Mordva
Wikipedia
| Мордовскяй Республикась1 Мордовской Республикась2 Респу́блика Мордо́вия3 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Motto: – | |||||
 |
|||||
| Viralliset kielet | mokša, ersä ja venäjä | ||||
| Pääkaupunki | Saransk 54°11′ N 45°08′ E |
||||
| Suurin kaupunki | Saransk (318 100 asukasta) | ||||
| Presidentti Pääministeri |
Nikolai Merkušin Vladimir Volkov |
||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
26 200 km² ei tietoa |
||||
| Väkiluku (2003) – yhteensä – väestötiheys |
899 607 34,3 / km² |
||||
| Valuutta | Venäjän rupla (RUB) |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+3 UTC+4 |
||||
| Muodostuminen – Aut. piirikunta – Autonominen alue – ASNT – tasavalta |
16. heinäkuuta 1928 10. tammikuuta 1930 20. joulukuuta 1934 1991 |
||||
| Kansallislaulu | Mordvan hymni | ||||
| Kotisivu | whrm.moris.ru | ||||
| 1Mokšankielinen nimi 2Ersänkielinen nimi 3Venäjänkielinen nimi |
|||||
Mordva on tasavalta Itä-Euroopassa Volgan länsipuolella Venäjän federaatiossa. Se rajoittuu pohjoisessa Nižni-Novgorodin alueeseen, idässä Tšuvassiaan ja Uljanovskin alueeseen, etelässä Penzan alueeseen ja lännessä Rjazanin alueeseen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
[muokkaa] Pinnanmuodot ja vesistöt
Maan luoteisosat kuuluvat Okan-Donin tasankoon ja kaakkoisosat Volgan ylänköön. Maanpinnan korkeus vaihtelee idän 330 m lännen 100 m. Mordvan korkein kohta on 324 metriä merenpinnan yläpuolella. Maan halki virtaa monia jokia, kuten Mokša, Sura ja Alatyr sekä Mokšaan laskevat Vad, Satis, Sivin, Issa ja Urei. Kaikkiaan Mordvan alueella on 114 jokea. Järviä maassa on noin 500.
[muokkaa] Kasvillisuus
Mordvan pinta-alasta on metsien peitossa hieman yli 30 %. Metsät ovat sijoittuneet pääasiassa maan länsi- ja pohjoisosiin. Yleisimpiä puulajeja ovat tammi, koivu, haapa ja leppä.
[muokkaa] Ilmasto
Mordvassa vallitsee leuto mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa -11,2 ˚C ja heinäkuussa +19,2 ˚C. Vuoden keskimääräinen sademäärä vaihtelee maan eri osissa 450 mm:stä 525 mm:iin.
[muokkaa] Väestö
Mordvan asukasluku on 899 607 (2003) ja asukastiheys 34,3 as/km². Vuonna 2002 Mordvan väestöstä oli miehiä 408 556 (46,0 %) ja naisia 480 210 (54,0 %). Väestön keski-ikä oli samana vuonna 38,7 vuotta. Kaupunkiväestön keski-ikä oli 36,8 vuotta ja maaseutuväestön 41,3 vuotta. Miesten keski-ikä oli puolestaan 35,9 vuotta ja naisten 41,2 vuotta.
[muokkaa] Etniset ryhmät
Suurimmat etniset ryhmät ovat venäläiset (60,8 %) ja mordvalaiset (32,5 %). Lisäksi on tataareja (4,9 %) ja muita (1,8 %).
Mordvalaiset puhuvat kahta suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään kuuluvaa kieltä, ersää ja mokšaa. Ersän puhujia asuu pääasiassa maan itäosassa ja mokšan puhujia maan länsi- ja pohjoisosissa. Maailman noin 1,2 milj. mordvalaisesta vain alle 30 % asuu Mordvassa. Suurin osa mordvalaisista asuu Mordvan itä- ja eteläpuolisilla alueilla.
[muokkaa] Suuurimmat kaupungit
Vuonna 2002 Mordvan väestöstä asuu kaupungeissa 59,8 % (531 478) ja maaseudulla 40,2 % (357 288). Maan suurin kaupunki on pääkaupunki Saransk (318 100 as.). Muita suuria kaupunkeja ovat Ruzaevka (50 800 as.), Kovylkino (23 200 as.), Krasnoslobodsk (11 900 as.) ja Ardatov (10 100 as.).
[muokkaa] Uskonto
Suurin osa maan väestöstä on ortodoksikristittyjä. Tataarit ovat lähinnä muslimeita. Osa morvalaisista tunnustaa edelleen omaa luonnonuskontoaan.
[muokkaa] Hallinnollinen jako
Mordva on jaettu hallinnollisesti 22 piiriin ja 3 suoraan tasavallan hallinnon alaiseen kaupunkiin.
