Kadonneen aarteen metsästäjät

Wikipedia

Kadonneen aarteen metsästäjät Raiders of the Lost Ark
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Ensi-ilta	12. kesäkuuta 1981
Ohjaus	Steven Spielberg
Käsikirjoitus	George Lucas Philip Kaufman
Pääosissa	Harrison Ford Karen Allen Paul Freeman Ronald Lacey John Rhys-Davies
Sävellys
Tuotanto	George Lucas Howard G. Kazanjian Frank Marshall Robert Watts
Elokuvayhtiö	Paramount Pictures Lucasfilm Ltd.
Kesto	115 minuuttia
Kieli	Englanti
Budjetti
Ikäraja Suomessa	K-15
Jatko-osa(t)
IMDb
Elonet

Kadonneen aarteen metsästäjät on vuonna 1981 ilmestynyt yhdysvaltalainen seikkailuelokuva, jonka on ohjannut Steven Spielberg ja käsikirjoittanut George Lucas. pääosissa esiintyvät Harrison Ford, Karen Allen, Paul Freeman, Roland Lacey ja John Rhys-Davies. Vuoden 2003 DVD-julkaisun myötä elokuva tunnetaan myös nimellä Indiana Jones ja kadonneen aarteen metsästäjät.

Kadonneen aarteen metsästäjät on Indiana Jones -elokuvasarjan ensimmäinen osa. Steven Spielbergin ja George Lucasin aikeina oli tehdä sarjakuvatyylinen seikkailuelokuva, jossa olisi paljon nopeatempoisia toimintakohtauksia, humoristisia tilanteita ja näyttäviä erikoistehosteita. Elokuvasta tuli nopeasti valtavan suosittu, ja se voittikin vuoden 1982 Oscar-gaalassa neljä Oscar-palkintoa. Elokuvalle myös tehtiin kaksi jatko-osaa, Indiana Jones ja tuomion temppeli ja Indiana Jones ja viimeinen ristiretki. Tällä hetkellä on myös suunnitteilla neljäs Indiana Jones -elokuva, jonka ensi-illan ajankohdaksi on määritelty vuoden 2008 toukokuu.

Sisällysluettelo 1 Tuotanto 2 Juoni 3 Rooliluettelo 4 Triviaa 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Tuotanto

Kadonneen aarteen metsästäjien tuotanto sai alkunsa, kun Steven Spielberg ja George Lucas olivat matkustaneet lomailemaan Havaijille hieman ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan ensi-illan jälkeen. Havaijilaisella hiekkarannalla Spielberg kertoi Lucasille, että hän olisi halunnut ohjata James Bond -elokuvan, mutta hahmon tekijänoikeudet omistanut EON Productions -elokuvayhtiö ei antanut hänelle lupaa. Tällöin Lucas muisti pitkäaikaiset haaveensa ohjata modernisoitu versio 1930- ja 1940-lukujen klassisista seikkailuelokuvista, joita hän ja Spielberg olivat nähneet lapsuudessaan. Lucas sanoi Spielbergille, että oli keksinyt "Bondia paremman hahmon", seikkailija-arkeologi Indiana Smithin. Spielberg innostui ideasta, ja niinpä kaksikko alkoi valmistelemaan elokuvan tuotantoa.

Haastavinta oli hankkia elokuvan pääosaroolin esittäjä. Spielberg olisi halunnut pääosaan Harrison Fordin, koska hän on vaikuttunut Fordin roolisuorituksesta Han Solona Lucasin Tähtien sota -elokuvissa. Lucas kuitenkin vastusti ajatusta, koska hän ei halunnut Fordista näyttelijää, joka "esiintyisi kaikissa hänen elokuvissaan". Lucas halusi vähemmän tunnetumman näyttelijän, joten hän ja Spielberg päätyivät lopulta Tom Selleckiin. He tarjosivat Selleckille pääosaroolia, mutta Selleck oli lupautunut esiintymään Magnum P.I -televisiosarjassa. Nick Nolte, Gene Hackman ja Tim Matheson olivat myös ehdokkaina pääosarooliin, mutta lopulta Lucas joutui taipumaan Spielbergin suostuttelujen edessä ja valitsi Fordin esittämään seikkailija-arkeologia, jonka sukunimi vaihdettiin Smithistä Jonesiksi. Ford valittiin esittämään Indiana Jonesia vain kolme viikkoa ennen kuvausten alkamista.

