Krasnodarin aluepiiri

Wikipedia

Krasnodarin aluepiiri (ven. Краснодарский край, Krasnodarski krai) on hallintoalue Etelä-Venäjällä Kaukasiassa Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Rostovin alueeseen, idässä Stavropolin aluepiiriin, kaakossa Karatšai-Tšerkessiaan, etelässä Georgiasta itsenäistyneeksi julistautuneeseen Abhasiaan, lounaassa Mustaanmereen sekä luoteessa Asovanmereen. Lännessä Kertšinsalmi erottaa Krasnodarin aluepiirin Ukrainaan kuuluvasta Krimin autonomisesta tasavallasta. Lisäksi kokonaan aluepiirin sisällä on Adygeian tasavalta.

Краснодарский край
Krasnodarski kraj¹


lippu	vaakuna

Krasnodarin aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla

Pääkaupunki

Krasnodar 45°02′ N 38°58′ E
(nimenä vuoteen asti 1920 Jekaterinodar)

Suurin kaupunki

Krasnodar (781 100 2004)

Kuvernööri

Aleksandr Tkatxev

Pinta-ala
– yhteensä
– vettä

76 000 km²
?

Väkiluku (2002)
– yhteensä
– väestötiheys

5 125 221
67,4 / km²

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+3
UTC+4

Perustettu

Kotisivu

¹translitteroituna

[muokkaa] Maantiede

Krasnodarin aluepiiri sijaitsee pääasiassa Kubanin–Asovan alangolla. Eteläosassa on ylänköä. Alueen merkittävin joki on Kuban.

[muokkaa] Väestö

Asukasluvun kehitys

5 010 000 (1999)
5 125 221 (2002)

Suurimmat kaupungit ovat Krasnodar (642 200 as.), Sotši (334 400 as.), Armavir (164 700 as.), Novorossijsk (205 000 as.), Kropotkin (77 200 as.), Tihoretsk (68 100 as.) ja Jeisk (80 500 as.). Alueen väentiheys on 67,4 as./km².

Kansallisuusjakauma vuonna 2002:

venäläisiä 86,6 % (4 436 272)
armenialaisia 5,36 % (274 566)
ukrainalaisia 2,57 % (131 774)
kreikkalaisia 0,52 % (26 540)
valkovenäläisiä 0,51 % (26 260)
tataareja 0,5 % (25 589)
muita 3,91 % (200 396)
kansallisuuttaan ei ilmoittanut 0,03 % (13 190)

[muokkaa] Hallinto

Krasnodarin aluepiiri on yksi Venäjän federaation subjekti (alue). Aluepiirin hallinnosta vastaavat kuvernööri ja Lakiasäätävä kokous.

[muokkaa] Talous

Krasnodarin aluepiirissä on elintarvike-, koneenrakennus-, metalli-, sementti- ja puunjalostusteollisuutta. Alueella tuotetaan myös öljyä ja maakaasua. Maataloudessa on keskitytty maanviljelyyn, joka tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, tupakkaa, eteerisiä öljykasveja, hamppua, viiniä ja teetä. Lisäksi harjoitetaan karjataloutta.

[muokkaa] Historia

Krasnodarin aluepiiri on pääasiassa vanhaa tšerkessien asuma-aluetta. Se on ollut asutettuna esihistorialliselta ajalta lähtien. Alue kuului 800- ja 900-luvuilla Alanian valtioon ja tuona aikana alueelle muodostui adygei-tšerkessiläinen "kantakansa". Alue kuului sittemmin Tšerkessian valtioon, joka käsitti laajan alueen Länsi-Kaukasukselta ja aina Asovanmereltä Georgian Mustanmeren rannikolle asti. Tšerkessian pääkaupunkina oli Mustanmeren rannikkokaupunki Sotši. Venäjän keisarikunta ryhtyi valloittamaan aluetta 1800-luvun alkupuolella, mutta vasta 1858 Venäjä sai valloitettua Tšerkessian. Tämän jälkeen seurasi Tšerkessian tuhoaminen, jonka seurauksena peräti 90 % tšerkessikansasta joko tapettiin tai ajettiin pois kotimaastaan. Suurin osa, yli 400 000 henkeä, vaelsi 1858-64 Turkin alueelle, jossa heidät asutettiin eri puolille valtakuntaa. Muistona Tšerkessian valtiosta on Krasnodarin aluepiirin sisällä oleva Adygeian tasavalta, jonka adygeiväestön esi-isät onnistuivat välttämään Venäjän toimeenpaneman karkotuksen ja kansanmurhan.