[muokkaa] Elinkeinot
[muokkaa] Teollisuus
Mordvassa on monipuolista teollisuutta. Merkittävimmät alat ovat elektroniikka-, kemian-, elintarvike-, koneenrakennus-, metalli- ja öljykemianteollisuus. Lisäksi valmistetaan kuorma-autoja, kaivinkoneita, huonekaluja, tekstiileitä ja nahkatuotteita.
[muokkaa] Alkutuotanto
Maataloudessa on keskitytty maanviljelyyn. Tärkeimmät viljelykasvit ovat vehnä, ruis, pavut, maissi, hamppu, sokerijuurikas, peruna ja vihannekset. Lisäksi harjoitetaan karjankasvatusta.
[muokkaa] Liikenne
Mordvan liikenneyhteydet ovat hyvät. Maan rautatieverkon keskus on pääkaupunki Saransk, josta johtaa radat länteen Moskovaaan, pohjoiseen Nižni Novgorodiin, itään Kazaniin ja etelään Penzaan. Saranskissa on myös tärkeä lentokenttä.
[muokkaa] Politiikka
Mordvan presidenttinä on toiminut vuodesta 1995 lähtien Nikolai Merkušin.[1] Hänet valittiin uudelleen 1998 ja 2003, jolloin peräti noin 80 % äänioikeutetuista äänesti häntä. Mordvan presidentti johtaa myös tasavallan hallitusta. Pääministerinä toimii Vladimir Volkov.[1]
[muokkaa] Kulttuuri ja koulutus
Pääkaupungissa Saranskissa on useita museoita, kuten esimerkiksi Mordvalaisen kulttuurin museo. Saranskissa toimii myös Mordvan tasavallan kansalliskirjasto ja kuuluisa nukketeatteri.
Pääkaupungissa Saranskissa toimii Mordvan yliopisto, kasvatustieteellinen insituutti ja teatteri-instituutti.
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Varhaisempaa historiaa
Vanhimmat arkeologiset merkit ihmisestä Mordvan alueella sijoittuvat neoliittiselle kivikaudelle. Suomalais-ugrilaiset mordvalaiset mainitaan ensi kerran kirjallisissa lähteissä 500-luvulla.
[muokkaa] Mongolivallan aika
Mongolit valloittivat mordvalaistenkin asuinalueet 1200-luvulla. Mongolit perustivat valtaamaalleen alueelle Itä-Eurooppaan Kultaisen ordan valtakunnan 1241, jonka alaisuuteen mordvalaisetkin kuuluivat. Mordvalaiset taistelivat ajoittain yhdessä venäläisten kanssa mongoleja vastaan. Kultainen orda hajosi 1330-luvulla, jonka tuloksena mordvalaiset päätyivät Kazanin kaanikunnan alaisuuteen.
[muokkaa] Venäjän keisarikunnan osana
Kun Venäjä valtasi Kazanin kaanikunnan 1552, liitettiin mordvalaisten alue Venäjään. Mordvalaisten yläluokka omaksui nopeasti venäläisten tavat. Maaseudulla morvalainen kulttuuri kuitenkin säilyi. Venäläiset alkoivat käännyttää morvalaisia kristinuskoon 1700-luvun puolivälissä. Mordvalaisten luopuminen omasta uskonnostaan oli kuitenkin hidasta ja monia sen piirteitä säilyi vaikka heistä nimellisesti tulikin kristittyjä. Mordvankielelle alettiin kääntää lähinnä uskonnollisia kirjoja. Kirjoituksessa käytettiin 1700-luvulla latinalaisia aakkosia, mutta 1800-luvun puolivälissä siirryttiin käyttämään kyrillisiä aakkosia.
[muokkaa] Neuvostoliiton osana
Venäjän vallankumouksen ja sisällissodan aikana Mordvan alue oli pääasiassa bolševikkien vastustajien hallussa. Bolševikkien voitettua sisällissodan, Mordvasta tuli osa Neuvostoliittoa. Neuvostohallitus perusti vuonna 1925 mordvalaisten alueille autonomisia piirejä ja kyläneuvostoja. Neuvostoaikana mordvalaisille luotiin kaksi kyrillisiä kirjaimia käyttävää kirjakieltä, ersän murteeseen perustuva 1922 ja mokšan murteeseen perustuva 1923. Mordvien autonominen piirikunta perustettiin 16.7.1928 ja se korotettiin autonomiseksi alueeksi 10.1.1930. Autonomisesta alueesta muodostettiin Mordvan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 20.12.1934.
[muokkaa] Venäjän federaation osana
Neuvostoliiton hajotessa Mordvan ASNT julistautui Mordvan tasavallaksi 1991, mutta jäi Venäjän federaation yhteyteen.