Kadonneen aarteen metsästäjien kuvauspaikkoina toimivat Englanti, Havaiji, Tunisia ja Yhdysvallat. Tanisiin sijoittuvat kohtaukset kuvattiin Kairouanin lähettyvillä, eteläamerikkalainen temppeli, Sielujen kaivo ja Marion Ravenwoodin kapakka Elsteenin studioilla, Washington D.C. -kohtaukset San Fransiscossa, Marshallin yliopisto Stocktonissa ja muutamat ulkoilmakohtaukset Kauailla. Elokuvan kuvaukset kestivät vain 73 vuorokautta, mikä johtui pitkälti elokuvan suoraviivaisesta ja vähän päähenkilöitä sisältävästä tarinasta.

Koska elokuvan tapahtumat sijoittuivat vuodelle 1936, Tunisiassa kuvatuissa kohtauksissa ilmeni ongelmia, kun Sallahin kotitalon parvekkeelta avautuvaa näköalaa kuvattiin: koska 1930-luvulla ei ollut televisioita, kuvausryhmä joutui poistamaan talojen katoillta noin 2000 televisioantennia. Lisäksi osa näyttelijöistä ja kuvausryhmän jäsenistä sairastui pilaantuneen ruuan seurauksena punatautiin, mukaan lukien Harrison Ford. Fordin sairastuminen aiheutti vaikeuksia kuvausaikataulussa, sillä kohtauksesta, jossa Indiana Jones kohtaa arabimiekkamiehen, suunniteltiin pitkää ja monimutkaista toimintakohtausta. Fordin sairastumisen johdosta Spielberg kuitenkin päätti, Fordin ehdotuksesta, että Indiana Jones yksinkertaisesti ampuu miekkamiehen.

Elokuvan aloituskohtauksessa nähdyn temppelin lavasteissa käytettiin sataa elävää lintuhämähäkkiä. Yksi hämähäkeistä putosi ja kuoli, minkä vuoksi elokuvan lopputeksteissä ei ole "yhtään elämiä ei vahingoitettu tuotannon aikana" -huomautusta. Kuuluisaa kohtausta, jossa Indiana Jones juoksee vierivää kivikuulaa karkuun, jouduttiin kuvaamaan kymmenen kertaa peräkkäin kunnes Spielberg oli tyytyväinen lopputulokseen. Kivikuula-ansa itse asiassa pohjautui sarjakuvataiteilija Carl Barksin, jonka Aku Ankka -tarinoita Lucas lapsuudessaan luki, klassikkoseikkailussa Sunien seitsemän kaupunkia nähtyyn samanlaiseen ansaan. Kadonneen aarteen metsästäjät oli Alfred Molinan, joka esitti elokuvassa petollista Satipo-opasta, elokuvadebyytti.

Sielujen kaivo toteutettiin elokuvalavasteilla, joihin tuotiin noin 6000 elävää käärmettä. Spielbergin mielestä tämä ei ollut tarpeeksi, joten erikoistehostemiehet asettivat käärmeiden sekaan naamioituja muoviputkia. Kohtauksessa, jossa Indiana tuijottaa egyptinkobraa, Harrison Fordin ja käärmeen välillä oli todellisuudessa ohut lasiseinä. Lasiseinästä aiheutunut heijastuma näkyi elokuvan teatteriversiosta ja VHS-julkaisuissa, mutta DVD-versiossa virhe on digitaalisesti korjattu.

