Kärsämäki

Kärsämäki on Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa, Nivala-Haapajärven seutukunnassa, Pyhäjoen yläjuoksulla sijaitseva reilun 3 000 asukkaan kunta. Pinta-alaa kunnalla on 700,57 km² ja tästä vesistöjä on 6,05 km², väentiheys on 4,43 as/km². Rajanaapureita ovat pohjoisessa Piippola, idässä Pyhäntä, etelässä Pyhäjärvi sekä lännessä Haapajärvi ja Haapavesi. Kärsämäki on tunnettu maanteiden risteyspaikka, jossa valtatie 4 (Helsinki–Oulu) ja valtatie 28 (Kokkola–Kajaani) risteävät ja josta valtatie 58 (Kärsämäki–Keuruu) alkaa. Läänin pääkaupunkiin Ouluun matkaa kertyy n. 120 km.

Sisällysluettelo

1 Kunta
2 Elinkeinoelämä
- 2.1 Yritykset
- 2.2 Elinkeinorakenne
3 Väestö
4 Luonto
5 Kylät
6 Kuuluisia kärsämäkisiä
7 Triviaa
8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kunta

[muokkaa] Kunnanvaltuusto

Kärsämäen kunnanvaltuustossa on 21 jäsentä. Kunta on perinteisesti kuulunut Keskustan vahvoihin tukialueisiin. Se näkyy myös valtuustossa, jonka jäsenistä 15 on puolueen edustajia (-1 paikka edellisiin vaaleihin) ja vuonna 2004 kunnallisvaaleissa kannatus oli 68%. Loput 6 valtuutettua kuuluvat yhteislista Kärsämäki 2004:n riveihin (mukana SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät ja sitoutumattomat) ja lista sai vaaleissa 30% äänistä. Muilla puolueilla ei valtuutettuja ole. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Pekka Anttila (keskusta).

[muokkaa] Kunnanhallitus

Toimeenpanevana elimenä kunnan päätöksenteossa toimii kunnanhallitus, joka on valittu etupäässä valtuuston jäsenistä. Kunnanhallitukseen kuuluu Kärsämäellä 7 jäsentä ja sen puheenjohtaja on Eila Niinikoski (keskusta).

[muokkaa] Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveysosaston tehtävänä on tuottaa palveluja, jotka ylläpitävät kärsämäkisten asukkaiden hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä tukevat oman elämän hallintaa. Palvelutaso on kunnassa tällä hetkellä hyvä. Kärsämäen terveyskeskukseen kuuluu laboratorio, hammashoitola, neuvola, fysikaalinen kuntoutus ja vuodeosasto. Terveyskeskuksessa on lääkäri ja hammaslääkäri. Kunnassa on oma vanhainkoti, upouusi päiväkoti, sekä toimintakeskus. Lisäksi on panostettu kotihoitoon.

[muokkaa] Koulutus

Kärsämäen kirkonkylällä seisoo upouusi ja huippunykyaikainen koulukompleksi nimeltään Frosteruksen koulu. Koulukeskus pitää sisällään paitsi ala- ja yläasteen, lukion, esikoulun myös modernin auditorion ja liikunta-/juhlasalin, sekä kunnan keskuskeittiön. Keskuskoulun lisäksi kunnassa toimii myös kolme kyläkoulua: Venetpalossa, Rannankylällä ja Saviselässä. Miilurannan koulu lakkautettiin vuonna 2006.

Kärsämäellä sivistystä jakaa myös Haapaveden kansalaisopisto, jonka suosituilta kursseilta, kerhoilta ja piireiltä oppia hakevat kymmenet, jopa sadat kärsämäkiset. Jokilaaksojen musiikkiopisto tarjoaa lahjakkaimmille musiikin harrastajille laadukasta opetusta kunnassamme.

