylättiin ^[11])
Ville-Veikko Hirvelä
Otso Kivekäs (Aseistakieltäytyjäliiton entinen järjestösihteeri, jonka totaalikieltäytymisestä on tehty TV-dokumentti)
Juhani Palmu^[12]
Arndt Pekurinen
Erik Schüller (pasifisti ja oikeustieteen ylioppilas, joka piti vuonna 1969 Vanhalla ylioppilastalolla puheen, jossa hän kehotti kaikkia vakaumuksentutkintalautakunnan hylkäämiä paikalla olijoita kieltäytymään aseista tutkintalautakunnan päätöksestä huolimatta. Katso: Yllytysoikeudenkäynnit ^[13])
Antti Rautiainen (anarkisti ja aktivisti, joka on ollut vankilassa jätettyään maksamatta lukuisat kutsunnoista poisjäämisen takia annetut sakot)

[muokkaa] Reservinkieltäytyminen

Varusmiespalveluksen suorittanut reserviläinen voi kieltäytyä aseellisesta palveluksesta. Mikäli hänellä on tällöin voimassa oleva kertausharjoituskutsu, hänet kutsutaan viikon mittaiselle täydennyspalvelusjaksolle. Muutkin voidaan työministeriön harkinnan mukaan kutsua täydennyspalvelukseen. Täydennyspalveluksesta kieltäytyminen johtaa sakkorangaistukseen ja uuteen täydennyspalvelumääräykseen, josta kieltäytyminen johtaa jälleen sakkoihin ja niin edelleen. Periaatteessa täydennyspalvelumääräys–kieltäytyminen–sakko-uusi määräys -ketju voi jatkua, kunnes asevelvollinen täyttää 60 vuotta. Tällainen rangaistusten ketjuttaminen on Suomen lainsäädännössä harvinaista.

Reservinkieltäytyminen on yhtä peruuttamatonta kuin siviilipalvelus, eikä reservinkieltäytyjä voi halutessaan enää palata takaisin reserviin sen jälkeen kun täydennyskoulutusjakso on suoritettu. Samalla reservinkieltäytyminen estää Maakuntajoukkojen toimintaan osallistumisen.

[muokkaa] Kutsunnoista kieltäytyminen

Asevelvollisuuteen voi reagoida myös jättämällä saapumatta kutsuntoihin, mikä on lainvastaista. Tätä tapaa on kokeillut anarkisti Antti Rautiainen^[14]. Hänelle on langetettu kutsunnoista poisjäämisen takia päiväsakkoja, joiden maksamatta jättämisen takia hän on ollut vankilassa useampia kertoja. Rautiainen kieltäytyi kutsunnoista ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja lopulta yhteensä 20 kertaa. Ensimmäisen kerran hän joutui vankilaan vuonna 2001. Vuonna 2005 hänet vietiin lopulta kutsuntapaikalle poliisiautolla, ja kun hän kieltäytyi siellä astumasta sisälle, tuotiin paikalle lääkäri, joka totesi hänet käytöshäiriön takia kelpaamattomaksi palvelukseen. Rautiainen ei hyväksynyt ratkaisua, vaan pitää sitä poliittisena. Hän on myös sitä mieltä, että hänen valitsemansa kutsunnoista kieltäytyminen on hankalin tapa hoitaa asevelvollisuus.

[muokkaa] Asevelvollisuudesta vapautetut ryhmät

[muokkaa] Vapautus terveydellisestä syystä

Asevelvollinen voidaan vapauttaa palveluksesta terveydellisistä (joko fyysisistä tai psyykkisistä) syistä joko pysyvästi tai rauhan ajaksi. Ajoittain tätä vapautusta haetaan ilman selvää lääketieteellistä perustetta; julkisuudessa on esitetty väitteitä, joiden mukaan vapautuksia myönnetään kaikille sitä tarpeeksi ponnekkaasti hakeville ja sellaisille, joiden ammatti tai elämäntilanne ei salli asepalveluksen suorittamista.

