Charles Darwin
Wikipedia
Charles Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli brittiläinen tiedemies, joka tunnetaan evoluutioteorian kehittäjänä. Hän kuuluu historian merkittävimpiin luonnontieteilijöihin. Darwinin kehittämään luonnonvalintaan perustuvaa evoluutioteoriaa, sen kannattamista tai niillä perusteltua väitettä sanotaan darwinismiksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämäkerta
[muokkaa] Nuoruusvuodet
Darwin syntyi 12. helmikuuta 1809 Shropshiressa, Englannissa kotonaan Mount Housessa. Hän oli Robert ja Susannah Darwinin (o.s. Wedgwood) kuusilapsisen unitaristisen perheen viides lapsi ja Erasmus Darwinin sekä Josiah Wedgwoodin lapsenlapsi (ks. Darwin-Wedgwood perhe).
Charles Darwinin äiti kuoli pojan ollessa vasta kahdeksanvuotias. Charles aloitti seuraavana vuonna koulunkäyntinsä Shrewsburyn koulussa. Päätettyään koulunsa hän meni (1825) opiskelemaan lääketiedettä Edinburghin yliopistoon. Koska Darwin ei pitänyt ruumiiden leikkelystä ja leikkauksiin noina aikoina liittyvästä raakuudesta, lääketieteen opinnot jäivät taka-alalle. Sen sijaan hän osallistui toisena opiskeluvuotenaan aktiivisesti naturalistisen opiskelijajärjestön toimintaan.
Hänestä tuli innokas Robert Edmund Grantin oppilas, ja opiskellessaan hän innostui Grantin tavoin Lamarckin ja Charlesin isoisän Erasmuksen hankittuja ominaisuuksia koskevista teorioista. Darwin osallistui Firth of Fortissa Erasmuksen uraauurtaviin tutkimuksiin, joissa selviteltiin rannikolla elävien merieläinten elämänkiertoa. Näissä tutkimuksissa Grant löysi todisteita homologialle, radikaalille teorialle siitä, että kaikilla eläimillä olisi samanlaiset elimet, mutta näillä olisi vain erilaiset kompleksisuudet. Maaliskuussa 1827 Darwin esitelmöi Plinian societylle löydöistään, joiden mukaan ostereiden kuorista usein löydetyt mustat pisteet olivat erään juotikaslajin (engl. skate leech) munia. Darwin osallistui myös Robert Jamesonin luonnonhistorian kurssille, jossa hän oppi muun muassa stratigrafista geologiaa. Hän auttoi Euroopan laajimpiin kuuluvan Edinbugin yliopiston museon kokoelmien järjestämisessä.
Darwinin isä pelkäsi, että hänen toiseksi nuorimmasta lapsestaan ei tulisikaan lääkäriä vaan hulttio, ja hän lähetti Darwinin Christ's Collegeen, Cambridgeen 1827, jotta tästä tulisi kirkonmies. Alanvaihto oli luonnollinen aikana, jolloin työ anglikaanisen kirkon palveluksessa takasi kohtuullisen toimeentulon. Suurin osa Englannin naturalisteista oli kirkonmiehiä, jotka näkivät osana tehtäviään tutkia Jumalan luomakuntaa.
Cambridgessä ollessaan Darwin viihtyi paremmin ratsastuksen ja ammunnan kuin opiskelun parissa. Serkkunsa William Darwin Foxin kanssa hän syventyi kovakuoriaisten keräämiseen, he jopa kilpailivat tässä. Fox esitteli hänet kasvitieteen professori John Stevens Henslowlle, minkä jälkeen Darwin osallistui Henslown kurssille. Opetukseen osallistui 78 miestä mukaan lukien William Whewell. Darwinista tuli opettajansa lempioppilas, joka tunnettiin "miehenä joka kulkee Henslown kanssa". Kokeiden lähestyessä hän keskittyi opintoihinsa samalla kiinnostuen Paleyn teksteistä, jotka sisälsivät ajatuksen korkeamman voiman osallisuudesta luonnon suunnitteluun. Hän sai yksityisopetusta Henslowilta, joka opetti matematiikkaa ja teologiaa. Loppukokeissa tammikuussa 1831 hän loisti teologian vastauksillaan, mutta pääsi vaivoin läpi klassisista aineista, matematiikasta ja fysiikasta. Charles Darwin oli kymmenes 178 läpäisseen joukossa.
Alexander von Humboldtin selostusten perusteella Darwin halusi opiskella luonnonhistoriaa tropiikissa ja suunnitteli valmistuttuaan käyvänsä Madeiralla luokkatoveriensa kanssa. Koska Henslow tiesi, että geologian taidoille tulee olemaan käyttöä, hän esitteli Darwinin kuuluisalle geologille Adam Sedgwickille. Darwin osallistui tämän jälkeen hänen kurssilleen, ja yhteistyössä Sedgwickin kanssa hän kartoitti maakerrostumia Walesissa.
Tehtyään maakerrostutkimuksiaan Darwin sai viestin, jonka mukaan Henslow oli suositellut Darwinia herrasmiehen seuraksi Robert FitzRoylle, HMS Beaglen kapteenille, joka oli lähdössä joulukuussa kaksivuotiselle tutkimusmatkalle kartoittamaan Etelä-Amerikan rantoja, jolloin Darwinilla olisi tilaisuus toimia naturalistina. Darwinin isä vastusti matkaa ajatellen, että se olisi vain pojan ajan tuhlausta, mutta lopulta Josiah Wedgwood sai taivuteltua isän päästämään Darwinin ja maksamaan tämän tutkimusmatkan, joka lopulta venyi viisivuotiseksi.
