Kirovin alue
Wikipedia
| Кировская область Kirovskaja oblast1 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
 |
|||||
| Pääkaupunki | Kirov (ent. Vjatka) 58°36′N 49°39′E |
||||
| Suurin kaupunki (2002) | Kirov (457 578) | ||||
| Kuvernööri | [[]] | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
120 800 km² |
||||
| Väkiluku (2002) – yhteensä – väestötiheys |
1 503 529 12,45 / km² |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+3 UTC+4 |
||||
| Rekisterikilven numerot | {{{rekisterikilven numerot}}} | ||||
| Perustettu | 1934 | ||||
| Kotisivu | www.gov-vyatka.ru | ||||
| 1 Translitteroituna |
|||||
Kirovin alue (ven. Ки́ровская о́бласть, Kirovskaja oblast) on hallintoalue Venäjällä Koillis-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Arkangelin alueeseen ja Komiin, idässä Permin aluepiiriin ja Udmurtiaan, etelässä Tatarstaniin ja Mari El’iin sekä lännessä Nižni Novgorodin, Kostroman ja Vologdan alueisiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Kirovin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon itäosassa. Alueen itäosa kuuluu Kaman ylänköön. Alueen merkittävin joki on Volgaan laskeva Vjatka. Lisäksi alueen koillisosassa virtaa Kama.
[muokkaa] Väestö
Kirovin alueen asukasluku on 1 603 000 (1999) ja väentiheys 13,3 asukasta per neliökilometri. Alueen suurin kaupunki on Kirov, jossa on 456 600 asukasta (1999). Enemmistö asukkaista on nykyään venäläisiä, mutta alueella asuu myös tataareja, udmurtteja ja mareja.
[muokkaa] Hallinto
Kirovin alue on yksi Venäjän federaation alue (subjekti) ja sen pääkaupunki on Kirov (nimenä 1174–1781 Hlynov ja 1782–1932 Vjatka). Alue on jaettu hallinnollisesti 39 piiriin ja 19 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnosta vastaavat kuvernööri ja alueduuma.
[muokkaa] Talous
Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, metalli-, kemian-, metsä-, puunjalostus-, elintarvike- ja kevytteollisuutta. Lisäksi fosfaattien tuotantoa. Alueen maatalous on keskittynyt karjanhoitoon sekä viljan, pellavan ja vihannesten viljelyyn.
Kirov on alueen rautatieverkon keskus ja siellä on myös tärkeä lentokenttä.
[muokkaa] Historia
Kirovin alue on vanhaa udmurttien ja muiden suomalais-ugrilaisten kansojen asuma-aluetta. Novgorodilaiset kauppiaat perustivat udmurtien asuinalueelle Hlynovin kaupungin vuonna 1174. Kaupungin ympärille muodostui itsenäinen Vjatkan tasavalta, joka liitettiin Venäjään 1489. Venäjän keisarikuntaan kuuluessaan alue kuului Vjatkan kuvermenttiin.