Venäjän sisällissodassa alue oli bolševikkeja vastustavan Etelä-Venäjän hallituksen hallussa, joka oli asettunut Jekaterinordiin (nykyinen Krasnodar). Bolševikit kuitenkin voittivat Etelä-Venäjän hallituksen ja toukokuussa 1918 alueelle perustettiin Kubanin-Mustanmeren neuvostotasavalta, joka sittemmin liitettiin Venäjän neuvostotasavaltaan. Alueelle perustettiin Tšerkessien (Adygeiden) autonominen alue 1922 ja 1928 se nimettiin uudelleen Adygeiden autonomiseksi alueeksi, jonka pääkaupunkina oli Krasnodar oli vuoteen 1936 asti, jolloin alueen rajoja muutettiin. Toisessa maailmansodassa Saksa valloitti Krasnodarin aluepiirin loppukesällä 1942, mutta Neuvostoliitto valtasi sen takaisin seuraavana vuonna. Adygeian autonominen alue kuului Krasnodarin aluepiiriin vuoteen 1992 asti jolloin siitä tuli Adygeian tasavalta.

Venäjän federaation subjektit

Tasavallat	Adygeia \| Altai \| Baškortostan \| Burjatia \| Dagestan \| Hakassia \| Ingušia \| Kabardi-Balkaria \| Kalmukia \| Karatšai-Tšerkessia \| Karjala \| Komi \| Mari \| Mordva \| Pohjois-Ossetia-Alania \| Saha \| Tatarstan \| Tšetšenia \| Tšuvassia \| Tuva \| Udmurtia
Aluepiirit	Altai \| Habarovsk \| Krasnodar \| Krasnojarsk \| Perm \| Primorje \| Stavropol
Alueet	Amur \| Arkangeli \| Astrahan \| Belgorod \| Brjansk \| Irkutsk² \| Ivanovo \| Jaroslavl \| Kaliningrad \| Kaluga \| Kamtšatka¹ \| Kemerovo \| Kirov \| Kostroma \| Kurgan \| Kursk \| Leningrad \| Lipetsk \| Magadan \| Moskova \| Murmansk \| Nižni Novgorod \| Novgorod \| Novosibirsk \| Omsk \| Orenburg \| Orel \| Penza \| Pihkova \| Rjazan \| Rostov \| Sahalin \| Samara \| Saratov \| Smolensk \| Sverdlovsk \| Tambov \| Tjumen \| Tomsk \| Tšeljabinsk \| Tšita \| Tula \| Tver \| Uljanovsk \| Vladimir \| Volgograd \| Vologda \| Voronež
Liittovaltion kaupungit	Moskova \| Pietari
Autonominen alue	Juutalaisten autonominen alue
Autonomiset piirikunnat	Agin-Burjatia \| Hanti-Mansia \| Jamalin Nenetsia \| Korjakia¹ \| Nenetsia \| Tšukotka \| Ust-Ordan Burjatia²

1. 1. heinäkuuta 2007 Kamtšatkan alue ja Korjakian autonominen piirikunta yhdistetään Kamtšatkan aluepiiriksi.
2. 1. tammikuuta 2008 Ust-Ordan Burjatian autonominen piirikunta liitetään Irkutskin alueeseen.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../k/r/a/Krasnodarin_aluepiiri.html

Luokka: Krasnodarin aluepiiri