[muokkaa] Tutkimusmatkat
Darwin sai opintonsa päätökseen, ja vuonna 1831 hän lähti maailmanympäripurjehdukselle HMS Beaglella, joka viiden vuoden pituisella matkallaan kartoitti Etelä-Amerikkaa. Ajasta nuori tukija vietti kaksi kolmasosaa maissa eri kohteissa. Matkan aikana Darwin keräsi fossiileja ja eliölajeja ja teki tulevaa työtään varten tarkkoja muistiinpanoja. Hänen onnistui löytää useita biologialle entuudestaan tuntemattomia lajeja. Hän postitti pysähdysten aikana Cambridgeen näytteitä selostuskirjeiden kera ja nämä lähetykset alkoivat kartuttaa hänen tieteellistä mainettaan kotimaassa.
The Beagle rantautui Falmouthiin 2. lokakuuta 1836 ja Darwin jatkoi välittömästi matkaa Shrewsburyyn, jonne saapui kaksi päivää myöhemmin. Hän yllätti perheensä, joka ei tiennyt matkaajan saapumisesta etukäteen.
Palattuaan Englantiin 1836 Darwin alkoi toden teolla tutkia matkan aikana tekemiään löytöjä. Hän huomasi, että lajeissa ja fossiileissa, joita hän oli löytänyt eri Galapagos-saarilta, oli selkeitä eroja asuinsaaren mukaan. Esimerkiksi kilpikonnat ja darwininsirkut muistuttivat hyvin paljon toisiaan, mutta ne olivat esimerkiksi erikoistuneet syömään eri ravintoa eri saarilla. Tästä Darwin sai kipinän evoluutioteorian kehittämiselle.
[muokkaa] Viimeiset vuodet
Toiveensa mukaisesti Darwin haudattiin Westminster Abbeyhyn, William Herschelin ja Isaac Newtonin lähelle.
[muokkaa] Evoluutioteoria
Darwinin teos Lajien synty ("On the Origin of Species") oli ilmestyessään 1859 erittäin kiistanalainen teos, eivätkä kreationistit hyväksy sitä täysin vieläkään. Nykyään evoluutioteoria on tiedepiireissä yleisesti hyväksytty paradigma.
Lajien synty käsitteli pelkästään eläinten ja kasvien evoluutiota. Ihmisen evoluutiota Darwin tutki vuonna 1871 julkaistussa kirjassa Ihmisen polveutuminen ("Descent of Man").
Vaikka evoluutioteoriaa onkin käytetty tukemaan ateismia ja materialismia, Darwin itse ei ajanut tällaista agendaa. Esimerkiksi Lajien synty päättyy seuraaviin sanoihin:
- Jotakin suurenmoista on siinä ajatuksessa, että Luoja on puhaltanut elämän ja sen voimat aluksi vain muutamiin harvoihin tai yhteen ainoaan muotoon ja että kiertotähtemme kiertäessä rataansa järkähtämättömän painolain mukaisesti tuosta yksinkertaisesta alusta on kehittynyt ja edelleen kehittyy mitä kauneimpia ja ihmeellisimpiä muotoja.
[muokkaa] Darwin ja rotusyrjintä
Viktoriaaniselle ajalle tyypillisesti Darwin uskoi, että ihmisrotujen välillä on luonnonvalinnan takia eroja henkisissä ja älyllisissä ominaisuuksissa. Tätä on käytetty hyväksi rotuoppien kehittämisessä ja perustelussa. Itse asiassa hän jopa totesi kirjassaan Lajien synty, että ihmisrotujen väliset eroavaisuudet ovat niin suuria, että missä muussa eläimessä hyvänsä sellaisten esiintyminen johtaisi niiden luokittelemiseen eri lajeiksi.
[muokkaa] Muuta
Suomessa hyvin harvinainen kämmekkä on kasvi, jonka vuoksi Charles Darwin joutui naurunalaiseksi. Hänen mukaansa tähtikämmekän (Angraecum sesquipedale) pölyttäjäksi täytyi löytyä hyönteinen, jonka kärsä olisi yhtä pitkä kuin kukan lähes 30 senttimetrin mittainen kannus. Silloiset luonnontieteilijät nauroivat moiselle päättömyytenä pitämälleen teesille. Evoluutioteorian kehittelijä ei kuitenkaan luopunut väitteestään: miten kämmekän muuten voisi mikään pölyttää? Parikymmentä vuotta Darwinin kuoleman jälkeen hyönteinen löytyi: Xanthopan morgani -kiitäjä, jonka imukärsä todella ylettää kannuksen pohjalle asti. Yöperhonen sai lisänimen praedicta, joka merkitsee ennustettua. [1]
Evoluutiobiologian harrastajat ja muut Darwinin ystävät eri puolilla maailmaa ovat alkaneet viettää tiedemiehen syntymäpäivää 12. helmikuuta erityisenä Darwin-päivänä (Darwin Day).
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Darwinin koko tuotanto (englanniksi)
- Galápagossaaret(englanniksi)
- Suomen Darwin-seura
- Galapagos (englanniksi)
- Darwin Day (englanniksi)