[muokkaa] Kulttuuri ja vapaa-aika

Kärsämäki on viime vuosina pyrkinyt profiloitumaan kulttuurikuntana. Sitä ovat edesauttaneet muun muassa sellaiset projektit ja tapahtumat kuin kansainvälistäkin huomiota osakseen saanut Paanukirkko-projekti, Elämäntarina-akatemia, Musiikkia Paanukirkossa -festivaalit, joka kesäinen Ars Kärsämäki -taidetapahtuma ja perinteiset Kärsämäki-päivät, sekä taidekoti Rito-Pirtti Ritomäellä ja Galleria Luukkonen aivan kirkonkylän keskustassa. Kesäkuun alussa järjestettävät Markkinat ovat myös jokavuotinen tapahtuma.

Urheilu ja liikunta ovat perinteisesti olleet kuntalaisten sydäntä lähellä olevia asioita, mikä on pitkälti aktiivisen urheiluseuran Kärsämäen Katajan ja kunnan panostuksen tulosta. Kuntaan oltiin avaamassa 2006 uusi moderni urheilukenttä tartaanipinnoittein ja tekonurmin varustettuna, lisäksi urheilupuiston tarjontaa lisäävät uusi hiekkakenttä, kaukalo, tenniskenttä, skeittipaikka ja välittömässä läheisyydessä sijaitseva keskuskoulun moderni liikuntahalli. Kunnassa toimii myös uimahalli ja yksityinen kuntosali. Tenniskenttiä kunnassa on urheilupuiston lisäksi myös Suomelan leirintäalueella ja Rannankoululla (kyläyhdistyksen kenttä). Luistelukenttiä ja kaukaloita on talvisin urheilupuiston lisäksi Venetpalon, Rannankylän, Saviselän ja Miilurannan kouluilla. Hiihtolatuja kunnassa on Venetpalosaa, missä sijaitsee myös hiihtomaja ja varsinaiset kilpaladut (5, 3 ja 1 km), Suomelassa (1,2 km valaistu ja 12 km pitkä Hatuperän lenkki), Ruhankankaalla (6 km) sekä kaikilta kouluilta. Suunnistuskarttoja, joiden valmistamisesta ja käytöstä vastaa Kärsämäen Katajan suunnistajat, on 5 kpl (Kokonperä, Ruhankangas, Venetpalo, Saviselkä ja Kirkonkylä).

Kirkonkylällä on myös nykyaikainen ja toimiva kirjasto, jolla on lainausasemat Saviselässä ja Miilurannassa. Kirjastossa järjestetään myös erilaisia näyttelyitä. Kunnassa on myös kotiseutumuseo ja nuorisotalo, molemmat urheilukentän vieressä, urheiluseura Katajan urheilutalo, joka on myös laajalti tunnettu tanssipaikka, sekä Saviselän monitoimitalo Saviselässä.

Luonnon nähtävyyksistä tärkein on kunnan eteläosissa sijaitseva Nurmesjärvi, joka on tunnettu lintuvesistö. Kärsämäkiseen luontoon voi tutustua hyvin myös Ruhankankaan luontopolulla.

[muokkaa] Elinkeinoelämä

[muokkaa] Yritykset

Kunnan talous on pitkään perustunut maatalousyrittämiseen, mutta teollisuus on ajamassa rinnalle. Tässä prosessissa tärkeimpänä tekijänä on ollut In Cap furnituresin huonekalutehdas, joka työllistää parhaimmillaan yli sata henkeä. Tehtaan ympärille on syntynyt myös laaja alihankkijarinki. Suurin osa tämän maailman suurimpiin kuuluvan mäntyhuonekalutehtaan tuotteista menee ulkomaanmarkkinoille. Mekaanisen puunjalostuksen lisäksi Kärsämäellä on jonkin verran metalli- ja konepajateollisuutta. Turvesuot ovat kesäisin tärkeä työllistäjä kunnan lukuisilla turvesoilla.

Teollisuutta ja maataloutta tärkeämpi elinkeino on kuitenkin jo pitkään ollut palvelut, joita tarjotaan paitsi kuntalaisille myös tuhansille päivittäin kunnan läpi kulkeville ohikulkijoille. Ohikulkijoita palvelemaan ollaankin kunnassa perustamassa uutta huoltoasema/liikekeskusta jo entisten palveluiden lisäksi. Nykyisellään keskustaajamassa on kolme market-tason myymälää, kolme huoltoasemaa, kaksi grilli-ravintolaa, asiamiesposti, leirintäalue, pankki ja kaksi rautakauppaa, sekä kirpputori, kioski ja kahvila-konditorio. Kunnassa toimii myös nykyajan harvinaisuuksiin kuuluva kauppa-auto (Reitti-Heikki) ja kyläkauppa (Alajoen kylässä).

