Diktatuuri
Wikipedia
| Hallitusmuodot |
|---|
|
Tämä artikkeli on osa |
|
| muokkaa |
Diktatuuri määritellään joko yksipuoluejärjestelmäksi tai henkilödiktatuuriksi, joka tarvitsee vallassa pysyäkseen laajaa poliisi- tai sotilaskoneistoa. Diktaattori on joko määräajaksi asetettu ja rajattomilla valtuuksilla varustettu muinaisroomalainen virkamies tai kuten yleensä nykyisin, rajattoman vallan haltija diktatuurissa. Nykyaikana sillä tarkoitetaan järjestelmää, jossa vain henkilö tai puolue päättää asioista ja pyrkii estämään toisinajattelijoiden ja kilpailijoiden pääsyn valtaan.
Roomassa diktaattori asetettiin määräajaksi esim. vaaran uhatessa. Diktatuurin etuja päätöksentekomuotona ovat nopeus ja joustavuus, kun taas esimerkiksi demokratia on suhteellisen hidasta ja raskasta.
Valistuneen diktatuurin teorian ensimmäisiä määrittäjiä oli englantilainen filosofi Thomas Hobbes, jonka mukaan valistuneen diktaattorin tai monarkin tehtävä oli luoda väkivaltakoneiston avulla järjestystä luonnontilassa vallitsevaan kaikkien sotaan kaikkia vastaan (bellum omnium contra omnes).
Diktatuurissa ei ole mitään takeita siitä, että diktaattori tekisi "oikeita" päätöksiä. Täydellinen vapaus, joka viisaan ja kansan parasta ajavan ihmisen käsissä saattaa olla etu (ns. valistunut diktatuuri), mutta muuttuu kansan tahdosta välittämättömän tai typerän henkilön käsissä taakaksi. Vaikka vahinko on korjattavissa, yksittäisen henkilön kohdalla se on aina lopullinen. Lisäksi yleisesti ajatellaan, että valta korruptoi.
Demokratiassa monet kansalaiset yhdessä voivat äänestää hallitsijasta. Vaikka päätökset eivät aina olisikaan kansan kannalta parhaita, tämä on kuitenkin se hinta, jonka tämän järjestelmän jatkuvuudesta sen kannattajat näkevät parhaaksi maksaa. Tällaisessa asiassa voitaisiin nähdä kansan kannalta parempiakin päätöksiä, mutta demokratiassa niiden syntyminen on lähes mahdotonta. Toisaalta asian tekee huomattavasti moniulotteisemmaksi se, että "kansan etu" tai "kaikkien paras" ei ole vallan yksinkertainen käsite, vaan sen määritteleminen on väistämättä subjektiiviselle pohjalle rakentuvaa.
Katso myös käsitteet autoritaarinen, poliisivaltio ja totalitarismi.