Palveluksesta vapautetaan lääkärin diagnoosin perusteella. Tarvittaessa asevelvollinen voidaan määrätä lisätutkimuksiin, minkä jälkeen kutsuntalautakunta vahvistaa palveluskelpoisuusluokan. Tautiluokitus tulee puolustusvoimien tietoon ja se merkitään myös kutsuntatodistukseen. Jos asevelvollisen terveydellinen ongelma on ohimenevä, palveluskelpoisuusluokaksi määrätään E, joka tarkastetaan erikseen määrätyn ajan kuluttua. Mikäli ongelma ei parane 25. ikävuoteen mennessä, asevelvollinen siirretään luokkaan C. Asevelvollinen voidaan määrätä myös palveluskelpoisuusluokkiin C tai D jo kutsunnoissa, mikäli ongelma on luonteeltaan pysyvä. Luokkaan C sijoitetaan asevelvolliset, joiden terveydellinen ongelma on siinä määrin lievä, että kriisiaikana heidän palveluskelpoisuutensa uudelleenmäärittely saattaisi tulla kysymykseen. Luokkaan D sijoitettujen asevelvollisten kutsumista ei harkita missään tilanteessa.

Palvelustaan suorittava varusmies, jonka terveydentila on heikentynyt, vapautetaan samalla tavoin palveluksesta, mutta päätöksen tekee kutsuntalautakunnan sijasta lääkärintarkastuslautakunta.

[muokkaa] Vapautuksen asevelvollisuudesta saaneita henkilöitä

Osa henkilöistä on vapautettu fyysisen ongelman takia, osa muista syistä

Kirka^[15]
Marko Björs^[15]
Simo Frangén ^[16]
Rainer Friman^[15]
Timo Harakka
Andy McCoy^[15]
Sami Hurmerinta^[15]
Markus Kajo^[15]
Olli-Pekka Kallasvuo ^[17]
Ile Kallio^[15]
Vesa Keskinen^[15]
Tuomas Ketola ^[18]
Rele Kosunen^[15]
Sakari Kuosmanen^[15]
Alexi Laiho^[15]
Pete Lattu
Juice Leskinen^[15]
Arto Melleri^[15]
Hanno Möttölä^[15]
Neljä Ruusua (yhtyeen kaikki jäsenet)^[15]
Ari Peltonen^[15]
Pertti Salovaara^[15]
Ruben Stiller
Johnny Lee Michaels^[15]
Jorma Uotinen^[15]
Tero Vaara^[15]
Ville Valo^[15] (astma)
Ben Zyskowicz

[muokkaa] Naiset

Naisten ei tarvitse osallistua armeijaan. Jotkut feministit ovat itse tuoneet esille, että Suomen puolustusvoimat ovat tässä suhteessa miehiä syrjivä.^[19] On olemassa valtioita, kuten Israel, joissa asevelvollisuus koskee myös naisia. Naiset voivat kuitenkin Suomessa hakea vapaaehtoiseen asepalvelukseen 18–29-vuotiaina. Nainen voi hakea mihin tahansa aselajikoulutukseen ja hänet sijoitetaan parhaiten soveltuvaan tehtävään. Jos nainen ei ole keskeyttänyt asepalvelusta 45 päivän kuluessa palvelukseenastumisesta, niin häneen sovelletaan asevelvollisuuslain määräyksiä. Jotkut armeijaan menneistä naisista ovat jättäneet palveluksen kesken 45 päivän "koeajan" jälkeen, jolloin heidän on täytynyt siirtyä siviilipalvelukseen ^[20].

[muokkaa] Vapaaehtoisen asevelvollisuuden suorittaneita naisia

Sini Pöyry, moukarinheittäjä.
Outi Siimes - poliitikko (kok), joka ehdotti kansanedustajana ollessaan siviilipalveluksen pidentämistä 450 vuorokauden mittaiseksi.^[21]

[muokkaa] Ahvenanmaalaiset

Koska Ahvenanmaa on ollut 1920-luvun alusta alkaen demilitarisoitu alue, ei asevelvollisuus kosketa siellä pysyvästi asuvia. He voivat kuitenkin halutessaan suorittaa asepalveluksen aivan normaalisti (tavallisesti ruotsinkielisessä Nylands Brigadissa), joskin käytännössä vain harvat niin tekevät^[22].

[muokkaa] Jehovan todistajat

Jehovan todistajat -nimiseen uskontokuntaan kuuluvat saavat lykkäystä armeijaan astumisesta, kunnes täyttävät 28 vuotta. Uskontokuntaan kuuluminen on todistettava joka toinen vuosi korkeintaan kaksi kuukautta vanhalla todistuksella. Mikäli lykkäyksen edellytykset ovat tämän jälkeenkin vielä olemassa, vapautetaan asevelvollinen asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana.

