Kyrillinen kirjaimisto

Wikipedia

Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Nykytilanne
3 Aakkostot
4 Katso myös

[muokkaa] Historia

Vuonna 863 hengellisissä asemissa olevat veljekset Kyrillos ja Methodios saivat Bysantin hallitsijalta käskyn standardoida senaikaisille slaavilaisille kielille tai murteille yhteisen kirjoitusjärjestelmän. Tämän tuloksena kehittyi glagoliittinen kirjaimisto, ja myöhemmin otettiin käyttöön tätä ja kreikkalaista kirjaimistoa sekoitettuna – yhä Kyrilin nimeä kantava – kyrillinen kirjaimisto. Venäjäksi sitä kutsutaan nimellä kirillitsa (кириллица) ja ukrainaksi kyrylytsja (Кирилиця).

[muokkaa] Kirkkoslaavi

Muinaiskirkkoslaavin kirjaimisto on vanhin kyrillisistä kirjaimistoista ja se on peräisin 900-luvulta. Siihen kuuluu 43 kirjainta.

[muokkaa] Kyrillinen kirjaimisto vuodelta 1708

Vuoteen 1708 mennessä kirjaimisto on kehittynyt paljon ja kirjainten määrä on vähentynyt 34:ään.

[muokkaa] Venäjän kirjaimisto

Nykyvenäjän kirjaimisto perustuu suurelta osin vuoden 1708 kyrilliseen kirjaimistoon.

[muokkaa] Nykytilanne

Kyrillistä kirjaimistoa käytetään nykyään monien slaavilaisten sekä Venäjällä ja lähialueilla puhuttavien uralilaisten ja altailaisten kielten kirjoittamiseen. Kyrillistä kirjaimistoa käyttäviä slaavilaisia kieliä ovat venäjä, ukraina, valkovenäjä, bulgaria, makedonia, serbia ja kirkkoslaavi. Kyrillista kirjaimistoa käyttäviä uralilaisia kieliä ovat mm. ersä, mokša, niittymari, vuorimari, komi, komipermjakki, udmurtti, kildininsaame ja nenetsi. Altailaisista kielistä kyrillista kirjaimistoa käyttävät mm. kazakki ja mongoli.

[muokkaa] Aakkostot

Kyrillistä kirjaimistoa käyttävien kielten aakkostot poikkeavat toisistaan hiukan.

Kyrillisten aakkosten ominaisuus on, että kursiivi eroaa joidenkin kirjainten kohdalla normaalista kirjainlajista. Tämä voi olla hankalaa lukijalle, joka on oppinut vain pystyt aakkoset:

Аа Бб Вв Гг Дд Ее Ёё Жж Зз Ии Йй Кк Лл Мм Нн Оо Пп Рр Сс Тт Уу Фф Хх Цц Чч Шш Щщ Ъъ Ыы Ьь Ээ Юю Яя

Аа Бб Вв Гг Дд Ее Ёё Жж Зз Ии Йй Кк Лл Мм Нн Оо Пп Рр Сс Тт Уу Фф Хх Цц Чч Шш Щщ Ъъ Ыы Ьь Ээ Юю Яя

Käsin kirjoitettu teksti muistuttaa kursiivia:

[muokkaa] Venäläinen aakkosto

Venäjän kirjoitukseen käytetään nykyään seuraavia kirjaimia:

А	Б	В	Г	Д	Е	Ё	Ж	З	И	Й
К	Л	М	Н	О	П	Р	С	Т	У	Ф
Х	Ц	Ч	Ш	Щ	Ъ	Ы	Ь	Э	Ю	Я

Oikeinkirjoitus uudistettiin 1918. Painomerkit, joita käytetään mm. oppikirjoissa, eivät sisälly Unicodeen. Wikipediassa on käytetty joissain nimissä Unicoden irtonaista aksenttimerkkiä. Unicodesta puuttuu lisäksi mm. modernissa kirkkoslaavissa käytettyjä merkkejä.

[muokkaa] Ukrainalainen aakkosto

А	Б	В	Г	Ґ	Д	Е	Є	Ж	З	И
І	Ї	Й	К	Л	М	Н	О	П	Р	С
Т	У	Ф	Х	Ц	Ч	Ш	Щ	Ю	Я	Ь

Lisäksi Ґ, ґ (1991 uudistuksen jälkeen) Г:n ja Д:n välissä, joka lausutaan kuten venäjän Г. Kirjainta ei käytetty Neuvosto-Ukrainassa vuoden 1933 jälkeen ja se puuttuu useista kirjaimistoista ja tietokoneista.
Е:n nimi on "E", Ё:ta ei ole. Lisäksi Є, є Е:n ja Ж:n välissä.
Kirjainta Э, э ei käytetä
И lausutaan eri tavoin ja sen nimi on "Y", samoin Й on "Lyhyt-Y". Niiden välissä ovat kirjaimet І, і ja Ї, ї, jotka näyttävät latinalaiselta I:ltä.
Ы:tä ei käytetä.
Kovan merkin tilalla käytetään heittomerkkiä.

[muokkaa] Valkovenäläinen aakkosto

I näyttää enemmän latinalaisten aakkosten I:ltä.
Lisäksi lyhyt-U (Ў, ў)
Щщ ei ole käytössä
Kovan merkin tilalla heittomerkki.

[muokkaa] Bulgarialainen aakkosto

Kovalla merkillä on äännearvo

[muokkaa] Serbialainen aakkosto

Аа	Бб	Вв	Гг	Дд	Ђђ	Ее	Жж	Зз	Ии
Јј	Кк	Лл	Љљ	Мм	Нн	Њњ	Оо	Пп	Рр
Сс	Тт	Ћћ	Уу	Фф	Хх	Цц	Чч	Џџ	Шш

Moderni serbia 1800-luvulta lähtien:

Lyhyen I:n tilalla Ј, ј, joka lausutaan /j/.
Kirjain Е lausutaan /ɛ/ ja sen nimi on "E".
Ei kirjaimia Ё, Э, Й
Д:n ja Е:n välissä kirjain Ђ, ђ
И:n ja К:n välissä kirjain Љ, љ
Н:n ja О:n välissä kirjain Њ, њ
Т:n ja У:n välissä kirjain Ћ, ћ
Ч:n ja Ш:n välissä kirjain Џ, џ
Ш on viimeinen kirjain

[muokkaa] Makedonialainen aakkosto

Kuten serbian aakkosto, mutta:

Käyttää lisäkirjaimia Ѕѕ; Ѓѓ ja Ќќ.

[muokkaa] Katso myös

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../k/y/r/Kyrillinen_kirjaimisto.html

Luokka: Kirjoitusjärjestelmät