[muokkaa] Elinkeinorakenne

Kunnan suurimmat työnantajat ovat Kunta ja In Cap Furnitures. Eniten työllistävä sektori on kaupan, liikenteen ja palvelujen ala josta 45% kuntalaisista hankkii elantonsa. Teollisuuden osuus, joka on huimasti kasvanut viimeisten kymmenien vuosien aikana, on nykyisellään vajaat 30% ja perinteinen Maa- ja metsätalouskin työllistää reilut 20%. Työttömyys on seudun keskitasoa eli n. 10%.

[muokkaa] Väestö

Kärsämäen asukasluku (1.1.2005) oli 3091. Asukasluvultaan kunta oli suurimmillaan 1950-60-luvuilla jolloin kunnassa asui reilut 4000 henkeä. Viime vuosina muuuttotappiot ovat kuitenkin pienentyneet selvästi ja välillä on koettu jopa pientä kasvua. Asukkaista n.8% on alle 6-vuotiaita, 7-14-vuotiaita on n.12%, 15-64-vuotiaita n.60% ja yli 64-vuotiaita 18%. Nuorten ja lasten osuus asukasluvusta on siis Suomen keskiarvoja hieman korkeammat, samoin kuin yli 64-vuotiaidenkin osuus. Työikäisiä (15-64-vuotiaita) sen sijaan on maamme keskiarvoja (66%) vähemmän.

[muokkaa] Luonto

Pinnanmuodoiltaan alavaa Kärsämäkeä leimaavat vedenjakaja-alueelle tyypillinen luonnon karuus ja vesistöjen niukkuus, sekä suuret suo-alueet, jotka yhdessä suurten metsäalueiden kanssa muodostavat laajoja, tosin monien pienten kylien läikyttämiä, erämaa-alueita. Yli puolet kunnan pinta-alasta on rämettä tai nevaa, eli suoluonto leimaa seutua parhaiten ja kunta onkin yksi Suomen soisimmista. Vesistöjä leimaavat kunnan halki etelästä pohjoiseen kulkeva Pyhäjoki, sekä sen sivujoet joista suurimmat ovat Kärsämäenjoki ja Hautajoki. Järviä kunnassa on muutama, mutta ne ovat varsin pieniä ja osittain soistuneita.

Kunnan eteläosissa, Venetpalon kylän seuduilla maasto on kumpuilevaa ja kalliot puhkovat maanpinnan laajoilla alueilla.

[muokkaa] Kylät

Hautajoki, Kirkonkylä, Miiluranta, Ojalehto, Alajoki, Porkkala, Rannankylä, Saviselkä, Sydänmaankylä, Venetpalo, Pyrrönperä

[muokkaa] Kuuluisia kärsämäkisiä

Berndt Leonard Frosterus - laajalti tunnettu Kärsämäen ensimmäinen kirkkoherra, kirjailija ja pitäjän johtomiehiä.

Aappo Luomajoki - 1800-luvun lopun suurhiihtäjä, ensimmäinen suomalainen hiihtokuningas.

Markku Koski - poliitikko ja kansanedustaja (kesk), sekä entinen eduskunnan varapuhemies.

Kalevi Hemilä - poliitikko ja elinkeinoelämän vaikuttaja. Toiminut mm. maatalousministerinä ja Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajana. Kotoisin Venetpalosta.

Paula Vesala - muusikko, PMMP-yhtyeen toinen laulaja on syntynyt Kärsämäellä.

[muokkaa] Triviaa

Kärsämäeltä on löytynyt toistaiseksi Suomen ainut BSE- eli hullunlehmäntauti tapaus keväällä 2001 Saviselän kylästä

Punk-rock yhtye Klamydia on tehnyt Kärsämäestä saman nimisen kappaleen "Kärsämäki", jossa he purkavat turhautuneisuuttaan kärsämäkisiin järjestysmiehiin.