Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet
Wikipedia
Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ovat Suomen kielen murteita, joita puhutaan Etelä-Pohjanmaan järviseudun pohjoispuolelta aina Tornioon asti. Raja keski- ja pohjoispohjalaisen murrealueen välillä kulkee Raahen kohdalla. Alueen ylärajan pohjoispuolelta alkaa peräpohjalainen murrealue.
Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet lasketaan kuuluvaksi länsimurteisiin, vaikka niissä on paljon itämurteiden piirteitä, etenkin savolaismurteista tulleita. Näinpä keski- ja pohjoispohjalaiset murteet luetaankin sekamurteisiin. Savolaisvaikutteet kuuluvat enemmän keskipohjalaisissa murteissa, mutta ne lisääntyvät yleisesti ottaen aina, mitä kauemmas rannikolta mennään. Keski-Pohjanmaan murteissa on alueellista vaihtelua jopa siinä määrin, että jokainen jokilaakso erottuu omaksi murrealueekseen.
Keski-Pohjanmaan lounaisosissa puhuttavat ruotsin kielen murteet vaihtelevat suuresti pienelläkin alueella.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Keskipohjalaisia murrepiirteitä
Yleiskielen d:
- käet ~ käjet ~ käret 'kädet'
- paan ~ pajan ~ paran 'padan'
- meiät ~ meijät 'meidät'
Yleiskielen ts:
- kasso ~ kahto 'katso'
- messä ~ mehtä 'metsä'
- kussua ~ kuhtua 'kutsua'
Välivokaalin esiintyminen:
- pohoja 'pohja'
- jalaka 'jalka'
- lehemä 'lehmä'
Inessiivin päätteet:
- talosa ~ talossa 'talossa'
- maasa ~ maassa 'maassa'
- taskusa ~ taskussa 'taskussa'
- seurosa ~ seuroissa 'seuroissa'
Jälkitavujen vokaalien välinen h:
- tupahan ~ tuphaan 'tupaan'
- aletahan ~ alethaan 'aletaan'
Konsonanttien geminoituminen:
- sannoo 'sanoo'
- mittään 'mitään'
- makkaa 'makaa'
Vokaaliyhtymien -ea, -eä edustus:
- korkia 'korkea'
- pimiä 'pimeä'
Pääpainottoman -oa-yhtymän vastineena -ua:
- maitua 'maitoa'
- pipua 'pipoa'
- peltua 'peltoa'
Yhteinen omistusliite -nna monikon 1. ja 2. persoonassa:
- talonna 'talomme, talonne'
- autonna 'automme, autonne'
Monikon 1. persoonan pääte -mma, -mmä:
- olimma 'olimme'
- tulimma 'tulimme'
- menimmä 'menimme'
[muokkaa] Keskipohjalaisten murteiden paikkakuntia
Alavieska Haapajärvi Haapavesi Halsua Himanka Kalajoki Kannus Kaustinen Kestilä Kälviä Kärsämäki Lestijärvi Lohtaja Merijärvi Nivala Oulainen Perho Piippola Pulkkila Pyhäjoki Pyhäntä Reisjärvi Sievi Toholampi Ullava Veteli Ylivieska
[muokkaa] Pohjoispohjalaisia murrepiirteitä
Yleiskielen d:
- käjet 'kädet'
- pajan 'padan'
- meijät 'meidät'
Yleiskielen ts:
- mettä: mettän, metän 'metsä'
Diftongit uo,yö, ie:
- kuari 'kuori' (Oulun seudulla)
- työ 'tyä' (Oulun seudulla)
Välivokaalin esiintyminen:
- pohoja 'pohja'
- jalaka 'jalka'
- lehemä 'lehmä'
Konsonanttien geminoituminen:
- sannoo 'sanoo'
- mittään 'mitään'
- makkaa 'makaa'
Inessiivin päätteet:
- talosa 'talossa'
- maasa 'maassa'
- taskusa 'taskussa'
- seurosa 'seuroissa'
Jälkitavujen vokaalien välinen h:
- tupahan 'tupaan'
- aletahan 'aletaan'
Vokaaliyhtymien -ea, -eä edustus:
- korkia 'korkea'
- pimiä 'pimeä'
Assimilaatio (samankaltaistuminen) tk -> kk:
- ookkona 'oletko sinä?'
- tuukkona 'tuletko sinä?'
[muokkaa] Pohjoispohjalaisten murteiden paikkakuntia
Hailuoto Haukipudas Ii Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Pudasjärvi Raahe Rantsila Ranua Siikajoki Tyrnävä Utajärvi Vaala Vihanti Yli-Ii Ylikiiminki
