Hakassia
Wikipedia
| Хакасия Республиказы1 Республика Хакасия2 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Motto: – | |||||
 |
|||||
| Viralliset kielet | hakassi ja venäjä | ||||
| Pääkaupunki | Abakan (nimenä v:een 1925 asti Ust Abakanskoje, 1925-31 Hakassk) | ||||
| Suurin kaupunki | Abakan (166 500 asukasta) | ||||
| Presidentti Pääministeri |
Aleksei Ivanovitš Lebed ? |
||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
61 900 km² ei merkittävästi |
||||
| Väkiluku (2003) – yhteensä – väestötiheys |
572 409 9,3 / km² |
||||
| Valuutta | Venäjän rupla (RUB) |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+7 UTC+8 |
||||
| Muodostuminen – kansallinen piirikunta – aut. alue – tasavalta |
1923 20. lokakuuta 1930 1991 |
||||
| Kansallislaulu | ? | ||||
| Kotisivu | http://www.gov.khakasnet.ru/ | ||||
| 1Hakassinkielinen nimi - Hakasija Respublikazõ 2Venäjänkielinen nimi - Respublika Hakasija |
|||||
Hakassia on tasavalta Etelä-Siperiassa ja kuuluu Venäjän federaatioon. Sen rajanaapureina ovat pohjoisessa ja idässä Krasnojarskin aluepiiri, etelässä Tuva ja Altain tasavalta, lännessä Kemerovon alue.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Hakassian pinta-alasta noin 65 prosenttia on vuoristoa ja loput kumpuilevaa tasankoa. Hakassian korkein vuori on Karagoš, joka yltää 2 930 metrin korkeuteen. Tasangot keskittyvät maan itärajalla virtaavan Jenisein ja sen lisäjoen Abakanin laaksoihin. Muita merkittäviä jokia ovat Obin vesistöalueeseen kuuluvat Tom, Beliy, Iius ja Tšernyi Iius. Alueen järvistä suurimmat ovat makeavetiset Tšernoe, Fyrkal ja Itkul’ sekä suolajärvet Bele ja Šira. Tasankojen arokasvillisuus vaihtuu metsäksi vuoristoja kohti mentäessä. Yli 40 % maan pinta-alasta on metsien peitossa. Yleisimmät puulajit ovat seetri ja lehtikuusi.
[muokkaa] Väestö
Hakassian väkiluku on 586 000 (1996), joista alkuperäisväestöä hakasseja on vain 11,1 %. Maan suurin etninen ryhmä on venäläiset 79,5 %. Lisäksi on ukrainalaisia 2,3 %, saksalaisia 2,0 % ja muita 5,1 % (koostuu 113 etnisestä ryhmästä). Hakassit ovat viidestä heimosta koostuva turkkilais-tataarilainen kansa. Eri heimojen murteet eroavat toisistaan aika lailla,tästä huolimatta hakasseille on luotu yhteinen kirjakieli.
Suurin kaupunki on pääkaupunki Abakan, jossa asuu 166 500 ihmistä. Abakanin lisäksi maassa on vain 4 muuta kaupunkia, joista suurimmat ovat Tšernogorsk (79 300 as.) ja Sajanogorsk (56 200 as.).
[muokkaa] Hallinnollinen jako
Hakassia on jaettu hallinnollisesti 5 kaupunkialueeseen ja 8 piiriin.
[muokkaa] Kaupunkialueet
- Abakan
- Abaza
- Tšernogorsk
- Sajanogorsk
- Sorsk
[muokkaa] Piirit
- Altain piiri (Алтайский)
- Askizin piiri (Аскизский)
- Bejski (Бейский)
- Bogradski (Боградский)
- Ordžonikidzevski (Орджоникидзевский)
- Širan piiri (Ширинский)
- Taštypski (Таштыпский)
- Ust-Abakanin piiri (Усть-Абаканский)
[muokkaa] Politiikka
[muokkaa] Talous
Hakassit ovat olleet perinteisesti paimentolaisia ja yhä vieläkin 2/3 heistä saa elantonsa maito- ja lihakarjan sekä lampaiden kasvatuksesta. Lisäksi Hakassiassa viljellään maata ja kasvatetaan siipikarjaa. Tasavallan metsävaroista johtuen pääteollisuudenalat ovat metsä- ja puunjalostusteollisuus. Lisäksi on elintarviketeollisuutta ja sähköenergian tuotantoa. Vuoriteollisuus tuottaa kivihiiltä, rautaa, värimetalleja ja marmoria. Lisäksi käsiteollisuus on säilynyt Hakasiassa hyvin.
Maan liikenteellisenä keskuksena on pääkaupunki Abakan, josta on hyvät tie- ja lentoyhteydet. Rautateitä tasavallassa ei ole.
[muokkaa] Kulttuuri
[muokkaa] Historia
Hakassien esi-isien asuinalue oli kirgiisien vaikutuksen alaisena 500-luvulta lähtien. Kirgiisien valta oli kuitenkin vaihtelevaa. Kuten muutkin lähialueiden kansat, hakassitkin joutuivat mongoolien valtaan 1200-luvulla. Turkkilais-tataarilaiset hakassit sekoittuivat mongolien kanssa ja näin syntyivät nykyiset hakassit, jotka jakaantuvat viiteen eri heimoon.
Venäjä otti tämän Kirgiisien maana tai Khongorain nimellä tunnetun alueen haltuunsa 1700-luvulla. Jonkun verran hakasseista luopui paimentolaiselämästään ja monet käännytettiin kristinuskoon. Alueelle perustettiin kultakaivoksia, jolloin alueelle alkoi muuttaa venäläistä väestöä. Hakasseja kutsuttiin Abakanin tai Minusinskin tataareiksi, kunnes Neuvostoliiton alkuaikoina hakassien viidelle heimolle annettiin virallinen yhteisnimi hakassit.
Hakassien kansallinen piirikunta perustettiin 1923 ja siitä tuli Hakassien autonominen alue 20. lokakuuta 1930, joka oli hallinnollisesti osa Krasnojarskin aluepiiriä. Neuvostoliiton venäläistämispolitiikasta huolimatta paikallinen kulttuuri säilyi. Esimerkiksi šamaanit paransivat edelleen sairaita. Neuvostoliiton hajoamisprosessin käynnistyttyä Hakassian autonominen piirikunta julistautui tasavallaksi vuonna 1991. Tämän jälkeen Hakassia ei enää kuulunut Krasnojarskin aluepiiriin.