Elokuvassa on muutamia yhteyksiä George Lucasin Tähtien sota -elokuviin. Kanjoni, jossa Indiana Jones uhkaa tuhota liitonarkin singolla, käytettiin myös alkuperäisen Tähtien sota -elokuvan kohtauksessa, jossa jawat kaappaavat R2-D2:n. Mielenkiintoisena yksityiskohtana R2-D2:n ja C-3PO:n voi nähdä Sielujen kaivon hieroglyfeissä. Elokuvan näyttelijöistä Harrison Ford, William Hootkins ja Michael Sheard olivat esiintyneet Tähtien sota -elokuvissa.

[muokkaa] Juoni

Kadonneen aarteen metsästäjien juoni sijoittuu vuodelle 1936. Indiana Jones on matkustanut Etelä-Amerikan sademetsiin löytääkseen muinaisen temppelin, jossa säilytetään kultaista hedelmällisyyspatsasta. Hän saapuu temppeliin Satipo-nimisen oppaan kanssa ja selviytyy monista ansoista, minkä jälkeen hän löytää patsaan. Satipo kuitenkin varastaa sen ja jättää Indianan kuolemaan ansaan, jonka laukaisi patsaan poistaminen säilytyspaikaltaan. Indiana kuitenkin selviytyy ansasta ja löytää nuoliansaan lävistyneen Satipon ruumiin. Hän ottaa patsaan takaisin itselleen ja pakenee valtaisaa kivikuulaa, mutta temppelistä poistuttuaan hän kohtaa arkkivihollisensa Rene Belloqin, joka paikallisten hovito-intiaanien avustuksella varastaa patsaan. Indiana onnistuu kuitenkin pakenemaan hovitoja vesitasolla.

Indiana palaa takaisin Yhdysvaltoihin opettamaan historiaa Marshallin yliopiston lehtorina. Hänen ystävänsä Marcus Brody saapuu oppitunnin jälkeen Indianan luokkahuoneeseen ja kertoo, että Yhdysvaltain armeijaa edustavat eversti Musgrove ja majuri Eaton haluavat tavata heidät. Upseerit kertovat, että Yhdysvaltain armeijan tiedustelupalvelu on onnistunut kaappamaan saksalaisen lennätinviestin, jossa mainitaan Indianan vanha ystävä, professori Abner Ravenwood. Viestissä mainitaan myös liitonarkki—Raamatun vanhassa testamentissa kuvattu juutalaisten pyhä arkku, jossa säilytettiin Mooseksen Jumalalta saamia laintauluja. Adolf Hitler haluaa löytää arkin, koska sen voimat voisivat tehdä natsi-Saksan armeijasta voittamattoman. Natsit uskovat, että professori Ravenwood omistaa "Ran sauvana" tunnetun esineen nupin. Nupin avulla voidaan selvittää arkin tarkka olinpaikka. Arkin löytämiseksi natsit ovat aloittaneet massiivisen, arkeologisen kaivausoperaation Egyptissä sijaitsevan Tanisin rauniokaupungin lähettyvillä.

Indiana lentää Nepaliin ja saapuu professori Ravenwoodin Marion-tyttären omistamaan kapakkaan. Marion kertoo, että hänen isänsä on kuollut, eikä hän suostu luovuttumaan Ran sauvan nuppia. Indiana poistuu kapakasta, mutta Gestapo-agentti Arnold Toht kätyreineen ilmaantuu paikalle ja yrittää kiduttaa Marionia saadakseen nupin. Indiana kuitenkin pelastaa Marionin, ja kaksikko taistele kapakassa Tohtin kätyreitä vastaan. Tulitaistelun aikana kapakka kuitenkin leimahtaa liekkeihin ja palaa maan tasalle. Tehtävässään epäonnistunut Toht pakenee ja Indiana matkustaa Marionin kanssa Kairoon.

