Sverdlovskin alue
Wikipedia
Свердло́вская о́бласть Sverdlovskaja oblast1 |
|||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
Pääkaupunki | Jekaterinburg 56°51′N 60°36′E |
||||
Suurin kaupunki (2002) | Jekaterinburg (1 293 537) | ||||
Kuvernööri | Eduard Rossel | ||||
Pinta-ala – yhteensä – vettä |
194 800 km² |
||||
Väkiluku (2002) – yhteensä – väestötiheys |
4 486 214 23,03 / km² |
||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+5 UTC+6 |
||||
Rekisterikilven numerot | {{{rekisterikilven numerot}}} | ||||
Perustettu | 1934 | ||||
Kotisivu | [ ] | ||||
1 Translitteroituna |
Sverdlovskin alue (ven. Свердло́вская о́бласть, Sverdlovskaja oblast) on Venäjän federaatioon kuuluva alue Keski-Uralilla Euroopan ja Aasian rajalla. Se rajoittuu koillisessa Hanti-Mansiaan, idässä Tjumenin alueeseen, etelässä Kurganin ja Tšeljabinskin alueisiin sekä Baškortostaniin, lännessä Permin aluepiiriin ja luoteessa Komiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Alueen itäosa kuuluu Länsi-Siperian alankoon ja länsiosa Uralvuoristoon. Alue kuuluu pääasiassa Obin vesistöalueeseen.
[muokkaa] Väestö
Sverdlovskin alueen asukasluku on 4 486 214 (2002) ja väentiheys 23,8 as./km². Alueen suurimmat kaupungit ovat Jekaterinburg (1 270 700 as.), Nižni-Tagil (395 400 as.), Pervouralsk (135 700 as.), Kamensk-Uralski (135 700 as.) ja Serov (100 000 as.).
[muokkaa] Kansallisuusjakauma
Vuoden 2002 väestönlaskun mukaan alueella asui 148 eri kansallisuutta. Näistä oli venäläisiä 89,0 % (4 002 974), tataareja 3,75 % (168 143), ukrainalaisia 1,2 % (55 478), baškiireja 0,8 % (37 296), mareja 0,6 % (27 863), saksalaisia 0,5 % (22 540) ja muita 4,09 %. Lisäksi 28 975 ei ilmoittanut kansallisuuttaan.
[muokkaa] Asukasluvun kehitys
Vuosi | Asukasluku | Pinta-ala (km²) |
---|---|---|
1934 | 4 201 300 | 327 400 |
1954 | 3 600 000 | 193 100 |
1959 | 4 048 000 | 192 800 |
1999 | 4 631 000 | 194 800 |
2002 | 4 486 214 | 194 800 |
[muokkaa] Hallinto
Sverdlovskin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Jekaterinburg (1924-91 nimenä Sverdlovsk). Alue jakaantuu hallinnollisesti 30 piiriin ja 44 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnosta vastaavat kuvernööri, alueduuma ja lakiasäätävän kokouksen edustajainhuone.
[muokkaa] Talous
Alueen merkittävimmät teollisuudenalat ovat rauta- ja värimetallurgia sekä kaivos-, koneenrakennus-, kemian-, metsä-, puunjalostus-, paperi-, kevyt-, ja elintarviketeollisuus. Kaivosteollisuus tuottaa rautaa, kuparia, alumiinia, asbestia ja kivihiiltä. Maatalous on keskittynyt viljan viljelyyn ja karjanhoitoon.
Alueen rautatieverkon keskus on Jekaterinburg, josta johtaa radat pohjoiseen Hanti-Mansiaan, länteen Siperiaan, etelään Tšeljabinskiin sekä länteen Permiin ja Moskovaan.
[muokkaa] Historia
Sverdlovskin alue muodostettiin 1934 entisen Uralin alueen lounaisosasta. Sittemmin siitä on erotettu Permin alue.