Udmurtit

Wikipedia

udmurtit


Kokonaismäärä	642 000 (2002)
Pääasiallinen asuinalue	Udmurtia
Kieli (kielet)	udmurtti
Uskonto (uskonnot)	ortodoksisuus

Udmurtit ovat suomensukuinen kansa Itä-Euroopassa pääasiassa Venäjän federaatioon kuuluvassa Udmurtian tasavallassa, mutta myös Tatarstanissa, Baškiriassa, Marin tasavallassa, Kirovin alueella ja Permin aluepiirissä.

Udmurteja kutsutaan yhdessä komien kanssa permiläisiksi kansoiksi.

[muokkaa] Kieli ja kulttuuri

Udmurtit puhuvat suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluvaa udmurttia. Uskonnoltaan he ovat pääasiassa ortodoksikristittyjä, mutta vanhasta udmurtien omasta uskonnosta on myös säilynyt piirteitä nykypäivään. Perinteisesti udmurttiyhteisö on matriarkaalinen.

[muokkaa] Määrä

Vuonna 2002 suoritetun Venäjän federaation väestönlaskennan mukaan udmurteja oli 636 906. Neuvostoliitossa vuonna 1989 suoritetun väestönlaskennan mukaan udmurteja oli 746 562 ja vuonna 1926 514 369^[1] (mukaan luettuna bessermannit 10 035). Venäjän keisarikunnassa vuonna 1897 suoritetun väestönlaskennan mukaan udmurteja oli 420 976^[1].

Udmurtien osuus Udmurtian väestöstä oli vuonna 1926 404 807 (53,5 prosenttia väestöstä)^[1], vuonna 1989 31 prosenttia ja vuonna 2002 29,3 prosenttia. Kaikista maailman udmurteista asuu Udmurtiassa noin 67 prosenttia^[2].

Maa/alue	Udmurteja	Tieto vuodelta	Osuus väestöstä	Lähde
Udmurtia	460 584	2002	29,3 %	^[3]
Permin aluepiiri	26 471	2002	0,9 %	^[3]
Tatarstan	24 207	2002	0,6 %	^[3]
Baškortostan	22 625	2002	0,6 %	^[3]
Kirovin alue	17 952	2002	1,2 %	^[3]
Sverdlovskin alue	17 930	2002	0,4 %	^[3]
Venäjän federaatio yhteensä	636 906	2002	0,4 %	^[3]
Ukraina	4 712	2001	0,01 %	^[4]

[muokkaa] Nimitys

Udmurteja on aiemmin kutsuttu myös votjakeiksi venäjänkielisen niittykansaa tarkoittavan sanan mukaan. Tataarit puolestaan ovat käyttäneet heistä nimeä ar, josta myös venäjän kielessä ennen votjakki sanaa käytössä ollut ary on lainattu^[1]. Udmurtin kielen eri murteissa esiintyvät kansan nimestä muodon udmurt (удмурт) lisäksi myös muodot udmort (удморт), ukmort (укморт) ja utmort (утморт). Komit ovat käyttäneet udmurteista aikaisemmin nimeä vot-ud^[1].

[muokkaa] Historia

Muinaispermiläisen kansan, josta nykyiset udmurtit ja komit polveutuvat, asuinalue on käsittänyt Vjatka ja Kamajokien välisen alueen, nykyisen Udmurtian ja Kirovin alueen alueella ja on ulottunut näiden eteläpuolella todennäköisesti Volgalle asti. Todennäköisesti bolgaarien saapuminen Volgan keskijuoksulle noin vuoden 700 paikkeilla, sai aikaan liikehdintää alueen kansoissa. Tuolloin nykyisten komien esi-isät alkoivat siirtyä kohti pohjoista. Udmurtien esi-isien asuinalueet tulivat kuulumaan bolgaarien hallitseman Bolgarian valtioon.

Mongolit ja tataarit valloittivat Udmurtian alueen 1200-luvulla ja se tuli kuulumaan mongolien Kultaisen Ordan valtakuntaan. Venäläisiä alkoi muuttaa Novgorodin valtion alueelta 1200-luvulla udmurtien luoteisille asuinalueille, nykyisen Kirovin alueelle, jonne he perustivat Vjatkan tasavallan. Vjatka joutui Moskovan vallan alle vuonna 1489. Suurin osa udmurtien asuinalueista kuului kuitenkin Kultaisen Ordan hajoamisen jälkeen syntyneeseen Kazanin kaanikuntaan.

Venäjä valloitti Kazanin kaanikunnan 1552 ja niinpä udmurtitkin joutuivat Venäjän vallan alle. Udmurtit liittoutuivat sukulaiskansansa marien kanssa ja nousivat kapinaan Venäjää vastaa 1553. Venäläiset saivat kukistettua kapinan vasta 1557. Vuodesta 1587 lähtien udmurtien asuinalue tuli kuulumaan suoraan Moskovan vallan alaisuuteen ja tämä järjestely jatkui 1700-luvulle asti. Venäläiset perustivat Vjatkaan piispanistuimen 1636, mutta udmurtien käännyttäminen kristinuskoon aloitettiin varsinaisesti vasta 1740-luvulla.

Väkivaltainen kristinuskoon käännyttäminen ja aikaisemmat naapurikansojen valloitukset aiheuttivat sen että udmurtit muuttivat alkuperäisen asuinalueensa länsi- ja eteläosista asuinalueensa pohjoisosaan. Kristinuskoon käännyttäminen oli kuitenkin hidasta ja niinpä vielä 1800-luvun lopulla oli kymmeniätuhansia kristinuskoon kastamattomia udmurteja.

Venäjän vallankumouksen yhteydessä udmurtit liittyivät tataarien ynnä muiden Volgan alueen kansojen muodostamaan Idel-Uralin valtioon, mutta bolševikit kukistivat pian tämän valtion.

Neuvostoliitossa udmurtien ydinasuinalueesta muodostettiin Votjakkien autonominen piirikunta vuonna 1920. Vuonna 1932 piirikunnan nimi muutettiin muotoon, Udmurtien autonominen piirikunta ja kaksi vuotta myöhemmin piirikunta korotettiin Udmurtien autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alue on kuulunut Udmurtian tasavaltaan.