Kairossa kaksikko kohtaa Indianan vanhan ystävän Sallahin, joka kertoo, että natsit ovat palkanneet Belloqin johtamaan Tanisin kaivausoperaatiota. Myöhemmin Indiana ja Marion vierailevat Kairon basaarialueella, mutta natsien värväämät miekkamiehet hyökkäävät heidän kimppuunsa. Natsit kidnappaavat Marionin ja vievät hänet kuorma-autoon. Indiana ampuu kuorma-auton kuljettajan, mutta samalla auto kaatuu ja räjähtää kappaleiksi. Indiana uskoo Marionin kuolleen räjähdyksessä ja murheen murtamana saapuu majataloon, jossa hän kohtaa Belloqin. Belloq kertoo Indianalle näkemyksiään arkista, mutta kun Indiana uhkaa ampua Belloqin, hän joutuu kilpailijansa henkivartijoiden piirittämäksi. Sallah lapsineen kuitenkin onnistuu pelastamaan Indianan hengen.

Indiana ja Sallah aloittavat arkin etsinnän saatuaan selville, että natsit ovat tehneet virheen ja kaivavat väärästä paikasta. He soluttautuvat natsien kaivaustyömaalle ja saavat selville arkin oikean olinpaikan käyttämällä Ran sauvan nuppia. Indiana saa myös selville, että Marion onkin hengissä ja häntä pidetään vankina teltassa natsien kaivaustyömaalla. Kaivaustyömaalta Indiana ja Sallah löytävät myrkkykäärmeiden asuttaman Sielujen kaivon, jossa arkkia säilytetään. He onnistuvat hakemaan arkin, mutta Belloqin ja eversti Dietrichin johtamat sotilaat kuitenkin saapuvat paikalle, varastavat arkin ja jättävät Indianan ja Marionin Sielujen kaivoon. Natsit päättävät kuljettaa arkin Berliiniin lentokoneen avulla.

Indiana ja Marion pakenevat Sielujen kaivosta ja huomaavat lentokoneen, jolla natsit suunnittelevat kuljettavansa arkin. He yrittävät estää koneen lähdön, mutta Indiana joutuu nyrkkitaisteluun lihaksikasta sotilasta vastaan ja Marion tappaa suuren joukon sotilaita lentokoneen konetykillä. Indianaa vastaan taistelevat sotilas silpoutuu kappaleiksi osuttuaan lentokoneen propelliin, ja läheisestä rekasta vuotava polttoaine leimahtaa liekkeihin. Indianan ja Marionin paetessa lentokone tuhoutuu räjähdyksessä ja natsit vievät arkin kuorma-autoon.

Indiana varastaa hevosen ja pitkän takaa-ajon jälkeen hän onnistuu kaappaamaan liitonarkkia kuljettavan kuorma-auton. Hän saapuu Kairon satama-alueelle ja hyvästelee Sallahin, minkä jälkeen hän lähtee Marionin kanssa Bantu Wind -nimisellä rahtilaivalla. Laivamatka Englantiin kuitenkin keskeytyy, kun Belloqia, Dietrichia ja Tohtia kuljettava saksalainen sukellusvene pysäyttää rahtilaivan. Natsisotilaat nousevat laivaan, kaappavat arkin ja vangitsevat Marionin. Indiana seuraa sukellusvenettä sitomalla ruoskansa sen periskooppiin. Sukellusvene saapuu nimettömällä Välimeren saarella sijaitsevaan salaiseen tukikohtaan, jossa Indiana naamioituu natsisotilaaksi. Kun natsit kuljettavat arkkia syrjäisessä kanjonissa, Indiana ilmestyy ja uhkaa tuhota arkin singolla, mikäli Marionia ei vapauteta. Belloq kuitenkin onnistuu suostelemaan kilpailijansa antautumaan.