Puolustusministeriö ilmoitti 4. joulukuuta 2006 aikeista asettaa työryhmä selvittämään Jehovan todistajien asepalveluksesta vapautuksen tarpeellisuutta. ^[23] Muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitea on kritisoinut sitä, että Jehovan todistajille myönnettyä suosituimmuuskohtelua ei ole laajennettu koskemaan muita aseistakieltäytyjäryhmiä. ^[24]

[muokkaa] Nykyjärjestelmä poliittisesti

Suomessa asepalveluksen suoritusprosentti on maailman korkeimpia, sen suorittaa yli 80% miehistä, tosin prosenttimäärä on alentunut paljon. Laajasta asevelvollisuudesta on pitkään vallinnut Suomen politiikassa lähes täysi konsensus. Viime aikoina jotkut poliitikot, esimerkiksi Osmo Soininvaara, Liisa Jaakonsaari ja Tarja Cronberg, ovat kuitenkin ehdottaneet harkittavaksi siirtymistä Ruotsin ja Norjan tapaiseen valikoivaan asepalvelukseen, jonka suorittaisi huomattavasti pienempi osa, esimerkiksi 30% miehistä ^[25]. Ajatus asevelvollisuudesta luopumisesta kokonaan ja siirtymisestä palkka-armeijaan on tullut esiin kansalaiskeskustelussa, mutta ei ole saanut merkittävää poliittista tukea.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

↑ Oikeus kieltäytyä asepalveluksesta 12.4.2006. Ihmisoikeudet.net.
↑ Asevelvollisuuslaki 15.9.1950/452 Finlex.
↑ Työryhmä esittää lukuisia muutoksia asevelvollisuuslakiin 12.4.2006. Varusmiesliitto.
↑ Aseistakieltäytyjäliitto: Linkit alkuperäislähteisiin Aseistakieltäytyjäliiton sivuilla www.aseistakieltaytyjaliitto.fi, luettu 20.3. 2007
↑ YK:n ihmisoikeuskomitea: YK:n ihmisoikeuskomitea, dokumentin kohta 14 www.unhchr.ch, luettu 20.3. 2007
↑ Lehdistötiedote 30.3.2006 12.4.2006. Aseistakieltäytyjäliitto.
↑ Vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja K.J. Lång, 1994/09 Siviilipalveluksesta annetun lain nojalla tuomitun rangaistuksen täytäntöönpano 12.4.2006. Rikosseuraamusvirasto.
↑ Aseistakieltäytyjäliitto: Perustietoa totaalikieltäytymisestä www.aseistakieltaytyjaliitto.fi, luettu 25.8. 2006
↑ http://www.hermaja.org/
↑ Turun Sanomat 5.10.2001: Aseistakieltäytyjä haki turvapaikkaa Belgiasta
↑ Lehdistötiedote 3. maaliskuuta 2004: Hermajalle kielteinen päätös turvapaikkaprosessissa
↑ Kirja "Juhani Palmu" ISBN 952-90-4779-7
↑ Sadankomitean historia
↑ Totaalikieltäytyjä Antti Rautiainen vapaalle jalalle
↑ ^15,00 ^15,01 ^15,02 ^15,03 ^15,04 ^15,05 ^15,06 ^15,07 ^15,08 ^15,09 ^15,10 ^15,11 ^15,12 ^15,13 ^15,14 ^15,15 ^15,16 ^15,17 ^15,18 ^15,19 ^15,20 Hymy -lehden artikkeli numerossa 6/1996
↑ http://www.helsinki.fi/jarj/rapi/simofr.html
↑ http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=858732
↑ Ilta-Sanomat 14. helmikuuta 2004: Tennistähti Tuomas Ketola keskeytti armeijan
↑ Tulva-lehti 4/2005, tasa-arvoministeri Tuula Haataisen haastattelu asevelvollisuudesta
↑ Ensimmäinen nainen siviilipalvelussa
↑ esim. Vaasan Ylioppilaslehti 11/1998 http://lipas.uwasa.fi/yolehti/11-98/sivarit.html
↑ Toimenpidealoite TPA 249/2001
↑ STT, Ministeriö selvittää Jehovan todistajien asevelvollisuutta 4.12.2006. Varusmiesliitto. Luettu 8.12.2006.
↑ Yhdistyneiden Kansakuntien Ihmisoikeuskomitea, Sopimusvaltioiden yleissopimuksen 40 artiklan nojalla antamien raporttien tarkastelu - Ihmisoikeuskomitean päätelmät 5.11.2004. Ulkoasiainministeriö. Luettu 14.1.2007.
↑ http://www.vihrealiitto.fi/fi/node/450

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../a/s/e/Asevelvollisuus_Suomessa_6ec1.html

Luokka: Asevelvollisuus