Indiana ja Marion sidotaan paaluun ja pakotetaan katsomaan natsien rituaalia, jossa Belloq avaa arkin nähdäkseen juutalaisten laintaulut. Natsien suureksi hämmästykseksi arkin sisällä on pelkästään valkeaa hiekkaa. Yhtäkkiä arkki alkaa humisemaan ja sen sisältä ilmestyy salaperäisiä henkiä. Pian arkista purkautuu energiasäteitä, jotka tappavat sotilaat. Samanaikaisesti Belloqin pää räjähtää kappaleiksi, Dietrich kuivuu kuin rusina ja Tohtin iho sulaa pois. Tulimyrsky puhdistaa alueen natsien ruumiista ja arkki sulkeutuu itsestään. Indiana ja Marion selviytyvät hengissä, sillä he eivät katso rituaalia, vaan pitävät silmänsä kiinni.

Indiana ja Marion matkustavat takaisin Yhdysvaltoihin arkin kanssa. Vaikka eversti Musgrove ja Majuri Eaton vakuuttavatkin, että armeijat "huippumiehet" tutkivat liitonarkkia, todellisuudessa arkki laitetaan puulaatikkoon ja sijoitetaan valtaisaan varastorakennukseen lukemattomien samalaisten puulaatikoiden sekaan.

[muokkaa] Rooliluettelo

[muokkaa] Triviaa

• Elokuvassa Marcus Brody väittää, että Raamatun mukaan arkki kykeni tuhoamaan kokonaisia vuoria ja kaupunkeja. Todellisuudessa Raamatussa ei ole tällaista mainintaa liitonarkista, lukuun ottamatta Jerikon muurien sortumista.
• Karen Allen vihasi Marion Ravenwoodin roolia, koska hän piti sitä nöyryyttävänä.
• Arnold Tohtin, Ronald Laceyn esittämän silmälasipäisen natsiagentin, nimeä ei lausuta kertaakaan elokuvan aikana.
• Elokuvassa on muutamia cameo-roolisuorituksia:
  • Erikoistehostepaja Industrial Light and Magicin johtaja Dennis Muren esiintyy Indiana Jonesia sanomalehden takaa katselevana natsivakoojana lentokoneessa.
  • Stunttikoordinaattori Glenn Randall Jr. nähdään Flying Wing -lentokoneen mekaanikkona.
  • Tuottaja Frank Marshall esittää Flying Wing -lentokoneen lentäjää.

• Tohtin nimen alun perin piti olla "Belzig". Alun perin hahmon piti kuolla putoamalla rotkoon, mutta käsikirjoitusta muutettiin viime hetkellä, ja lopullisessa versiossa Toht kuoleekin Belloqin avattua arkin.
• Elokuvan loppupuolella Indiana Jones uhkaa tuhota liitonarkin singolla, mutta todellisuudessa sinko kehitettiin toisessa maailmansodassa, vasta vuosia elokuvan tapahtumien jälkeen. Lisäksi Indianan käyttämä sinko on neuvostoliittolainen RPG-7, joka otettiin käyttöön vasta vuonna 1961.
• Goblerin, Dietrichin ja Tohtin kuolinkohtaukset leikattiin pois saksalaisesta televisioversiosta liian väkivaltaisina.
• Elokuvaan suunniteltiin monia toimintakohtauksia, joita ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Näitä kohtauksia kuitenkin käytettiin myöhemmin Tuomion temppelissä. Esimerkkinä alkuperäisessä käsikirjoituksessa Indiana ja Marion käyttävät liitonarkin avaamisen aiheuttamaa sekaannusta hyväkseen ja pakenevat arkin kanssa kaivosvaunulla; kohtausta käytettiin myöhemmin Tuomion temppelin lopussa.
• Urbaanin huhun mukaan alkuperäisessä teatterilevityksessä lopputekstien jälkeen näytettiin vielä kun arkkilaatikossa olevat U.S. Army Intelligence -merkinnät palavat mustiksi natsihakaristin tavoin. Tälle ei ole löytynyt mitään todisteita.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Arvostelut.net | Kadonneen aarteen metsästäjät
• IndyVille | Kadonneen aarteen metsästäjät
• Virallinen kotisivusto (englanniksi)